Unelmien aika

Arthurin kuolema ei ollut kaiken alku, mutta yksi alku se oli. "'Minä en halua ajatella, että noudatan jotain käsikirjoitusta'" (s.129) Epidemia leviää kaikkialla maailmassa. Tekolumi sataa hiljalleen teatterin lavalle. Käsi luonnostelee taidokkaita sarjakuvia Asema 11:n maailmasta. Jalat juoksevat kaupan hyllyltä toiselle elintärkeitä tarvikkeita etsien. Lentokone laskeutuu tyhjälle lentokentälle ilman turvatarkastajia. Sähköt menevät pois päältä. Taivaalla näkyy tähtivyö. Jossain kuuluu laukauksen ääni. "- kohta projekti on valmis. Jo kuukausien ajan hänestä on tuntunut siltä, että jokin on tulossa päätökseen -" (s.115) Kirja kertoo maailmanlopusta. 99 prosenttia ihmisistä on menehtynyt sairauteen. Elossa olevat selviytyvät sillä, mitä on jäänyt jäljelle yhteiskunnan romahdettua. Sinfoniaorkesteri kiertää maata, sillä ihmiset tarvitsevat taidetta selviytyäkseen. Taide on osa ihmisyyttä. Se herättää toivoa maailmassa, joka muuttuu yhä väkivaltaisemmaksi. Ää

Anniina on sinkkuna elävä näytelmäkirjailija, joka viettää päivät kantakahvilassa kirjoittamassa, kunnes hänet kutsutaan istumaan yhdessä ristikoita täyttävän miehen kanssa. Kyseisen peikkomiehen lisäksi elämään tupsahtaa lähiöön muuttamisesta haaveileva entinen rakastettu. Anniina käyttää runsaasti alkoholia, nukkuu päivät ja valvoo yöt näytelmää kirjoittaen. Hän etsii rakkautta ja hyväksyntää itsensä ulkopuolelta. "Olin aina ollut se johon turvaudutaan, kun ykkösvaihtoehto on saavuttamattomissa." (s.121) Anniinalla on taiteilijan temperamentti. Hän dramatisoi ihmissuhteissa. Hän kipuilee elämässään. Hän vertaa itseään muihin ja stressaantuu. Hän purkaa stressin väärillä tavoilla. Hän etsii paikkaansa ja tapaansa olla. Hän janoaa hyväksyntää hyökkäämällä. Hän turhautuu kun ei koskaan kelpaa sellaisenaan. Anniina haluaisi elää omaan tahtiin. Nukkua myöhään aamulla. Syödä leipänsä tuoreena. "- uskoin heidän koko elämänsäkin kulkevan sen yleisesti hyväksytyn kaavan mukaan,

Louis Sparre on kirjoittanut muistiinpanoja Kauko-Karjalan retkeltään vuodelta 1892. Myöhemmin on ajateltu, että hän on ollut karelianisti eli Karjala-harrastaja. Louis Sparre on alun perin tutustunut aiheeseen Akseli Gallen-Kallelan kautta. Hänen ajatuksenaan on ollut kuvittaa Kalevalaa ja tallettaa tunnelmat ja kokemukset muistiin ennen kuin ne katoavat toisen kulttuurin jalkoihin. Kirjan mukaan tiedämme tuskin mitään suomalaisesta kulttuurista ennen Ruotsin vallan aikaa. Mikael Agricola on tallettanut 1500-luvulla muutamia runoja. Sakari Topelius ja Elias Lönnrot ovat yrittäneet löytää kadonnutta kulttuurihistoriaa Vienan Karjalasta. Louis Sparrea kiehtoo aidon karjalaisuuden etsiminen ja muinaistunnelman kokeminen. Louis Sparren retki on siinä mielessä kiinnostava, että sen kautta huomaa, kuinka karjalainen perinnekulttuuri on 1800-luvun lopulla väistynyt venäläisen ja ortodoksisen kulttuurin tieltä. Pieniä viitteitä menneestä löytyy hautausmailta, käytöstä poistetuista talousesine

Kolmikielinen runokirja on kirjoitettu varsinaiskarjalan eteläisellä murteella eli suvikarjalaksi, suomeksi ja englanniksi. Runot kuvastavat näkymättömyyttä, ulkopuolisuutta ja oman kielen ja kulttuurin katoavaisuutta. Kirja ajatuksena on oman identiteetin, kulttuurin ja kielen etsintä ja traumasta parantuminen. Runojen kautta kuuluviin nousevat tunteet: viha, suru, hätä, katkeruus, uhma, tuska, kaipaus, halu, puutos, haavoittuvuus, turhautuminen, vimma ja voima. "äänetön ilman esiäitieni kieltä" (s.10) Kirjailija on syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta hänellä on sukujuuria Karjalassa. Hänen mukaansa karjalainen kulttuuri elää. Se ei ole mytologiaa tai historiaa. Karjalan kulttuuria on määritelty jo pitkään ulkopuolelta. Runokirja tuo esille äänen kulttuurin sisältä. "kätketty kieli kitketty kulttuuri kavallettu kansanperintö" (s.82)

Kirjamatkaajat jatkavat seikkailujaan. Tällä kertaa pääosassa on Tillyn ystävä Milo Bolt, joka ohjaa mielikuvituksella kulkevaa Kippari-junaa. Hän yrittää yhdessä Alessian kanssa etsiä mystisen Kasvitieteilijän ja kerätä tarvittavat ainekset vastalääkkeeseen herättääkseen setänsä Alkemistin langettamasta unesta. "- Alessia oli vaikuttanut kovalta ja petolliselta vain päivää aikaisemmin, ja tästä oli nopeasti tulossa ihminen, johon hän luotti eniten maailmassa." (s.89) Kirjassa matkataan muun muassa runokirjoissa, mikä on ilahduttavaa vaihtelua. Kantavana teemana on ihmisten erilaisuus. Milo Boltin suku on kotoisin Intiasta. Hän oppii rasismista ja ennakkoluuloista, mutta myös rohkeudesta, pelkojen kohtaamisesta ja omien rajojen kiinnipitämisestä. Yksilö, varsinkaan lapsi, ei ole vastuussa sukunsa teoista. Maailmassa on monenlaisia aikuisia. He voivat aiheuttaa lapsille pettymyksen esimerkiksi asettamalla itsensä muiden edelle. Lasten on osattava pitää puoliaan. Edes isoäidit

Seitsemän veljestä Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero rellestävät menemään Jukolan talon hoidosta piittaamatta. He mellastavat pitkin maita ja mantuja mielitekojensa mukaan. Heihin ei tehoa fyysinen kuritus eikä henkinen painostus. Huoletonta, uhmakasta ja lyhytnäköistä on veljesten elämä. Lukkarin kurittamaksi joutuminen on viimeinen pisara. Veljekset jättävät synnyinkotinsa ja pykältävät metsän eläteiksi. "'Mitä minä huolin, veitikka nuori?' Elämä, nuoren miehen elämä on juuri niin kuin tämä kaikuva, kohiseva nummi." (s.63) Seitsemän veljestä on kristillinen tarina. Suomalainen mies elelee voimakkaana ja uhmakkaana nuoruutensa päiviä. Hän tasapainoilee uskomusten välillä ja taivuttaa luonnon omaan tahtoonsa. Hän on metsissä villinä ja vapaana oma herransa, vaikka tiedostaa Turun herrasmaailman olemassaolon ja velvollisuutensa itseään ylempiä, varsinkin Jumalaa kohtaan. Hän yrittää taistella, pitää lujasti omasta tahdostaan ja periaatteistaan kiinni.

