Unelmien aika

Miltä tuntuisi seisoa markkinoilla muiden kyläläisten joukossa ja tarkkailla orpolasten riviä, josta pienimmät nostettaisiin pöydälle näytille? Kuka huutaa lapsia halvimmalla tarjouksella omaan kotiinsa vuodeksi? Hän saisi kunnalta huudetun summan rahaa kattamaan lapsen hoidon. Millaista olisi katsella ympärilleen ja tietää, kuinka lapsia missäkin talossa kohdeltiin? Seuraava teksti ei välttämättä sovi herkille lukijoille. Suomalaista ihmiskauppaa harjoitettiin 1800-luvun alusta alkaen. Orvot tai ilman pätevää huoltajaa olevat lapset myytiin eläteiksi yksityiskoteihin kuntien organisoimissa vaivaishuutokaupoissa. Pienimmän hoitotarjouksen huutanut voitti. Sopimukset tehtiin aina vuodeksi kerrallaan. Järjestelmä yritettiin lakkauttaa 1910-luvulla, mutta silloin todettiin, että muunlainen hoito olisi tullut kunnalle liian kalliiksi. Joitain lapsia saatettiin silti laittaa vaivaistaloon vanhusten sekaan. Köyhäinhoitolaki astui voimaan 1923, mutta on tiedossa, että lapsia myytiin vielä