Guylain lukee ääneen paperiliuskoja joka arkiaamu matkustaessaan junassa. Kanssamatkustajat kuuntelevat ja jopa odottavat luentaa. Guylain turruttaa itsensä töissä kirjojen kierrätyslaitoksessa, jossa makulointikone repii kaiken, mitä hampaisiinsa saa. Kunnes eräänä päivänä junan penkin välistä tipahtaa muistitikku. Kuka on nainen, joka on tallentanut siihen tekstejään?
"Miten hän osaisi selittää ihmisille, ettei lukenut heidän vuokseen? Hän astui vastahakoisesti ulos junan lämmöstä ja jätti taakseen päivän sivut." (s.15)
Kirja kertoo elämän mielekkyydestä ja mielettömyydestä. Ihmisellä on hyvä olla jokin oma projekti, johon paneutua. Ystävälliset ihmiset saavat tuntemaan, että on elossa.
"Viikonloppu saapui, se oli kuin turvaisa satama, jonne voi vihdoin laskea viikon aikana kasautuneen väsymyksen." (s.80)
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!