Kirjablogini on ollut toiminnassa yhdeksän vuotta. Unelmien aika blogissa ja instagram-tilillä on julkaisuja ennen kaikkea kirjoista. Tili toimii myös unelmoinnin apuvälineenä. Kirjat ovat täynnä tarinoita, joiden avulla on mahdollista unelmoida uudenlaisista kokemuksista. Tarinoista voidaan tehdä vaikka näytelmiä. Olen tätä kautta saanut kirjallisuuden, teatterin ja yleensäkin kulttuurin takaisin elämääni. Tietokirjojen avulla voi oppia uutta, mikä innostaa retkeilemään vaikka museoihin. Harrastuksen kautta olen myös tutustunut uusiin ihmisiin ja paikkoihin, joihin en ilman blogia olisi välttämättä päässyt. Harrastus ulottuu siis yllättävänkin laajalle alueelle. Unelmien kautta elämisestä on tullut minulle elämäntapa. Instagramin kautta tullut kysymys: Minkä blogiin tai somettamiseen liittyvän unelman haluaisin toteuttaa? Minusta on ollut kiinnostavaa nähdä, minne harrastus minua pienin askelin johdattaa. Olisi hauskaa päästä puhumaan harrastuksesta yleisölle esimerkiksi kirjamessuill

Suutarin poika Esko ja perheen kasvattitytär Jaana kilpailevat, kumpi ehtii ensimmäisenä naimisiin ja lunastaa rahapalkkion. Martta pitää poikansa puolia ja puhuu ilkeästi mitä Jaanaan tulee. Topias lähettää pojan kosiomatkalle ennalta sovittujen naimakauppojen mukaisesti. "Mutta tässä ei auta kainostella, koska kosee asia viittä sataa riksiä. Ja Jaanan hyväksi en niitä laske, en vaikka hame pääni päälle säkkinä kiinni-sidottaisiin ja minä viskattaisiin syvyyden kaivoon." (s.13) Veijaritarinassa esiintyy tottelemattomia poikia, omaisuuden tuhlaamista, alkoholin suurkulutusta, huoletonta elämäntapaa, armeliaita ja uhrautuvaisia tyttäriä ja kristinuskon läsnäoloa. Poikien on turvallista kokeilla rajojaan ja palata häntä koipien välissä vanhempien luokse, sillä yhteisö pitää lopulta omistaan huolta. "- mykistän itseni äänettömäksi murhepatsaaksi tienviereen tähän-" (s.112) Luin klassikon asemaan nousseen näytelmätekstin, ja yritin kuvitella, miten se sovitetaan näyttäm

Janica pääsee opiskelemaan teatterikouluun. Hän on rohkea poikatyttö, joka asettaa muut itsensä edelle. Keijukaismainen Milja, johon Janica tutustuu hakuprosessin aikana, saa myös paikan koulusta. Opiskelijoiden ilontäyteinen tunnelma vaihtuu arkiseksi raatamiseksi. Kilpailuhenkisyys, kateus ja kovat paineet koettelevat yhteishenkeä. Miljalle ala on näyttelijättären tyttärenä tuttu. Glamourin takana eletään salattua elämää. "Kuu loimotti tähtitaivaalla salaperäisenä kuin valtavan suuri veriappelsiini. Sen valo oli viileää kiisseliä, jota valui hänen sisälleen." (s.52) Janican ja Miljan kautta käsitellään nuorten elämään liittyviä aiheita: ystävyys, ihailu, ihastuminen, ulkonäkö, hengellisyys, mielenterveys, rakkauden ehdottomuus, dramaattisuus, ajattelun mustavalkoisuus ja vanhemman sairastuminen. Janican ja Miljan tarinan rinnalla kulkee kertomus velhokoulusta. Revontuli ja Hekate opiskelevat ja lentävät luudillaan. Kirjassa on maagista realismia; katsotaan pahalla silmällä,

Yökoulun oppilaat tutustuvat opettajan johdolla vanhempiensa ammatteihin. Ehdottomasti kiinnostavin on Martan vampyyriäidin työ teatterin puvustajana. Alan ihmiset eivät huomaa mitään, sillä vampyyri soluttautuu erinomaisesti porukkaan mukaan. Oppilaiden läsnäolo teatterissa enteilee katastrofia. Samoin liian idearikas ohjaaja. "Vampyyrit eivät kestä kirkkaita valoja. Pian Martta alkaisi sulaa, ja se olisi hengenvaarallista." (s.36) Kirkkaanväriset piirustukset ovat ilmeikkään eläväisiä. Kauhuolennot ovat kekseliäitä. Niiden joukossa nähdään sekä perinteisiä että aivan uudenlaisia hahmoja. Kirjan lopun kohellus on hauskaa luettavaa. Sen sijaan en henkilökohtaisesti nauti anagrammeista tai viittauksista oikeisiin henkilöihin tai näytelmiin. En oikein usko, että lapset ymmärtävät niitä. Ehkä ne ovat kirjassa aikuista lukijaa varten, jos ajatuksena on, että aikuinen lukee kirjaa lapselle ja nauttii siitä samalla itsekin. "Se kertoo isästä, joka jää jumiin saarelle eikä pääs

Tiede on arvostettu ja luotettava auktoriteetti. Se on todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden tutkimista ja sen tuloksena syntynyt tietokokonaisuus. Tiede selittää todellisuutta. "Tieteellisen tiedon ajatellaan olevan totta tai ainakin luotettavinta tietoa, mitä kullakin hetkellä on käytettävissä." (s.12) Pseudotiede on vakiintuneen tieteen kanssa ristiriitainen tai siitä poikkeava oppijärjestelmä, joka esittäytyy tieteenä ja luotettavana tietona, eli teeskentelee olevansa jotain mitä ei ole. Vakiintunut tiede on sulkenut sen ulkopuolelleen. Pseudotiede sisältää virheellisiä oppeja, jotka nykytiede on hylännyt. Se on kielteisesti latautunut, vääristää päätöksentekoa ja johtaa suurta yleisöä harhaan. Se aiheuttaa haittaa tarjoamalla katteettomia lupauksia tai vaarantamalla terveyden. Pseudotiede ei ole sama asia kuin taikausko. Pseudotiede astuu vakiintuneen tieteenalan reviirille, esimerkiksi astrologia ja astronomia, alkemia ja kemia, parapsykologia (selvänäkö,

