Ihanaa uutta vuotta 2020!

Haluaisin kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta 2019!

Olen näiden vähän yli neljän blogivuoteni ajan puhunut omien unelmien toteuttamisen puolesta. Omiin haaveisiin pystyy keskittymään, jos tekee tarvittavia valintoja. Olen nauttinut kuluneen vuoden aikana erityisen paljon kulttuurista; kirjallisuudesta, teatterista, baletista, sirkuksesta ja museoista. Matkustin kesäkuussa Lontooseen, missä ihastelin kaikkea kirjoihin liittyvää, ja aloitin parin vuoden tauon jälkeen taas näyttelemisen harrastamisen. Olen oppinut paljon uutta ja päässyt kokeilemaan monenlaisia asioita. Parasta blogiharrastuksessa on ihanat kohtaamiset ja ihmisten inspiroiminen.

Luetut kirjat ja kirjatapahtumat

Luin vuoden aikana 64 kirjaa. Viime vuonna luin niitä 57, sitä edellisenä 73 ja sitä edellisenä 75. Luin tänä vuonna 28 kotimaista kirjaa ja 36 ulkomaista kirjaa. Paras lukemani kirja oli Wolfgang Herrndorfin Ladaromaani. Se kertoo henkisestä kasvusta, ystävyydestä ja oman elämän haltuunotosta. Maaliskuussa kuvasin Blogistanian parhaat 2018 palkintojenjakotilaisuuden Kirjakultti youtube-kanavalle. Heinäkuussa järjestin blogistanian kesälukumaratonin ja osallistuin Harry Potter lukumaratoniin. Lokakuussa osallistuin kirjabloggaajan asemassa Helsingin kirjamessuille. Joulukuussa pääsin tapaamaan kirjagrammaajia Helsingissä. Kaikki ihanat tapahtumat tuovat tavallisen arkilukemisen oheen uusia ulottuvuuksia.

Lukuhaasteita

Osallistuin neljännen kerran Helmet lukuhaasteeseen. Sain jälleen kerran luettua viisikymmentä kirjaa viiteenkymmeneen haastekohtaan, mistä olen innoissani. Muita lukuhaasteita olivat Montgomery -lukuhaaste ja Batman 80 vuotta -lukuhaaste.

Alkavana vuonna 2020 jatkan vuosi sitten aloittamaani henkilökohtaista haastetta lukea kirjoja kaikista maailman maista. Ajatuksena on lukea kirjoja, joiden kirjailija on kyseisestä maasta. Hienoa toki olisi, jos kirjan tapahtumat sijoittuisivat kyseiseen maahan, mutta en silti rajaa sisältöä tarkemmin.

Kirjagram suureksi osaksi elämää

Parasta blogivuodessa on ollut kirjagram, josta olen saanut paljon uutta energiaa ja inspiraatiota. Olen ollut erityisen innostunut retkeilemään kirjan kanssa. Ulkona kuvaaminen on ihaninta.

Elokuussa kävin Aami kollektiivin järjestämässä inspispäivässä, mikä inspiroi minut tarkastelemaan harrastustani uusista näkökulmista. Tein kirjatililleni instagramiin kyselyn, jossa pohdittiin, millaisia kirjakuvia ihmiset haluavat nähdä. Etenkin kaupallisten yhteistöiden tekeminen herätti keskustelua puolesta ja vastaan. Noin 80 prosenttia vastanneista pitää kaupallista kirja-arviota luotettavana. Kirjatilien ylläpitäjät joutuvat tasapainoilemaan, kuinka paljon he tuovat esille omaa henkilökohtaista elämäänsä ja kuinka paljon he keskittyvät niin sanotusti vain kirjavinkkaamiseen. Suurin osa ihmisistä etsii kirjagramin kautta lukuvinkkejä ja kirjakeskustelua.

Rakastan kirjagramin yhteisöllisyyttä ja positiivisuutta. Tykkään selailla kauniita kirjakuvia, etsiä kirjavinkkejä, järjestää kyselyjä, vastata tageihin ja päivittää tarinoita. Parasta on toisten inspiroiminen ja uusien ideoiden saaminen sekä keskustelu. Kirjavuoteni hahmottuu varmasti parhaiten kirjatilistäni.

