Arthurin kuolema ei ollut kaiken alku, mutta yksi alku se oli.
"'Minä en halua ajatella, että noudatan jotain käsikirjoitusta'" (s.129)
Epidemia leviää kaikkialla maailmassa. Tekolumi sataa hiljalleen teatterin lavalle. Käsi luonnostelee taidokkaita sarjakuvia Asema 11:n maailmasta. Jalat juoksevat kaupan hyllyltä toiselle elintärkeitä tarvikkeita etsien. Lentokone laskeutuu tyhjälle lentokentälle ilman turvatarkastajia. Sähköt menevät pois päältä. Taivaalla näkyy tähtivyö. Jossain kuuluu laukauksen ääni.
"- kohta projekti on valmis. Jo kuukausien ajan hänestä on tuntunut siltä, että jokin on tulossa päätökseen -" (s.115)
Kirja kertoo maailmanlopusta. 99 prosenttia ihmisistä on menehtynyt sairauteen. Elossa olevat selviytyvät sillä, mitä on jäänyt jäljelle yhteiskunnan romahdettua. Sinfoniaorkesteri kiertää maata, sillä ihmiset tarvitsevat taidetta selviytyäkseen. Taide on osa ihmisyyttä. Se herättää toivoa maailmassa, joka muuttuu yhä väkivaltaisemmaksi. Ääriuskovaisuus ja vallanhimo valtaavat alaa. Profeetta kerää joukkojaan ja levittää pelkoa. Lentokentälle perustettu sivilisaation museo pyrkii pitämään menneestä kiinni. Se haluaa luoda turvaa. Perustan, minkä päälle rakentaa.
"Kiertävän sinfoniaorkesterin nimi on kirjoitettu valkoisella kaikkien kolmen vaunun molempiin kylkiin, mutta etummaisessa vaunussa lukee lisäksi: Koska selviytyminen ei riitä." (s.74)
Kirjan tapahtumat kulkevat sekä menneisyydessä ennen maailmanloppua että nykyisyydessä maailmanlopun jälkeen. Kirja kertoo ihmiskohtaloiden kietoutumisesta yhteen, jokapäiväisestä elämästä, hetkeen pysähtymisestä ja ristiriidasta menneisyyden merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden välillä.
Pidin siitä, että teatteri on tarinassa kiinnekohta. Se on maadoittava paikka, johon voi aina palata. Teatteri on totta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!