Alina on avioeron kokenut kahden lapsen yksinhuoltaja, joka pakertaa apurahahakemuksia puurotahroja hiuksissaan voidakseen tehdä töitä teatteriohjaajana. Postiluukusta satelee kirjeitä hylkäävine päätöksineen. Alina kadehtii ihmisiä, joilla on vapautta osallistua alan rientoihin suhteita luoden. Häntä ärsyttää Pariisiin muuttanut äitinsä, joka ei suostu auttamaan tytärtään lastenhoidossa, ja lapseton ystävänsä, joka ei ymmärrä Alinan elämäntilannetta ennen kuin hankkii kissan. Alinan aivot kehittelevät näytelmäidean toisensa jälkeen elämän sattumuksia mukaillen. "Alina ei ollut vankilassa, mutta hän olisi voinut olla. Hänen vapauttaan oli rajoitetu. Hän ei saanut tehdä työtään teatteriohjaajana eikä käydä ulkona. Häntä ei kutsuttu Alinaksi vaan kirjainyhdistelmälä Ä I T I." (s.7) Humoristinen kirja pelaa stereotypioilla. Alinan äiti on keski-ikäinen puuma, joka kaataa sänkyynsä nuoria miehiä. Hänen isänsä on kiltti ja saamaton kalamies. Alinan lapseton ystävä on alkoholia nau

Neljäsluokkalainen Allie harjoittelee luokkakavereidensa kanssa näytelmää, jonka pääosassa melkein jokainen tyttö haluaisi olla. Näytelmäharjoitusten edetessä Allie oppii näyttelemisestä, näytelmän tekemisestä ja tyttöydestä ja näytelmän aiheen kautta myös kierrättämisestä ja ilmastonmuutoksesta. "- kaikki alkoivat puhua pulputtaa innoissaan. Huomasi heti, että näytelmä oli koko luokan mielestä ihan älyttömän hyvä ajatus." (s.27) "Miten oli mahdollista, ettei joku halunnut olla lavalla roolipuvussa ja esittää jotakuta toista kaikkien edessä? Sehän oli ihan hullua. Jos minulta kysytään, niin näytelmässä olemista ei päihittänyt mikään -" (s.39-40) Allie on kehitellyt itselleen kasan tyttösääntöjä. Koulussa tytöiltä odotetaan ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta. Tytöt ovat ottaneet tehtäväkseen pitää huonosti käyttäytyvät pojat kurissa opettajan auttaessa heitä. Tyttöjen tehtävänä on myös jakaa monisteita. Allie pohtii, että hän ei jaksaisi enää olla sisukas tyttö, joka

Keski-iässä ihminen on yhtä aikaa sekä elämänsä huipulla että syöksymässä vapaapudotuksella vuorelta alas kohti kiihtyvällä vauhdilla lähenevää loppua. Keski-iässä ihmisen henkinen ja fyysinen elämä punnitaan.  "- keski-ikään liittyy siinä myös oman itsensä etsimistä nuoruuden ja vanhuuden välillä." (s.15) "Miten elää kuoleman varjossa? Voiko kuolemaa lykätä, viivästyttää? Millaiseksi kuoleman läheisyys muovaa meitä?" (s.111) Naisen kristillinen elämänkaari kytkeytyy ruumiiseen. Äitiyttä ihannoivassa kulttuurissa kuukautisten päättyessä nainen lakkaa olemasta nainen. Naisen keski-ikä alkaa suvunjatkamisvaiheen päätyttyä. Nuoruutta ihailevassa kulttuurissa ikääntyvä nainen nähdään kielteisenä. Hänellä on heikko yhteiskunnallinen asema. Häntä ei arvosteta, vaan häntä syrjitään. Hän muuttuu näkymättömäksi. Hänellä ei ole enää valtaa miehiin. Ikääntyvä nainen voi tosin olla liian näkyvä, niin sanottu kukkahattutäti, jota halveksitaan ja jonka mielipiteet vesitetään nimi

Hannah ja April olivat sekä huonetovereita että ystäviä opiskellessaan Oxfordissa. April oli rikas ja suosittu tyttö. Hän oli aina kaveripiirin keskiössä. April murhattiin hänen omassa huoneistossaan. Hannahin elämä meni palasiksi. Kymmenen vuotta myöhemmin Aprilin murhasta tuomittu mies kuolee vankilassa. Hannah voisi viimein saada rauhan ja siirtyä elämässä eteenpäin, mutta sen sijaan hänelle selviää, että mies oli ollut kaiken aikaa syytön. Hänen on pakko selvittää oikean murhaajan henkilöllisyys silläkin uhalla, että hän menettäisi siinä sivussa sekä oman että syntymättömän lapsensa hengen. "Jälkeenpäin hän muisti oven. Se oli auki, hän hoki poliisille. Minun olisi pitänyt tajuta  että jokin oli pielessä." (s.7) Tarina etenee kahdessa eri aikatasossa. Lukija tutustuu Hannahin opiskelijaelämään Oxfordissa ja nykytilaan naimisissa ja raskaana ollen. Tarinassa käytetään tyylikeinona toistoa. Sana vatsakumpu tulee hyvinkin tutuksi, jopa inhorealistisella tavalla. Hannah suhta

Urheiluvarusteyritys Ox Extreme Sports järjestää hylätyssä Amazement Parkissa 'Kaikki pois piilosta' -kuurupiilokilpailun, jonka voittaja saa viisikymmentätuhatta dollaria. Hätämajoituskeskuksen johtaja ehdottaa, että Mackenzie osallistuisi kilpailuun. Koditon ja työtön Mack astelee puistoon kolmentoista muun kilpailijan kanssa: somevaikuttaja Ava, graffititaiteilija Kyle, tubettaja Sydney, sovelluskehittäjä Logan, korusuunnittelija Rosiee, crossfit-ohjaaja Jaden, näyttelijä Rebecca, kirjailija Ian, uskonlahkosta karkotettu poika LeGrand, huoltoasematyöntekijä Brandon, sotaveteraani Ava, aurinkopaneelimyyjä Christian ja ikuinen harjoittelija Isabella. Arvata saattaa, että kyse ei ole aivan tavallisesta piiloleikistä. "Onko hän ikuisesti jumissa siellä, missä on jo liian myöhäistä?" (s.164) Kirja kritisoi amerikkalaista kulttuuria, jossa rikkaat määräävät ja köyhät kärsivät. Järjestelmää, jota ei voi muuttaa ja joka tulee pysymään ikuisesti. Esille nousevat rasismi, lu

Suomalaiset muuttivat Amerikkaan vuosien 1860-1950 välillä. Ensimmäiset lähtivät 1630-luvulla Ruotsin siirtokunnan mukana. Seuraavat nälkävuosia 1866-1868 ja sortovuosia 1899-1917 pakoon. Sitten yritysten värvärit ja aiemmin muuttaneet sukulaiset houkuttelivat ihmisiä rapakon taakse. Matkustaminen oli ainutkertainen kokemus juna- ja laivamatkoineen, hotellissa olkivuoteella nukkuen ja eväsnyytistä syöden. Matkustamassa oli yhtä aikaa lukuisia ihmisiä monista eri maista. 12 miljoonaa ihmistä saapui Amerikkaan vuosien 1890-1950 välillä. Suomalaiset muuttivat asumaan syrjäseudulle, sillä he olivat tottuneet kotimaassa elämään tietynlaista elämää. He rakensivat ensimmäisenä saunan. Miehet tekivät töitä muun muassa omalla maatilalla, kaivoksilla, metsätöissä ja rautateillä. Naiset saattoivat olla palvelusneitejä, kotiapulaisia, metsäkämpän keittäjiä tai majatalon pitäjiä. Suomalaiset muuttivat nimensä englannin kieleen sopiviksi. Heidän puheensa muuttui fingelskaksi, ja ajan kuluessa kieli

'Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin.' 'Riippuu ihan kuule aikakauden ihanteista' vastaisi Liv Strömquistin sarjakuvakirjan innoittama peili. Liv Strömquist tutkailee naisen fyysisen kauneuden historiaa ja nykypäivää sarjakuvakirjassaan. Hän ottaa esimerkeikseen muun muassa Kim Kardashianin, Marilyn Monroen, Nefertitin ja keisarinna Sissin. Naiset panostavat ulkonäköönsä saadakseen haluamiaan asioita. He kuluttavat tuotteita tavoitellessaan kauneutta ja seksuaalisuutta. Kaunein saa haluamansa, mikä johtaa naisten väliseen kilpailuun. "Valokuvaamalla päätämme mikä on kuvaamisen arvoista ja kuka on niin kaunis, että ansaitsee tulla valokuvatuksi. Itseään valokuvaamalla voi arvottaa itse itsensä ja päättää itse olevansa kaunis" Ulkonäkö määrittelee kirjan mukaan naisen elämän. Kauniit ja seksuaalisesti haluttavat saavat rakkautta. Nainen on turvassa ollessaan hyvännäköinen. Hän ei koe epävarmuutta tai hylätyksi tulemisen pelkoa. Seksikkyys määrittelee ih

Laura Honkasalo kirjoittaa keski-ikäisen naisen ajatuksia elämästä. Hetkestä, jolloin huomaa peilikuvan muuttuneen. Huolesta, joka aiheutuu murehtiessa työelämässä pärjäämistä. Taitekohdasta, jolloin on viimeistään aika tehdä elämää mullistavia muutoksia.  Hämmennyksestä, kun vertailee itseään median luomaan kuvaan keski-ikäisestä naisesta. Tilanteesta, jossa tuntee jälleen kerran olevansa vanhanaikainen. Keski-ikäinen nainen elää kirjan mukaan elämänvaihetta, jossa hän joutuu viimeistään ymmärtämään elämän rajallisuuden. Omat vanhemmat vanhenevat, ja oma keho on muutoksessa. Saattaa tulla terveysongelmia, vaihdevuosioireita, aivosumua ja uniongelmia. Vanheneva keho luo ulkonäköpaineita. Vanheneminen yhdistyy sairauteen, jota tulee ehkäistä. Kauneus taas yhdistyy nuoruuteen. lhmiset elävät illuusiossa, että vanhenemiseen ja nuoruuden (eli kauneuden) säilyttämiseen voi itse vaikuttaa panostamalla kalliisiin tuotteisiin. Keski-ikäinen nainen huomaa joutuvansa kilpailemaan toisia naisia v

1. Mikä on paras kirja, jonka olet tähän mennessä lukenut? Minna Canth: Anna Liisa 2. Mikä on paras jatko-osa, jonka olet tähän mennessä lukenut? Freida McFadden: Kotiapulaisen salaisuus, sillä se on melkein ainoa jatko-osa, minkä olen lukenut 3. Kerro tänä vuonna julkaistu kirja, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea. Holly Jackson: Kiltti tyttö, kohta kuollut 4. Mitä tänä vuonna julkaistavaa kirjaa odotat? Anna Pölkki: Metsien kaukainen sini 5. Mikä kirja on tuottanut suurimman pettymyksen? Liisa Talvitie: Sokka 6. Mikä kirja on ollut suurin yllättäjä? Holly Smale: Uusi alku, Cassandra 7. Kuka on uusi lempikirjailijasi? Jennifer Lynn Barnes 8. Kuka on uusin lempihahmosi? Ellen Lähde Eppu Nuotion kirjoista 9. Mikä kirja sai sinut itkemään? Kirsi Hiilamo: Aina tytär, aina äiti 10. Mikä kirja sai sinut iloiseksi? Timo Parvela: Ella teatterissa 11. Mikä on kaunein kirja, jonka olet ostanut tänä vuonna? Olen ostanut tänä vuonna vain antikvariaatista Pikku Vampyyri kirjoja 12

Avery Grambs käy päivät koulua ja nukkuu yöt autossaan, sillä hän ei voi enää majailla siskonsa Libbyn luona tämän väkivaltaisen miesystävän Draken vuoksi. Rehtori pyytää hänet toimistoonsa, missä hänelle kerrotaan tulevasta lentomatkasta Teksasiin miljardööri Tobias Hawthornen perinnönjakotilaisuuteen. Avery on pyörällä päästään, sillä hän ei ole koskaan aiemmin kuullutkaan kyseisestä miehestä. "Tämä ei ole totta. Tämä ei voi olla totta. Minä näen unta. Minä hourailen." (s.44) Tobias Hawthornen testamentista selviää, että Avery perii miehen koko omaisuuden. Ehtona on, että hänen tulee asua Hawthornen kartanossa vuoden. Harmillisesti siellä asuvat myös Tobias Hawthornen eriskummalliset sukulaiset. Omalaatuisin heistä on Tobiaksen tytär Skye, joka on 'käynyt kiinnostavia keskusteluja neljän eri miehen kanssa', minkä tuloksena hänellä on neljä erilaista ja harmillisen komeaa poikaa: Nash, Grayson, Jameson ja Alexander. Avery tutkii suvun arvoitusta ja syytä perinnönjako

Cassandra Dankworth löytää itsensä aikasilmukasta ja ymmärtää hallitsevansa aikaa. Hän käyttää kykyään aikamatkailla korjatakseen tekemänsä virheet sekä työpaikalla että parisuhteessa. Hän piilottelee todellista olemustaan ja teeskentelee olevansa muiden kaltainen ollakseen pidetty. "Useimmiten minusta tuntuu kuin itsekin käyttäisin naamiota. - - Teeskennellen olevansa joku muu, kaiken aikaa. Tarkkaillen etäisyyden päästä. Kauhuissaan siitä, mitä tapahtuu, kun naamio putoaa ja paljastaa näyttelijän sen alla." (s.178-179) Cassandran tarina on yksi neuroepätyypillisen ihmisen tarina miljoonien joukossa. Tarina siitä, millaista on olla erilainen. Cassandraa pidetään itsekkäänä, lapsellisena ja outona. Häntä vieroksutaan. Hän ei mahdu yhteiskunnan ahtaisiin normeihin. Hän käyttäytyy muiden mielestä oudosti. "Miten ihmiset pystyvät tällaiseen? Miten toisilleen täysin vieraat ihmiset onnistuvat kieputtelemaan keskustelua edestakaisin tällä lailla ilman, että menevät täysin sol