Lounailla kirjailijoiden kanssa

Toivoin vuosi sitten kokevani jotain uutta ja yllättävää blogiharrastuksen myötä. Pääsin tutustumaan minulle uudenlaiseen markkinointikonseptiin nimittäin lounaille kirjailijoiden kanssa, mihin kutsutaan paikalle sekä kirjabloggaajia että muita somevaikuttajia. Toukokuussa Kustannusosakeyhtiö Otava kutsui minut Kämp hotelliin tapaamaan Camilla Läckbergiä ja tutustumaan hänen uusimpaan kirjaansa Kultahäkki sekä teatterimuseoon tapaamaan Jessica Townsendia ja tutustumaan hänen uusimpaan kirjaansa Morriganin kutsumus. Gummerus Kustannus Oy puolestaan kutsui minut Helsingin kirjamessujen yhteydessä tapaamaan Camilla Grebeä ja tutustumaan hänen uusimpaan kirjaansa Horros. Kaikki tilaisuudet olivat ihastuttavia ja lämminhenkisiä. Kirjailijoiden vapautunutta keskustelua heille tärkeistä aiheista oli mukava kuunnella.

Toiveet vuodelle 2020

Toivoisin rauhallisempaa vuotta. Olen viime vuodet puuhastellut intoa puhkuen kaikenlaista, joten hieman seesteisempi vuosi voisi olla paikallaan. En toki pane pahakseni, jos vuoteen sisältyisi myös jotain uutta ja piristävää, mutta pyrin siihen, että osaisin sanoa vastaantuleville inspiroiville tilanteille myös ei.


Oikein hyvää ja lukuisaa vuotta 2020!

Timo Parvela: Kepler62: Uusi maailma: Kuiskaajien kaupunki

Parvela, Timo: Kepler62: Uusi maailma: Kuiskaajien kaupunki
Kirjasarja: Kepler62, osa 9
Muut osat: Osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6, osa 7 ja osa 8
Julkaistu: 2019
Mistä maasta: Suomi
Kuvitus: Pasi Pitkänen
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 251

Joni, X ja varjoleijona vaeltavat niittyjen ja elävien metsien läpi etsiäkseen Arin, joka on päätynyt kuiskaajien kaupunkiin. Perillä Joni saa ratkottavakseen elintärkeän arvoituksen.

Matka on kiehtova, jännittävä, upea ja pelottava. Se merkitsee etenkin X:lle henkistä vaellusta. Hän käy läpi menneisyyttään, mikä sisältää kidnappauksen kotikylästä ja vankeuden pelottavassa ihmiskokeita tekevässä paikassa. X oppii anteeksiannosta sekä muille että itselleen. Hän huomaa, että olo helpottuu, kun puhuu asioista ja kun voi taas uskoa, luottaa, ystävystyä ja rakastaa.

Voin suositella tätä kirjasarjaa alakoululaisille lapsille, jotka ovat parhaassa kirjojen ahmimisiässä. Itse rakastin kirjasarjan ensimmäistä kautta, mutta en ole ollut yhtä innoissani toisesta kaudesta. Kuvitus on kyllä edelleen aivan upeaa, mutta tarinat eivät ole vieneet niin hyvin mennessään. Toisaalta en ole kohderyhmääkään, mutta minusta parhaat lastenkirjat ovat sellaisia, joiden parissa viihtyvät kaikki iästä riippumatta.

Stephanie Garber: Finale

"Hinta on varmasti aivan liian kova"

Garber, Stephanie: Finale
Kirjasarja: Caraval, osa 3
Muut osat: Osa 1 ja osa 2
Julkaistu: 2019
Alkuperäinen julkaisu: 2019
Alkuperäinen nimi: Finale
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Kaisa Kattelus
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 396

Karvaiden unelmien ja autuaiden painajaisten täyteinen Caraval on päättynyt. Scarlett ja Tella Dragnan elämän suunta ratkaistaan Kohtaloiden käsissä. Samalla selviää koko valtakunnan tulevaisuus.

