Siirry pääsisältöön

Tekstit

Mid-Year Book Freak Out tag 2026

1. Mikä on paras kirja, jonka olet tähän mennessä lukenut? Maija Kajanto: Tilinpäätös 2. Mikä on paras jatko-osa, jonka olet tähän mennessä lukenut? Seanan McGuire: Luona luiden ja risukoiden 3. Kerro tänä vuonna julkaistu kirja, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea. Alia Trabucco Zerán: Puhdas 4. Mitä tänä vuonna julkaistavaa kirjaa odotat? Seanan McGuire: Alla sokeritaivaan 5. Mikä kirja on tuottanut suurimman pettymyksen? Annika Devert: Rakkautta ja rairuohoa 6. Mikä kirja on ollut suurin yllättäjä? Marika Riikonen: Hankalat tytöt 7. Kuka on uusi lempikirjailijasi? Maija Kajanto 8. Kuka on uusin lempihahmosi? Nelikymppinen Assi Maija Kajannon kirjasta Tilinpäätös 9. Mikä kirja sai sinut itkemään? Maija Kajanto: Tilinpäätös 10. Mikä kirja sai sinut iloiseksi? Maija Kajanto: Pyykkipäivä 11. Mikä on kaunein kirja, jonka olet ostanut tänä vuonna? Ostin antikvariaatista Pikku vampyyri kirjoja 12. Mitkä kirjat aiot lukea vuoden loppuun mennessä? Anni Niskanen: Umpikujia ja ...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Uusimmat tekstit

Katri Alatalo: Kesäkuu

Titta-täti kyyditsee vastentahtoisen Julin leirikeskukseen. Yhdeksäs luokka on takanapäin, kymppiluokka edessä ja ikuinen kesäkuu siinä välissä. Juli kapinoi lastenleirille joutumista, haluaa käydä ohjaajien hermoille ja päättää karata. Bao uhkaa ilmiantaa Julin, jos hän ei pääse mukaan. Juli varastaa ohjaajan auton ja kurvaa pakomatkalle Bao kyydissään. "Mä haluan irrottaa itseni, vielä hetkeksi, mä haluan olla offline." (s.105) Juli ja Bao ovat tahoillaan kokeneet kiusaamista ja ulkopuolisuuden tunteita. He ovat joutuneet jatkuvasti kuulemaan olevansa vääränlaisia. Yhden yön aikana kapinoidaan, ystävystytään, keskustellaan syvällisesti ja tullaan sinuiksi elämän sattumanvaraisuuden kanssa. "- en mä sopinut mihinkään, olin kuin sellainen ärsyttävä ylimääräinen palapelin pala." (s.91) Kirja kertoo nuoruudesta, ystävyydestä ja mielenterveydestä. Se pohtii ihmisyyttä diagnoosien ja etnisyyksien takana. Nuorten elämä nähdään usein haasteiden kautta. Katseen voisi suunn...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Reetta Niemensivu: Saniainen kukkii juhannuksena

Suomalaiset juhannusjuhlat ovat käynnissä. Kokko sytytetään, taikoja valmistellaan ja vene työnnetään vesille. Vanhat ihmiset jakavat tarinoitaan ja uskomuksiaan. Nuoret kerääntyvät kirkkoon päästäkseen ripille. Jossain jyrähtää ukkonen. Sarjakuvakirjan värimaailma vivahtaa violettiin. Se on mystinen ja hengellinen väri, joka viittaa odotukseen ja valmistautumiseen. Nuorten katseet on suunnattu haaveillen tulevaisuuteen. Kirjan lopussa kerrotaan, että juhannuspäivänä 1928 salama iski Parkanon kirkkoon aiheuttaen neljä kuolonuhria ja kymmeniä loukkaantumisia. Nuoruuden ja toiveikkuuden juhla nostattaa edelleen vuosi vuodelta uutisia onnettomuuksista. Kyseinen tragedia on tähän mennessä tuhoisin. Siispä varovaisuutta juhannuksen juhlintaan
Lähetä kommentti
Lue lisää

Muumipeikko ja puistonvartija

Muumilaaksossa on juhannusilta. Muumipeikko, Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen keräävät kukkia. He kulkeutuvat puistoon täynnä kieltokylttejä. Hiekkalaatikolla istuu joukko lapsia. Nuuskamuikkunen ei siedä kieltoja ja luonnottomalta näyttävää puistoa. Hän haluaa auttaa lapsia. "Ja minä haluaisin vain kaikkien olevan iloisia. Neulomalla voin tehdä toiset iloisiksi -" Lasten kuvakirjan tarina perustuu Tove Janssonin kirjoihin. Se kertoo auttamisesta, ilosta ja vapaudesta. Kävin talvella Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 'Pako Muumilaaksoon' -näyttelyssä, jossa pohditaan pakolaisuutta ja tilojen avaamista uuteen tarkoitukseen. Kirjan lapset on hylätty. Puistonvartija Hemuli vaatii, että puistossa ei saa tehdä mitään. Hän rakastaa kuria ja järjestystä, mutta hänen pitäisi pohtia, missä tilanteissa kyseisiä ominaisuuksia tarvitaan. Lapset kaipaavat sopivassa suhteessa rajoja ja rakkautta. Heidän tehtävänsä on oppia ja leikkiä. Heillä on oikeus käyttää tiloja ja toimia niissä lap...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Seanan McGuire: Luona luiden ja risukoiden