Millie aloittaa kotiapulaisen työn Garrickien kattohuoneistossa. Hän siivoaa, pyykkää ja laittaa ruokaa rikkaalle pariskunnalle. Hän varoo häiritsemästä vierashuoneessa lukkojen takana sairastelevaa rouvaa, jota aviomiehen sanojen mukaan ei saa häiritä. Omituiset kolaukset, veritahra yöpaidan kauluksessa ja itku saavat Millien olon levottomaksi. Hän ei näe muuta vaihtoehtoa kuin yrittää kielloista huolimatta puhua rouvalle. "En tiedä, mistä se johtuu, mutta jokin tässä asunnossa saa minut levottomaksi." (s.43) Millie on ollut vankilassa murhasta ja kärsii tekonsa mukanaan tuomasta syrjinnästä sekä työnhaussa että parisuhdemarkkinoilla. Hän on ajautunut kotiapulaisen työn kautta auttamaan lukuisia eri kaltoinkohdeltuja naisia pääsemään eroon aviomiehistään, mutta haluaa jättää elämänvaiheen taakseen ja opiskella sosiaalityöntekijäksi. Hän suree edellisen parisuhteensa päättymistä ja tuntee epävarmuutta nykyisessä. Milliellä on huono itsetunto. Hän on jumissa epäilyttävän työpa

Maailma vihaa Raisa Omaheimon mukaan läskejä. Laihdutuskulttuuri on voimissaan, työpaikat aukeavat vain keskipainoisille, vaatevalikoima löytyy kauppojen sijasta netistä, lääkärien hoito-ohje on vaivaan kuin vaivaan laihduttaminen, populaarikulttuuri pilkkaa aktiivisesti ja tuntemattomat ihmiset harjoittavat vihapuhetta.  "Kun katson kuvia nuoresta itsestäni tulen surulliseksi. En ollut lihava tyttö. Olin ihan tavallinen 80-lukulainen lappuhaalarilapsi." (s.11) Raisa Omaheimo esittää, että laihdutuskuurit ovat tehottomia ja vaaraksi sekä mielelle että keholle, esimerkiksi aineenvaihdunta häiriintyy ja syömishäiriö voi puhjeta. Painoindeksi on humpuukia. Se ei kerro, onko ihminen laiha vai lihava. Se kertoo vain sen, mikä pituuden suhde on painoon. Painoindeksi ei tunnista lihasten, luiden, sisäelimien ja rasvan painoja. Mielikuva painoindeksin antamasta tiedosta on virheellistä ja vääristynyttä. Raisa Omaheimo yhdistää laihdutuskulttuuriin naisten kontrolloinnin. Naiset eivät

Kasvatustieteiden maisteri Johanna Niskanen on yli 30-vuotias nainen, joka elää tahattomasti ilman parisuhdetta. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan, sillä hänen mukaansa vertaistarinat loistavat poissaolollaan. Niskasen mielestä ihminen voi elää hyvää ja tavallista elämää ilman parisuhdettakin. Ihmisellä on täysi ihmisarvo, vaikka hän ei seurustele tai harrasta seksiä. "- ilman parisuhdetta elävän naisen taipaleelle ei anneta valmiita karttoja, vaan oman polkunsa joutuu raivaamaan itse." (s.8) Kirjassa todetaan, että kulttuurimme on parisuhdekeskeinen. Lapsena pohditaan ihastumisia, varhaisteininä leikitään seurustelua, teininä koetaan ensimmäiset seurustelukumppanit ja parikymppisenä vakiinnutaan ja perustetaan ydinperhe. Media on täynnä parisuhdetta. Musiikki, tv-ohjelmat, elokuvat ja podcastit ihannoivat tai ruotivat aihetta. Sukulaiset esittävät uteliaita kysymyksiä. Parisuhdetta pidetään itsestään selvänä ja normaalina osana ihmisen elämää. Parisuhteiden ulkopuolelle jä

K-popin eli Etelä-Koreassa (väkiluku 51,7 miljoonaa) tehdyn pop-musiikin tarina alkoi poikabändistä Seo Taiji vuonna 1992. Etelä-Korean demokratisoituminen salli musiikillisia uusia aatteita, ja nuoret lähtivät kokeilemaan kykyjään. "Näköalattomuuden sijaan K-pop antaa nuorille toivoa siitä, että heillä on mahdollisuus saavuttaa unelmansa." (s.111) K-pop on esiintymistä, musiikkivideoita, mainoskuvauksia, oheistuotteita, televisiovierailuja, elokuvarooleja, palkintogaaloja ja viikottaisia nettiin levitettäviä musiikkikilpailuissa esiintymisiä. Se on ihanteellisen korealaisten arvojen mukaisen maailman esittämistä. Kansainvälisiä markkinoita ajatellen sanoituksissa käytetään sekä englannin että korean kieltä ja yhtyeiden nimet sisältävät lyhenteitä, numeroita ja englannin kieltä. Musiikki on sekoitus eri tyylilajeja ja voimakkaita mielihyvää tuottavia rytminmuutoksia. Kappaleet liittyvät rakkauteen, vaikka oikeassa elämässä seurustelu on tabu. K-pop idolit ovat konservatiivisi

Namikolinx on suomalainen sisällöntuottaja ja sosiaalisen median vaikuttaja Miranda Rönnberg (syntynyt 9.9.1999). Kirjan nimi 'On rankkaa olla tyhmä' kertoo huonommuuden tunteesta. Kirja on kirjoitettu vertaistueksi ja inspiraation lähteeksi heille, jotka ovat kokeneet kiusaamista, vaikeuksia olla oma itsensä tai haasteita koulunkäynnissä. Toiveena on, että kaikki osaisivat arvostaa itseään, sillä ihmiset ovat hyviä niin monissa eri asioissa. "Uskallan elää juuri itseni näköistä elämää, ja toivon, että kokemukseni inspiroisivat myös sinua muovaamaan elämästäsi juuri sinun näköisesi!" (s.8) Miranda kertoo omasta elämästään koulunkäyntiin, uraan, harrastuksiin ja ystävyyssuhteisiin liittyen. Hän toteaa haluavansa unelmoida, kasvaa, kehittyä ja nauttia arjesta. Hänen mielestään jokaisella on oikeus muuttua. "Epäonnistumiset kuitenkin kuuluvat elämään, eikä ilman virheitä voi oppia." (s.100) Ihmiset ovat vain ihmisiä. Heidän sanojaan ei kannata ottaa kannettavak

Turkulainen Ellen Lähde toimii poikansa perheen talonvahtina Berliinissä. Hän nauttii puutarhoista, ravintoloista ja pikkukaupoista. Ellen kohtaa käsikirjoittaja-ohjaaja Johannes Svärdin, jonka uutuuselokuvaa tähdittää sekä hänen nykyisen että entisen vaimonsa, ja ajautuu tutkimaan miehen kolmiodraamaa. "Mies on niin komea, että Ellenin täytyy ottaa ovenkarmista kiinni." (s.7) Naapurinpoika Samuel toimii Ellenin asunnon vahtina, ja Ellenin ystävä Silja uskaltautuu viimein esittelemään Pilke-tyttärelleen tämän Saksassa asuvan isän. Tässäkin kirjassa pääpaino on ihmissuhteissa. "Hän ei tiedä, mitä odotti, mutta ei ainakaan tätä, suurta helpotuksen tunnetta." (s.64) Ellen Lähde on hyväntuulinen marttaihminen, joka nauttii elämästä kaikkine puolineen. Kirjoissa ilahduttaa kanssaihmisten kannustaminen ja positiivinen ruokapuhe. Haluaisin kohdata tosielämän Ellen Lähteen.