Kohtalot ovat pahimpia pahiksia, mitä löytää voi. He leikkivät ihmisillä ja nauttivat heidän kiduttamisestaan. Luonnollisesti jännitystä ja vaaraa rakastava Tella ihastuu yhteen heistä, herttaprinssi Jacksiin, jonka elämän sisältö koostuu viinasta, uhkapeleistä, veren juonnista ja huonosti käyttäytymisestä. Tella leikittelee samaan aikaan myös Legendin kanssa. Hän toimii holtittomasti eikä huolehdi huomisesta. Tella rakastaa pelata suhdepeliä. Hän soutaa ja huopaa epäterveiden suhteidensa välillä, kunnes leikille täytyy tehdä loppu.

"Legend päästi matalan, tuskallisen tutun naurun.

´Mikä nyt on hassua?´

´Tuo väite, että meidän pelimme muka olisivat ohi.´ (s.21)

Scarlett pääsee myös seikkailun makuun ja innostuu siskonsa vanavedessä testaamaan omia kosijoitaan. Hän on kuitenkin pohjimmiltaan romantikko, jolla on taipumusta uhrautua ja alistua kohtaloonsa. Scarlett on kuin kliseinen neito hädässä, joka ei uskalla ottaa riskejä. Hän ajattelee kaikista hyvää - etenkin siskostaan. Scarlett joutuu kasvamaan henkisesti Kohtaloiden riehuessa kaupungissa.

Pidin eniten kirjasarjan ensimmäisestä osasta, sillä Caraval vaikutti kieroutuneen maagiselta peliltä, joka järjestettiin mielikuvitusrikkaassa ympäristössä. Toisessa osassa mukaan tulleet Kohtalot pilasivat tunnelman. Kaikki henkilöt kuvattiin täydellisinä, ihailtavina ja mystisinä. Tyttöjen äiti Paradise oli onnettoman rakkaustarinan sankaritar, joka oli myös maailman lahjakkain varas. Eniten palstatilaa valloitti Jacks resuisessa pahislookissaan. Hänen ulkomuotonsa kuvailuun kyllästyi, kun sitä toistettiin ainakin viisi kertaa, jos ei useamminkin. Vaikutti vähän siltä, että kirjailijalta loppuivat ideat. Juoni poukkoili sinne ja tänne. Välillä pysähdyttiin tilanteisiin, joissa oltiin kuitenkin viivähdetty jo hetki aiemmin.

"Useimmat antavat periksi silloin, kun tarina on kauheimmillaan ja kun tilanne tuntuu toivottomalta, vaikka juuri silloin toivoa tarvitaan kipeimmin. Ainoastaan sinnikkäimmät saavat todellisen loppunsa."

Caraval kirjasarja sopii nuorille ja nuorille aikuisille, jotka kaipaavat elämäänsä tarinoita romantisoiduista pahiksista, kunhan muistavat, että tosielämässä kyseiseen kohtaloon ei kannata suostua.

Suoritin Helmet lukuhaasteen (50/50)!

Suoritin jo neljännen kerran peräkkäin Helmet lukuhaasteen lukemalla 50 kirjaa eli yhden kirjan jokaiseen haastekohtaan! Marraskuun alussa näytti pahasti siltä, että lukuhaaste jäisi ensimmäistä kertaa kesken, sillä kirjoja oli luettavana vielä kymmenen. Pääsin maaliin asti hurjan loppukirin ja mukaansatempaavien kirjojen avulla.

Ensi vuonna en aio osallistua Helmet lukuhaasteeseen, vaikka olenkin edelleen aivan koukussa siihen ja vaikka olen sitä kautta saanut runsaasti iloa ja jännitystä lukuhetkiin. Haluaisin välillä kokeilla jotain muuta. Päätöksestäni huolimatta en malta odottaa, että näen ensi vuoden lukuhaasteen 50 kohtaa! Täytyy pitää pää kylmänä, etten innostu liikoja ja pyörrä päätöstäni. Aiotko osallistua Helmet lukuhaasteeseen 2020?

Ensi vuonna haluaisin edetä Maailman ympäri lukuhaasteessa, mikä jäi tänä vuonna muiden lukuhaasteiden jalkoihin. En malta odottaa upeita lukuhetkiä eri kulttuureista kertovien kirjojen parissa!

Kaikki Helmet lukuhaasteeseen lukemani kirjat löytyvät Helmet lukuhaaste 2019 sivultani.

