Unelmien aika

Lady Hollis Brite elää aatelisnaisen suojattua elämää ainoana tavoitteenaan päästä kuninkaan suosioon. Hän epäröi, kun kuningas viimein osoittaa kiinnostustaan ja kun kuningattaren elämä olisi käsillä. Etenkin, kun hän tapaa ulkomaalaisen miehen, Silasin, joka vie hänen sydämensä ensi silmäyksellä. "Hetkeksi maailma pysähtyi. Hukuin täysin hänen katseeseensa kykenemättä kääntämään päätäni. Hänen silmänsä olivat hämmästyttävän siniset -" (s.54) Hollis elää keskellä koru- ja pukuloistoa, nauttii herkullisia aterioita ja tapaa ylhäisiä ihmisiä naapurimaan hallitsijoihin asti. Hän ei ole koskaan ollut kiinnostunut muusta kuin hauskanpidosta. Hän juonittelee kevyesti ja kerää omaa hovia ympärilleen. Kuningas Jameson laittaa Hollisin opiskelemaan ja ottaa hänet mukaan päätöksentekoon. Hän kokee olevansa paras kuningas, jota kunnioitetaan ja jonka maasta pidetään. Hän pitää yllä vanhanaikaisia kuninkaallisia perinteitä, mistä osa on Hollisille vähän liikaa. "Olin sievä. Eikä si

Viiden naisen vaellusreitti kulkee norjalaiselta vankileiriltä kohti Suomessa sijaitsevia kotipaikkoja. Eletään alkukesää 1945, jolloin Saksa on häviämässä sodan ja tuttavuudet ovat muuttuneet häpeällisiksi. Naisten on kuljettava eteenpäin sekä fyysisesti että henkisesti, sillä ei paikoilleenkaan voi jäädä. "Ainoa mitä hän tästä kaikesta oli oppinut, oli se ettei elämä säilynyt kauaa samanlaisena, vaan virtasi toisaalle heti, kun siihen alkoi tottua." (s.346) Tommi Kinnusen 'Ei kertonut katuvansa' pohtii naisen paikkaa sodassa ja etenkin sen jälkeen. Naiset ovat miesten tavoin tehneet töitä sodan voitto mielessään, mutta saavat teoistaan toisenlaisen rangaistuksen kuin miehet. Saksan armeijan mukaan lähteneet naiset halutaan häpäistä. "He kaikki palanneet joutuisivat syntipukiksi sille, että tuli oli vienyt kaiken, hän itsekin. Pääsisivätkö he häpeästään koskaan, vai kutsuttaisiinko heitä hautaan saakka saksalaisten huoriksi?" (s.239) Historiallinen romaani

Pippa Fitz-Amobi valitsee kouluprojektinsa aiheeksi tutustua viiden vuoden takaiseen murhaan. Väitetysti itsemurhaan syyllistynyt Sal Singh on leimattu tyttöystävänsä Andie Bellin murhaajaksi. Pippa ei usko poliisien päätelmien paikkaansapitävyyteen. Hän kolkuttaa Singhin perheen oveen vastoin kouluprojektia valvovan opettajan ohjeita ja saa Salin veljen Ravin tutkimustensa tueksi. Pippa ymmärtää olevansa oikeilla jäljillä, kun hän löytää ensimmäisen uhkausviestin. "Kuului ketjun kilinää ja kahden lukon naksahdus, ja sitten ovi avautui." (s.11) Pippa on kuin nykyaikainen neiti etsivä. Hän seuraa vihjeitä, tutkii johtolankoja, ottaa hengenvaarallisia riskejä ja syyllistyy valehteluun ja omankädenoikeuteen. Hän on päättäväinen, sinnikäs, peloton ja itsevarma. Hänen toimensa sujuvat loppujen lopuksi vähän liiankin helposti ja sattumaan nojaten. 'Roistot' ovat yhtä yksinkertaisia kuin Neiti Etsivissä. Pipassa on luottavaisuutta ja lapsekkuutta. Hän kokee olevansa vastuuss

Yhdeksänvuotias Juhani Ville Hämäläinen istuu puiston penkillä tyhjään pilsneripulloon tuijottaen ja lähtee sieltä vapauttamansa hengen kanssa matkaan kohti Kaukaisuuden Maata, jossa hän tapaa isänsä kuninkaan, ystävänsä Jum-Jumin ja saa tietää olevansa oikeasti nimeltään Mio. Hän elää onnellista elämää, kunnes tulee aika lähteä matkaan ja taistella ritari Kaamoa vastaan. "- Etkö sinä tiennyt, että Miramis-ratsusi koti on Hämärässä Metsässä? - En, sitä en tiennyt, minä sanoin. - Sinä, Mio, et sitten paljoa tiedä, sanoi Jum-Jum." (s.59) Tarina on totinen ja surumielinen. Mio ottaa hyväksyvästi vastaan elämän kaikkine käännekohtineen. Kuoleman ajattelu on alati läsnä. Kerronnassa käytetään tyylikeinona toistoa. Kuvitus on erityisen kaunista vuoden 2021 painoksessa. Tarinaa on mahdollista analysoida ja tulkita syvällisemmin, mutta luin sen nyt lähinnä unenomaisena fantasiakertomuksena. Alussa toki ajattelin, että Jussi turvautuu mielikuvitusmaailmaan - ja kenties päihteisiin - k