Leena Sinikka Sokka (syntynyt 1948) on suomalainen näyttelijä ja laulaja. Ihmiset ovat kertoneet kirjaa varten häneen liittyviä muistoja kuvien kera. Tunnelma on kotikutoinen kuten aikakauden näyttämötaiteen kerrotaan olleen. "Hänen tarinansa on myös yhden taiteilijasukupolven tarina, tarina toiveesta rakentaa parempi maailma laulamalla ja näyttelemällä." (s.8) "Saan tehdä työtä, jota intohimoisesti ja palavasti rakastan ja ohikiitävinä hetkinä tunnen kehittyneeni myös ihmisenä." (s.39) Kaikki alkaa lapsuudesta Helsingissä. Sinikan äiti eroaa aviomiehestään, joka on vammautunut henkisesti sodassa ja alkoholisoitunut. Sinikka viettää vuoden Turussa katolisten nunnien sisäoppilaitoksessa. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa koostuu leireistä, musiikista ja teinitoiminnasta. Ulospäinsuuntautunut ja impulsiivinen Sinikka pääsee teatterikouluun toisella yrittämällä. Hän esiintyy televisiossa ja Helsingin kaupunginteatterissa. Sinikka profiloituu kommunistisen liikkeen keula

Turkulainen Ellen Lähde jatkaa Martoille sopivaa elämäntapaa ripauksella romanssia. Naapurinpoika Samuel ja ystävä Silja Pilke-tyttärineen ovat edelleen menossa mukana. Tarina alkaa puutarhamatkalla Espanjassa. Ellen kutsutaan paikallisiin häihin, jossa sulhanen on suomalainen. Aamu valkenee yllättävään kuolemantapaukseen. "Edellispäivänä onnea hehkunut morsian on poissa, tilalla on kuoleman nähnyt nuori vaimo." (s.21) Ellen ajattelee Carmenin ja Mikaelin häitä ja kovaa kohtaloa. Hän saa päähänsä tutkia Mikaelin suvun tarinaa. Ellenin tekemät löydöt ovat synkkiä. Kirja kertoo suvusta, eri sukupolvista ja vaikenemisen kulttuurista. Samuelin ja Sindin kautta käydään läpi ensimmäistä vakavaa parisuhdetta. Sindin kokemana myös seksuaalista häirintää. Siljan avulla tutustutaan uusperheen perustamishaaveisiin ja haasteisiin. "Tämä suomalainen pimeys on kuin suurikokoinen eläin, joka vaanii puiden takana, sen mustat silmät seuraavat tiellä kulkijaa." (s.74) Kirja sopii luk

Turkulainen Ellen Lähde harrastaa puutarhamatkailua ja kuuluu Marttoihin. Hän on aina valmis auttamaan kanssaihmisiään kuten naapurinpoikaa Samuelia ja ystävää Siljaa ja hänen seitsemänvuotiasta Pilke-tytärtään. Ellenillä on meneillään myös romanssi.  "Ellen vetää keuhkot täyteen raikasta ilmaa ja vilkuttaa tutulle kahvilanpitäjälle. Kesäkukat ovat ilmestyneet penkkien väleissä oleviin kukkalaatikoihin ja jos Ellenillä olisi aikaa, hän kävisi nyppimässä kuihtuneet kukat pois, mutta nyt hän ei ehdi -" (s.27) Mirkka Kairikko katoaa kesämökiltä. Ellen on kotipuolessa auttamassa tämän aviomiestä lastenhoidossa. Hän haluaa selvittää, mihin Mirkka on kadonnut. Kevyt dekkari keskittyy ihmissuhteisiin ja arjen haasteisiin. Käsittelyssä ovat parisuhdehaasteet, vanhemmuuden haasteet ja nuoruuden kasvukivut. Riidat kuuluvat elämään. Samuelin äidin Irina Harmion kautta pohditaan äiti-poika-suhdetta, äidin inhimillisyyttä, aikalaisuutta ja kulttuurieroja. "Ja äiti, usein vakava ja ai

Kirsi Hiilamon ja Heli Pruukin kirjoittaman kirjan pyrkimyksenä on auttaa aikuista naista tutkimaan suhdettaan omaan äitiinsä. Ihmissuhde käydään läpi eri näkökulmista. Syyssonaatti-elokuvaa käytetään esimerkkinä äidin narsismista. Lopusta löytyy julkisuuden henkilöiden kirjeitä äidille. "Me haluamme tietää, kuinka meidät nähdään ja mitä meistä ajatellaan. Itsetuntomme tarvitsee sitä. Kaipaamme myönteistä vastakaikua itsellemme." (s.39) Tekstissä on monia hyviä huomioita äiti-tytär-suhteesta. Äiti, mutta myös isän suhtautuminen äitiin, toimii tyttärelle naisen mallina. Äiti, joka ei huolehdi itsestään, antaa mallin siitä, ettei ansaitse hyvää. Tytär näkee äidin katseesta itsensä. Hän oppii, kuinka hänet nähdään ja mitä hänestä ajatellaan. Hän oppii käytöstavat peilaamalla omaa toimintaa reaktioihin. Hän oppii, mitä kautta hän saa rakkautta osakseen, ja toimii oppimallaan tavalla. Teot, sanat, kosketus ja ajankäyttö kertovat, että tytär on tärkeä. Lahja merkitsee sitä, että to

Brittiläiset ystävykset Millie ja James kohtaavat vuoden 2010 euroviisufinaalissa saksalaisen Ingridin ja autralialaisen Noahin ja sopivat tapaavansa toisensa siitä lähtien joka vuosi euroviisuissa. Vuodet vierivät, elämää eletään ja sopimuksesta pidetään kiinni. "Sali täynnä erilaisuutta, aitoutta, hyväksyntää ja iloa. Kukaan ei ole muukalainen tällä areenalla." (s.17) Kirja kertoo nuoruudesta, haaveista ja ihmissuhteista. James haluaisi kirjoittaa, Ingrid esiintyä ja Noah valokuvata. Millie vielä etsii kiinnostuksenkohteitaan. Nuoret oppivat, että unelmia jahdatessa ei voi jäädä paikoilleen turvaan, vaan on hypättävä tuntemattomaan ja mentävä eteenpäin elämässään. "Tärkeintä on, että olet onnellinen." (s.18) Kirjassa fiilistellään euroviisuja ja ylistetään ystävyyttä, yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Ihmiset kohtaavat toisensa hyvässä hengessä. Millien ja Noahin kasvutarina on hidas ja vaivalloinen. Pidin eniten Jamesin ja Zacharyn tarinasta. Siinä on eurovi

Reeti Reetinpoika, sittemmin Laurentius Bircalensis, on tudiosus kreivi Pietari Brahen Turkuun perustamassa akatemiassa. Hän kirjoittaa luomisvimmassaan näytelmän, joka pahaksi onneksi varastetaan. Laurentius kokeilee taikakeinoja kostaakseen kokemansa vääryyden, mutta hän jää kiinni itse teosta, ja hänet tuomitaan noituudesta epäiltynä. Hän pääsee pakoon sellitoverin neuvokkuudella. Laurentius aloittaa uuden vaiheen elämässään toimien teatteriseurue Komeetan yhtenä jäsenenä. "Kaikki oli käsissämme. Liikutimme maailmaa ja sen asukkaita mielemme mukaan ja noiduimme katsojat itkemään, jännittämään, huokaamaan ihastuksesta ja nauramaan. Palkkioksemme saimme yhteen isketyt kämmenet. -- Kättentaputuksiin näytelmä päättyi ja taika raukesi." (s.296-297) Maagisrealistinen romaani pohjaa 1640-luvun Turun yliopistoon, jossa on käyty noitaoikeudenkäyntejä opiskelijoita ja professoreita vastaan. Anneli Kanto kuvailee aikakauden ihmisten ajatusmaailmaa ja toimintatapoja elävästi. Yksinker