Anna Kortelainen: Avojaloin

Karjalassa elettiin 1800- ja 1900-luvuilla sekä ahkerasti töitä tehden että elämästä nauttien. Ihmisten arkea varjostivat sodan uhka, ruoan puute ja epävarma tulevaisuus. Eri kansallisuudet - karjalaiset, suomalaiset, venäläiset ja suomenruotsalaiset - elivät limittäin ja lomittaen sekä yhteen törmäten. Kirjaan kootuissa tarinoissa käydään läpi lasten kuolleisuutta, levottomuuksia, köyhyyttä, säätyjakoa, alkoholismia sekä yhteisöllisyyttä ja vihamielisyyttä. Lopussa todetaan ihmisten unohtavan asioita ajan myötä. Nykylapset eivät välttämättä tiedä kotikylänsä veristä menneisyyttä. Suomalaiset turistit sen sijaan voivat Karjalassa aistia historian eri kerrokset, ristiriidat ja yhteydet.

Karjalasta puhuttaessa mieleen nousevat menetetyt alueet ja evakkojonot. Moni joutui luopumaan omaisuudestaan ja asuinpaikastaan sotien vuoksi. Samalla katosi arvokasta työtä, mitä oltiin tehty suomalaisen kulttuurin elvyttämiseksi ja nostamiseksi esille. Eräskin perhe oli panostanut suomalaisen viulunrakennuksen parantamiseen. Sota vaikutti myös kaupankäyntiin. Nainenkin onneksi saattoi yrittää pelastaa perheyrityksen, sillä 1880-luvulla oli päätetty, että nainen sai omistaa oman omaisuutensa.

Kirjassa käydään läpi erilaisten ihmisten elämäntarinoita piirustuskoulun käyneestä ja vankileirille joutuneesta punakaartilaisesta suojeluskunnan perustaneeseen ja mielivaltaisia tuomioita jakaneeseen kanttoriin. Tarinoista löytyy lehden päätoimittaja, kartanonsa myynyt yksinhuoltaja, Lintulan luostarin nunnia, naisten töitä ahkerasti tekevä tilallisen vaimo, museokokoelmaa keräävä tutkija, ihmisiä ja kommunistisia lehtiä salakuljettanut etappimies sekä ensimmäistä kaivinkonetta käyttänyt junaradanrakentaja. Mielenkiintoisin tarina kertoo Terijoen rajavartijasta, jonka tehtäviin kuului myös urheilla. Vartioiminen oli vaarallista puuhaa, sillä saattoi joutua ammutuksi. Rajan yli pyrkivien pakolaisten auttamiseen suhtauduttiin kielteisesti, sillä he levittivät mukanaan ruttoa. Myöhemmin rajaan on liitetty paljon myyttejä. Sitä kävi aikoinaan katsastamassa joukko hienoja vieraita. Tarinoiden joukossa on tuttujakin nimiä kuten säveltäjä Toivo Kuula, joka inhosi venäläisiä ja piti rahvasta raakana ja kiroilevana joukkona. Hän yritti saada läpi oman voitonmarssinsa, mutta kaikki kehuivat vain Sibeliuksen jääkärimarssia. Hänet murhattiin epäselvissä olosuhteissa. Laila Hirvisaari ja Eeva Kilpi ovat puolestaan kirjoittaneet paljon kirjoja, jotka sijoittuvat Karjalaan. Elämäntarinoista huokuu omasta asemasta ja yhteisöllisyydestä kiinnipitämisen tärkeys. Tuttavat olivat ratkaisevana tekijänä elämässä pärjäämiselle sekä kotikylän arjessa että teloitusuhan alta vapautumisessa.

Kirja on kiinnostava tarinoiden monipuolisuuden vuoksi. Minulla on ollut vaikeuksia löytää hyviä Karjalasta kertovia elämäkertoja tai tietokirjoja. Niissä on yleensä aivan omanlaisensa ihannoiva kerrontatyyli, mikä luo epäselvän ja hämärän tunnelman. Sanotaan, että aika kultaa muistot, mutta jokaisen ihmisen kohtalon kuvaus ei tarvitse muistuttaa myyttiä. Tässäkin kirjassa tarinat ovat siloteltuja ja lyhennettyjä, mutta eivät niin epämääräisiä kuin muissa selaamissani kirjoissa. Otan mielelläni aiheesta kirjasuosituksia vastaan!