Serena ja Chester Wolcott elävät lapsetonta elämää, kunnes huomaavat, että lisääntymistä arvostetaan työpaikoilla eniten ja että työtoverit ja johtokunnan jäsenet kohtaavat toisiaan lastensa syntymäpäivillä. Serena ja Chester haluavat tehdä vaikutuksen yrityksen osakkaisiin. Niinpä Jacqueline ja Jillian syntyvät yhdeksän kuukautta myöhemmin. Serena ja Chester tuntevat löytäneensä paikkansa maailmassa. Lapset avaavat viimein ovet seurapiireihin. "Heillä ei käynyt mielessäkään, että vauvoista tulisi lapsia ja lapsista tulisi ihmisiä." (s.19) Louise-mummi saa osakseen lastenhoidon. Serena ja Chester ovat etäiset vanhemmat, jotka määräävät, että Jacqueline kasvatetaan tytöksi ja Jillian pojaksi. Tyttöjen tehtävä on näyttää nätiltä ja poikien leikkiä rajuja ja äänekkäitä leikkejä. Louise yrittää rohkaista lapsia olemaan oma itsensä, mutta lapset eivät saa valita elämänsä kulkua. Heidät kasvatetaan tottelemaan, käyttäytymään hyvin ja ohittamaan omat tarpeensa. Heidän vanhempansa ha...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sarah Winman: Kani nimeltä jumala

Eleanor 'Elly' Maud elää lapsuutensa 1970-luvun Englannissa. Hän asuu yhdessä vanhempiensa ja veljensä kanssa. Hän tutustuu tyttöön nimeltään Jenny Penny. Hän hoitaa kania, jonka nimeksi hän antaa jumala. Hän kasvaa ja kehittyy lämminhenkisessä, mutta traagisessa ympäristössä, jossa vastoinkäymisistä selviydytään yhdessä. "'Luuletko, että kani voisi olla Jumala?' kysyin kuin ohimennen. 'Ei ole kerta kaikkiaan mitään syytä, miksi kani ei voisi olla Jumala.'" (s.145) Kirjassa on pohdintaa uskonnoista, kulttuureista, politiikasta, väkivallasta, mielenterveydestä, seksuaalisuudesta ja kuolevaisuudesta. Tarina on tragikoominen. Asioita kuvataan inhorealistisesti. Tekstissä vilisee eritteitä ja ruumiintoimintoja. Maailma on likainen, eltaantunut ja ruma. Kirjassa on ripaus maagista realismia. Ellyn elämä kietoutuu historiallisiin tapahtumiin. "- näytti nololta ja pyyhki suutaan, suttaantunutta huulipunaa, pellen suuta. Surullisen pellen, ei hauskan....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maija Kajanto: Korvapuustikesä

Kristiina 'Krisse' Kivimaa irtisanoutuu toksisesta työpaikastaan, jonka koekeittiössä hän testasi erilaisia reseptejä, ja tallustelee asuntoon, jonka yhdentoista neliön suuruista huonetta hän vuokraa. Ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä. Krisse ottaa kasvin kainaloon ja matkustaa junalla Pyhävirralle mummon luokse. Pullantuoksuinen Helmi Kivimaa ottaa lapsenlapsensa avosylin vastaan. "Parasta oli ollut se, että mummon kanssa jutellessa oli tuntunut, että kaikki aina järjestyisi." (s.24) Krisse tuntee itsensä harmaaksi ja pieneksi. Hän pukeutuu mustiin vaatteisiin kuin olisi hautajaisiin menossa. Hän vertailee itseään muihin ja kokee olevansa huonompi kuin muut. Hän opettelee itsensä ilmaisua, pohtii omia vahvuuksiaan ja etsii omaa ääntään. Krissellä on haastavat välit äitinsä kanssa. Äidillä on vahvoja mielipiteitä siitä, miten hänen tyttärensä kuuluisi elää elämäänsä. Krisse kokee, että hänellä ja hänen äidillään on erilaiset arvot. "Miten minä tänne päädyin...
Lähetä kommentti
Lue lisää