Aino ja Jean Sibeliuksen kolmetoistavuotias tytär Ruth Sibelius opiskelee Suomalaisessa Yhteiskoulussa Helsingissä. Siellä hän osallistuu näytelmäkerhoon. Rakkaus näyttelemistä kohtaan innoittaa häntä hakemaan Kansallisteatterin oppilaskouluun. "Tässä vaiheessa jännitti aina ja ennen esiripun aukeamista vielä enemmän, mutta se oli hyvä tunne." (s.8) "Näytteleminen on yhteistyötä, ja parasta se on silloin, kun kaikki kunnioittavat ja tukevat toisiaan." (s.177) Lukija pääsee tutustumaan 1900-luvun alun taiteilijasukujen elämää Suomen suuriruhtinaskunnassa. Taiteilijapiireissä harjoitetaan suomalaisuutta, säveltämistä, näyttelemistä, kirjallisuutta ja kuvataidetta. Aino Sibelius, Alexander ja Elisabeth Järnefeltin tytär, on Pietarin aatelissukua. Tytär Ruth Sibelius laulaa jouluna isä Jean Sibeliuksen säveltämiä lauluja 'En etsi valtaa loistoa' ja 'On hanget korkeat nietokset'. Sukulaisvierailuilla tyttö näkee taidemaalari eno Eero Järnefeltin ja hänen

Ella on ensimmäisellä luokalla. Hän on nauravainen ja puhelias. Kaikki ovat hänen kavereitaan kuten urheileva Pate, tomera Hanna, nero Tuukka, herttainen Tiina, herkkä Samppa sekä kovakuorinen Pukari. Ella pääsee luokkakavereidensa kanssa teatteriin. Luokka tekee myös oman näytelmän. "- Esiripun takana on näyttämö, jossa näytellään sitten, kun valot sammuvat, Tuukka jatkoi. - Tosi älykästä näytellä pimeässä verhon takana, Samppa ihmetteli. - Se on taidetta, väitti Tuukka." (s.29) Ella ja kaverit taitavat tilannekomiikan. Heidän seurassaan tapahtuu aina jotain hauskaa keskittymiskyvyttömyyden ja väärinymmärrysten seurauksena. Luokan opettajan hiukset tosin harmaantuvat ennen aikojaan. Kirjojen lukeminen toimii aikuisille vertaistuellisena hupina ja lapsille puhtaana hauskanpitona. Samaistun itse etenkin tilanteisiin, joissa aikuinen antaa ohjeita lapselle, ja toinen lapsi luulee, että aikuinen puhuu hänelle. Tragikoomisia tilanteitahan siitä syntyy. "Kaikki olivat iloisia

Kertoja on kärsivä taiteilijasielu, joka etsii elämän tarkoitusta ja omaa paikkaansa maailmassa. Hän on melankolinen, itsekeskeinen, mustasukkainen ja huomionhakuinen. Toisaalta kertoja vain esittää kärsivää taiteilijasielua, joka etsii elämän tarkoitusta ja omaa paikkaansa maailmassa, sillä siten hän saa tuntea yleviä tunteita kuten melankoliaa ja siten hän saa itselleen huomiota ja kokemuksen nähdyksi tulemisesta. Kertoja kirjoittaa kirjassa tätä kirjaa. Hän pohtii lapsuuttaan, näyttelijän ammattiaan, parisuhdettaan ja vanhemmuutta. Kertoja toteaa olevansa taipuvainen valehteluun. Hän antaa tragikoomisen kuvan elämästään. Tekstissä toistuvat sanat kuten muutosstressi, purentakisko, syömishäiriö, elämän hetkellisyys ja muistikuvien hataruus. Elämän fyysisyys. Eritteet. Koira nuolemassa lapsen takapuolta. Kertoja ei suorita toimintoa edes aikuisena. Hän haisee siltä itseltään. Hän on p skiainen. Elämä on p skaa. Hän on niin pohjalla kuin vain voi olla. Elämä tapahtuu jossain muualla. K

Newyorkilainen kirjallisuusagentti Nora matkustaa siskonsa Libbyn kanssa pikkukaupunkiin. Libby on kehitellyt kokemuslistan, mitä Noran on tarkoitus suorittaa. Nora heittäytyy leikkiin mukaan, vaikka perinteinen romanttisen elokuvan juonikuvio ei olekaan hänelle mieleen. Hänestä on ollut traumaattista menettää seurustelukumppaneita yksi toisensa jälkeen pikkukaupunki troopille. "Mutta tämä taitaa kyllä pikemminkin olla pikkukaupunki-romcom-kokemuslista kuin buclet list. Siihen on koottu asiat, joiden kautta pikkukaupungin taika muuttaa meidät rennommiksi versioiksi itsestämme." (s.35-36) Noran aika kuluu etätöitä tehden, kokemuslistaa suorittaen ja pikkukaupunkiin tutustuen. Nora huomaa kohtaavansa alituiseen kurttuotsaisen kustannustoimittaja Charlien, jonka kanssa syntyy herkullinen keskustelu jos toinenkin. Ongelmana on, että Charlie ei sovi kokemuslistan muottiin. "'Haluaisitko syödä päivällistä kanssani, Nora?' hän kysyy ja jatkaa, ennen kuin ehdin sanoa mit

Persephone Dimitriou häkeltyy, kun hänen kihlauksensa Zeuksen kanssa julkistetaan. Hänen äitinsä Demeter on sopinut asiasta häneltä kysymättä. Persephone tietää huhut, joiden mukaan Zeus on murhauttanut aiemmat puolisonsa. Hän ei näe muuta vaihtoehtoa kuin paeta, ja ei aikaakaan, kun häntä jo jahdataan kohti kylmää jokea. Vastoin odotuksia Persephone pelastautuu Hadeksen alueelle. Hades on myytti. Hän on alamaailman paholainen. Mies, joka elää varjoissa. Persephone solmii Hadeksen kanssa sopimuksen. Hän kuuluu miehelle kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla kolmen kuukauden ajan turvapaikkaa vastaan, minkä jälkeen hän pakenee Olympuksesta periessään varallisuutta. Hän ei enää kelpaisi tahriintuneena Zeukselle. Hades ottaa riutuneen Persephonen kuvainnollisesti mustien siipiensä suojiin, joiden alla neito saa maistaa syntistä elämää sekä suljettujen verhojen takana että kirkkaissa näyttämövaloissa. Hades hautoo synkkää menneisyyttään ja piilottelee todellista itseään julkisuuskuvan t