Helmet lukuhaaste 2019: 41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää

Tove Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia

Tove Jansson on kirjoittanut kirjoituksia, joissa tarkastellaan ihmisten elämää tai otetaan kantaa vallitseviin tapoihin kuten luokkaeroihin ja arkkitehtuurin suuntauksiin. Ihmisten elämässä hallitsevaa on yksinäisyys ja odottaminen. Välillä arjen katkaisee kaupungista maalle tupsahtavat kesävieraat tai muualta matkustaneet turistit. Kaikki etsivät ja kaipaavat jotain. Toiset ovat luopuneet toivosta, mutta toiset sinnittelevät ja taistelevat tiensä kärkeen. Pienestä valonpilkahduksesta otetaan kaikki irti kuten taiteilijoiden läpi yön kestävistä juhlista tai kiltin rouvan tarjoamasta kahvilakierroksesta. Kaikesta huolimatta maailma jatkaa pyörimistään. Ihmiset vanhenevat ja joutuvat jokainen vuorollaan siirtymään syrjään. Tulee hetki, jolloin saa huomata, että eläminen on tärkeämpää kuin omistaminen tai oman alan huipulle pääseminen. Ihmisen pitäisi rakentaa ja leikkiä, yrittää kuvata unelmaansa. Heidän tulisi nauttia elämästä.

Kirjoituksessaan Kavala lastenkirjailija vuodelta 1961 Tove Jansson pohtii, miksi hän kirjoittaa lapsille. Hän miettii asiaa joka kantilta. Ensinnäkin hän ei voi olla kirjoittamatta. Toiseksi hän kokee itsensä lapselliseksi ja elämänmyönteiseksi. Tove Janssonin mielestä lapsille suunnatuissa kirjoituksissa saa olla verhoiltuja asioita. Lapset eivät halua kaikkea valmiiksi selitettyinä. He haluavat itse keksiä asioita ja jatkaa tarinoita eteenpäin. He pitävät siitä, että turvallisuus ja vaarallisuus ovat hyvässä tasapainossa. He nauttivat pelottavista asioista, sillä heillä on katastrofin tajua, missä piilee ilo. Tove Jansson arvelee, että sopimatonta kiltteyttä voi purkaa lukemalla lastenkirjoja aikuisena.

Kirjan lopussa kuvataan ja analysoidaan kirjoitusten taustoja. Ne sisältävät ajankuvaa ja havainnointia maailmasta kuten ihmisten kahtiajaosta sekä kauneuden ja romantiikan kaipuusta. Tove Jansson on viehättynyt kauhusta. Hän on kirjoituksissaan humoristinen ja tyyliltään satumainen. Hän käyttää luontokuvausta ja aforismeja.

Tove Janssonin kirjoitustyyli on aivan omaa luokkaansa. Hänen ajattelunsa on ollut oivaltavaa ja kulkenut täysin omalla taajuudellaan muihin ihmisiin nähden.


Helmet lukuhaaste 2019: 26. Kirja, jota näet sinulle tuntemattoman henkilön lukevan

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa

Ihmisen aiheuttama ympäristökatastrofi uhkaa maapalloa. Tutkijat selvittävät tilannetta tarkkaillen merta sukellusveneellä ja tutkien jäätikköä kiipeilemällä ahtaisiin sortumisvaarassa oleviin luoliin. Merestä löytyy kuolleita kaloja, ihmisten luita ja uponneita laivoja. Jäätiköt sulavat, kun aavikoilta kulkeutunut hiekka mustaa jään pinnan, jolloin auringon lämpö ei heijastu takaisin avaruuteen. Maailma on epävakaa, mutta silti valtiot eivät laita rahaa tutkimukseen, lakkauta ydinvoimaloita, joiden radioaktiivinen säteily tuhoaisi perimän, tai yritä ratkaista ongelmaa esimerkiksi keinotekoisilla jäälautoilla. Tilanne johtaa siihen, että ihmisten tuntema maailma lakkaa olemasta.

Tämä ekologinen trilleri on kaiken kaikkiaan jännittävä. Suvantokohdatkin ovat tiheätunnelmaisia. Miljöö muuttuu tapahtumien edetessä entistä vaarallisemmaksi. Luontokuvaukset ovat uskottavia ja vaikuttavia. Ihmiset tuntuvat tavattoman mitättömiltä luonnonilmiöiden keskellä. Ilmastonmuutosta pohditaan suhteessa historiaan, kulttuuriin ja uskontoon.

Maailmankaikkeus palvelee kaaosta. Maailma on alituisessa muutoksessa. Kansakunnat nousevat ja tuhoutuvat. Kaupungit rakentuvat ja sortuvat. Uutta luodaan vanhan päälle. Sodat hävittävät paljon arvokasta tietoa. On tavallaan turhaa edes yrittää suojella entisaikojen muistomerkkejä, sillä niiden kohtalona on hävitä. On myös hölmöä kiistellä uskonasioista, sillä jokainen uskoo ja arvottaa asiat omalla tavallaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihmiset kirjoittavat historiaa oman maansa näkökulmasta. Mikään kulttuuri tai ajatus ei ole puhtaasti oma. Ei pitäisi keskittyä tulkitsemaan vain pintaa tai tutkimaan pohjaa, vaan tarkastelemaan sitä, mitä löytyy niiden välistä.


Helmet lukuhaaste 2019: 22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja

Salla Simukka: Sisarla

Kaikkialla on kerroksittain lunta. Maailma oikein hukkuu lumeen, mikä alkaa pikku hiljaa pesiytyä myös ihmisten sisälle. Eräänä päivänä 11-vuotias Aliisa putoaa lumen läpi uuteen maailmaan, jossa hän kohtaa alkajaisiksi sudenolennon. Hän saa tietää olevansa Sisarlassa, joka on täynnä muitakin maagisia olentoja kuten tuulikeijuja, jotka toimivat eri ilmansuunnista tuulevan tuulen mukaan. Siellä on myös Meri, josta tulee heti Aliisan paras ystävä. Elämä on autuaallisen ihanaa, mutta Aliisa ei saa unohtaa kotiaan, joka on lumen valtaama. Hän lähtee Merin kanssa etsimään kuningatarta, joka voisi lopettaa ikuisen lumisateen.

Tarinassa on sekoitettu aineksi klassikkosaduista kuten Liisa ihmemaassa ja Lumikuningatar sekä Harry Potter. Hauskin kohtaaminen tapahtuu erään pöllön kanssa. Hän on niitä henkilöitä, joihin kahvi vaikuttaa hieman liikaa, mikä saa hänet puhumaan höpsösti. Mielenkiintoisimpia hahmoja ovat merirosvot, jotka kalastavat unohtuneita tarinoita, sekä unienkutojat ja lämmönsyöjät.

Matkan aikana Aliisa oppii, kuinka vapautta on monenlaista ja kuinka ketään ei voi pakottaa tiettyyn osaan. Mystinen tarina saa lukijan ajattelemaan, ihmettelemään ja kummastumaan. Se tarjoaa jännitystä, seikkailua, ystävyyden lämpöä sekä mielikuvituksekkaita tapahtumia.


Helmet lukuhaaste 2019: 14. Kirjailijan sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin oma sukunimesi

Paulo Coelho: Valkyriat

Paulo matkustaa 40 päivän ajaksi Mojaven aavikolle saadakseen yhteyden suojelusenkeliinsä ja ennen kaikkea itseensä. Hän uskoo enkelin ottavan sen muodon, minkä ihminen pystyy käsittämään. Hän kokee, että lapset puhuvat enkelilleen, kunnes heitä kielletään leikkimästä mielikuvitusystävän kanssa. Paulo kohtaa matkan varrella moottoripyörillä liikkuvan uskonnollisen naisryhmän, Valkyriat. He saarnaavat ihmisille avonaisista taivaan porteista, mihin enkelit tietävät suoran tien.

Paulo tarkastelee henkistä etsintäänsä ja mystisiä kokemuksiaan. Hän kokee, että ihminen käpertyy itseensä ja katsoo vain lähelle. Hänen mielestään ihmisen pitäisi opetella katsomaan kauas, jolloin tietoisuus laajenee ja sielu kasvaa. Tavoitteena on pelon voittaminen ja yhteys maailmankaikkeuden kanssa. Paulo kokee välillä epäuskon hetkiä siitä, onko hän valinnut oikean tien. Hän toivoo, että rakkaus johdattaa hänet perille. Henkinen matka koettelee etenkin Paulon avioliittoa. Mies joutuu pohtimaan rakkauden ja ihastuksen eroa sekä omien vikojensa hyväksymistä. Rakkaus opettaa kasvamaan.