Minna Canth on näytelmäkirjailija ja tasa-arvon puolesta puhuja. Hän järjestää kotonaan keskusteluseuroja. Häntä kiinnostavat kaikki uudet kirjat ja niiden herättämät ajatukset. Hän järjestää jopa uusinta uutta olevia spiritistisiä istuntoja. "- Olen kyllästynyt siihen, että miehet ja iso osa naisistakin ovat sitä mieltä, että sivistys ja raha-asioiden hoito tässä maassa kuuluvat vain miehille. Mitä sanot, Elli?" (s.59) Elli on yksi Minna Canthin seitsemästä lapsesta. Hän kasvaa lapsesta aikuiseksi 1800-luvun lopun säätyläiskodissa. Hän on niin sanottu herrastyttö. Hän opiskelee tyttökoulussa, mutta parhaat opit hän saa edistykselliseltä äidiltään. Hän keskustelee äitinsä perustamassa Oras-seurassa muiden nuorten kanssa. Minna Canthin elämä ja mielipiteet herättävät sekä kiitosta että pahennusta. Välillä elämä käy vaaralliseksi, kun ihmisten tunteet kuumenevat liikaa. Minna Canth haluaisi vain puolustaa naisia ja köyhiä. "- Minusta ei ikinä tule kirjailijaa. En voisi kir

Anna Liisa on neljä vuotta sitten tappanut epätoivoisena oman lapsensa. Hän on kaiken aikaa pelännyt teon paljastumista ja elänyt hurskasta elämää vanhempiensa talossa. Hän kokee olleensa 15-vuotiaana vielä ihan lapsi, kun hän tapaili salaa Mikko-renkeä. Hän on ollut viaton, elämäniloinen ja arvostelukyvytön neito, joka on nauttinut kovaäänisen ja isoeleisen miehen lihallisesta seurasta. Nyt hän on kihloissa kunniallisen, vakaan ja turvallisen Johanneksen kanssa. Mikko saa kuulla tapahtuneesta ja palaa entisen isäntäväkensä luokse vaatimaan hänelle neljä vuotta sitten lupautunutta Anna Liisaa omakseen, vaikka hän raskaudesta kuullessaan on aikoinaan tytön hylännyt. "Voi sentään! Ei sitä ihminen tiedä, mitä surua lapsistaan voi saada." (s.115) Kirjan alussa on Minna Maijalan esipuhe. Siinä kerrotaan, että 'Anna Liisa' (1895) on Minna Canthin viimeinen näytelmä. 'Anna Liisa' kertoo aviottomasta nuoresta naisesta sosiaalisten paineiden keskellä. Minna Canth on ai

Karkotettu ja kirkonkiroukseen lehmien myrkyttämisestä tuomittu Maisa Matintytär ilmestyy Briitan ja hänen tyttärensä Margareetan ovelle. Margareeta hoitaa hyvää hyvyyttään piiskatun Maisan haavoja. Samalla hän saa kuulla uutisia Kyröntalon isännän huonosta voinnista. Margareeta lähtee matkaan tarjotakseen kansanparantajana apuaan. "Myrkky, Margareetalla välähti kuin joku olisi sen hänelle kuiskannut. Myrkkypuu sen täytyi olla." (s.76) Kirjassa on aikakauden tunnelmointia tarinan muodossa. 1600-luvun lopun elämä ja uskomukset tulevat tutuiksi. Parantajilla on vanhaa osaamista. He muun muassa lausuvat loitsuja ja puhuvat hengille ennen yrttien käyttämistä. He uskovat, että metsissä on oma väkensä. Parantajat osaavat myös esimerkiksi lausua suden luvun, jos he vahingossa nimeävät suden, minä tarkoittaa suden tulemista kutsuttuna. "Anna, armas Maariainen kultakukka, kaunis neito apusi tälle pololle." (s.83) Kirja on toinen osa nuorille suunnattua kirjasarjaa. Tarina so

Reuhurinteen koululaiset osallistuvat teatterikerhoon, jonka tavoitteena on esittää näytelmä. Lapset tutustuvat tekoprosessiin ja pääsevät myös katsomaan näytelmän ammattiteatterissa. Kaikilla on hurjan hauskaa. "Jos viimeinen harjoitus on kaaosta, se tietää kuulemma hyvää ensi-iltaa." (s.45) Lastenkirjassa on sekä tarina että tietoa. Lukija oppii perusasiat näytelmäkerhon rakenteesta ja teatterin tekemisestä. Muun muassa draamasopimus, lämmittelyleikit, näyttelemisen harjoittelu, käsikirjoittaminen, roolihahmon luominen, puvustus, lavastus, mainostaminen, lukuharjoitus, kenraaliharjoitus, ensi-ilta ja arvostelun tekeminen tulevat tutuiksi. Kirjan kuvat ovat ilmeikkäitä, humoristisia ja värikkäitä. Niistä välittyy tekemisen meininki. "Näytelmässä näyttelijä esittää aina jotain muuta kuin itseään." (s.35)

Suku kokoontuu pääsiäisaterialle. Perheen pää, robotiikalla miljoonaomaisuuden tienannut Fred Merton piinaa aikuisia lapsiaan kylmillä sanoillaan ja teoillaan. Sheila Merton seuraa tapojensa mukaisesti vaitonaisena tilannetta vierestä. Pyhien jälkeen pariskunta löydetään kotoaan murhattuina. "Ennen tätä kaikki näyttikin varmaankin täydelliseltä. Nyt vaaleilla kokolattiamattopäällysteisillä portailla kulkee verivana." (s.12) Perheen esikoinen Catherine työskentelee ihotautilääkärinä. Hänen aviomiehensä on hammaslääkäri. He elävät tunnollista ja säätytietoista elämää. Catherine haaveilee perivänsä jonain päivänä suvun kartanon. Sisarussarjan keskimmäinen Dan on jäänyt työttömäksi isänsä myytyä yrityksen, jossa hän oli töissä. Hän ei anna vaimonsa mennä töihin oman ylpeytensä vuoksi. Suku on muutenkin sukupuolitietoinen. Naisten paikka on keittiössä. Danilla on kovat rahahuolet. Aikainen perintö ratkaisisi ongelman. Kuopus Jenna on perheen musta lammas. Hän on taiteilija ja bile

Henna Raatikainen kirjoittaa balettitanssijasta, josta ei tullut balettitanssijaa, vaikka tulikin. Laji on juurtunut hänen kehoonsa, arvoihinsa ja aivoihinsa. Tuhannet liikkeiden toistot tuntuvat ja näkyvät olemuksessa. Henna Raatikainen on aloittanut baletin neljävuotiaana ja lopettanut parikymppisenä. Hän on löytänyt vaihtoehtoisen ilmaisutavan kirjoittamisesta. Hän tarkastelee balettia omakohtaisesta ja kriittisestä näkökulmasta historiaan kurkistaen ja nykytilaa pohtien. "Baletti on selkärangassani. Eikä vain minun selkärangassani, vaan koko läntisen maailman selkärangassa -" (s.21) Baletti on syntynyt Italiassa 1400-luvulla. Sieltä se on kulkeutunut Ranskaan ja Venäjälle. Baletti on ollut eri aikakausina ja eri paikoissa erilaista. Jotain on säilytetty, jotain on kadonnut. Valtaosa 1800-luvun baleteista on unohdettu kokonaan. Baletin ohjaajilla, rahoittajilla ja kriitikoilla on ollut valtaa muokata lajia. Vain naiset saivat tanssia balettia 1800-luvulla. Henna Raatikaine