Kirja on kiinnostava matka erään miehen pään sisälle, vaikka se onkin täynnä ajatuksia, joista kaikista ei saa kunnolla otetta. Toisaalta se ei haittaa. Mietteet tulevat ja menevät. Paulon uskonnolliset näkemykset tuntuvat eksoottisen vierailta. Läheiseltä vaikuttavat oikeastaan vain oman ajattelun laajentaminen oman itsensä ulkopuolelle.


Helmet lukuhaaste 2019: 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja

Timo Parvela: Ella ja kaverit lapsenvahteina

Ella ja kaverit pitävät hyvää huolta opettajastaan. He jopa vahtivat häntä vuorotellen kiikareilla katsoen. On siis päivän selvää, että koululaiset huolehtivat myös opettajan lapsista, kun hän on viettämässä hääpäivää - vaikkakin vahingossa, kun he saavat tietää lapsenvahdin peruneen keikan.

Kirja on täynnä huumoria, hauskoja sattumuksia ja tilannekomiikkaa. Lapset on kuvattu hauskasti ja elävästi. He ovat hellyyttävän todellisia, mutta samalla myös karikatyyrejä. Timo Parvela kertoi Helsingin kirjamessuilla lokakuussa, että kirjat kuuleman mukaan toimivat vähän niinkuin terapiakirjoina aikuisille. Ella ja kaverit kirjojen parissa viihtyvät varmasti sekä lapset että aikuiset.


Helmet lukuhaaste 2019: 32. Kirjan nimessä on ammatti

Astrid Lindgren: Metsässä ei ole ryöväreitä

Pekka leikkii puumiekalla ja nallipyssyllä ja hokee, ettei metsässä ole ryöväreitä. Hän saapuu nukkekodin luokse, jolloin nukke herää eloon ja inttää vastaan. Hän kurkistaa ikkunasta ulos ja osoittaa kohti ryövärijoukkoa. Nukke kertoo, että hänen kotinsa on täynnä helmiä, joita ryövärit saattavat havitella. Pekka puolustaa tyttöä ja koruja ryöväreitä vastaan. Lopussa nukke osoittautuukin nokkelaksi.

Tarina kertoo ihannetilanteesta, jossa lapsen mielikuvitusmaailma pääsee valloilleen. Lapset luovat omien kokemustensa ja kuulemiensa asioiden pohjalta kekseliäitä ja jopa pelottaviakin tilanteita. Leikin maailma on turvallinen paikka käsitellä asioita. Lapset pohtivat elämää ja omaa rooliaan. He kokevat erilaisia tunteita ja kehittyvät ihmisinä. Mukavan lopun saanut leikki saa lapset hyvälle mielelle.

Haluaisin ehdottomasti lukea lisää Astrid Lindgrenin lastenkirjoja!



Helmet lukuhaaste 2019: 45. Kirjan nimessä on kieltosana

Timo Parvela: Tuliterä

Ahti ja Ilmari ovat kumpikin isättömiä poikia, jotka saavat tietää olevansa Sammon vartijoiden perillisiä. Isien kadottua tehtävä on siirtynyt heille. Ahti ja Ilmari yrittävät estää Louhen juonittelut ja pysäyttää samalla ilmastonmuutoksen, mikä on seurausta Pohjolan väen ahneudesta.

Lapset kohtaavat jännittäviä seikkailuja. Hurja tapahtumaketju alkaa, kun Ahti soittaa sähkökanteleellaan koulun kevätjuhlissa rehtorin maan sisään. Aikuiset ovat yhtäkkiä hurjan kiinnostuneita soittimesta, joten se täytyy laittaa visusti piiloon. Huomiota herättänyt tapahtuma vetää puoleensa myös Kalevalan maailmasta henkiin heränneitä hirviöitä.

Sammon vartijat trilogia on saanut inspiraation Kalevalasta. Se on parasta luettavaa seikkailunnälkäisille alakoululaisille, jotka ovat parhaassa kirjojen ahmimisiässä.


Helmet lukuhaaste 2019: 22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja