Siirry pääsisältöön

Tekstit

Eve Lumerto: Kaapin nurkista

Jaro on valokuvaamista harrastava lukiolainen, joka kertoo avoimesti olevansa aseksuaali. Kyseessä on seksuaalinen suuntautuminen, jossa henkilö kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Jaro ei suuntautumisensa vuoksi ymmärrä, miksi ihmiset haluavat harrastaa seksiä tai miksi ihmisillä on tarve seurustella. "Tuntuu siltä kuin kaapista pitäisi tulla ulos kerta toisensa jälkeen. Että joka kerta, kun avaat ne ovet, ne katsovat sinua eivätkä usko, ettet tosiaan tee siellä mitään." (s.14-15) Jaro matkustaa ystävänsä Venlan innoittamana Helsinkiin tapaamaan muita aseksuaaleja henkilöitä. Hän tutustuu Alinaan, joka on sattumalta muuttamassa samalle paikkakunnalle. Jarosta, Venlasta ja Alinasta muodostuu ystäväporukka. Jaro haluaa halata ja tukea ystäviään. Hän kokee, että ystävyyttä ei pidetä yhtä tärkeänä kuin romanttista suhdetta. Elokuvissa, kirjoissa, musiikissa, mainoksissa ja keskustelunaiheissa (kuten parisuhde ja lapset) kaikki on ...
Uusimmat tekstit

Annika Devert, Jessica Devert: Rakkautta ja rairuohoa

Kolmen lapsen äiti Emelie on asettunut asumaan Sardiinisaarelle. Lasten isä Ousman on hävinnyt heidän elämästään ilmeisesti takaisin kotimaahansa Gambiaan. Emelie kokee tulleensa petetyksi eikä halua olla enää missään tekemisissä miehen kanssa. Hän onkin aloittanut lapsiltaan salassa suhteen kymmenen vuotta nuoremman Andreaksen kanssa. "Aivan mieletön onni, että hänellä oli tuollainen mies, joka oli aina paikalla ja hänen rinnallaan." (s.123) Emelie työskentelee kylätalolla. Hänen tavoitteensa on lisätä saarelaisten yhteisöllisyyttä, joten hän järjestää pääsiäistapahtuman. Emelie kohtaa vapaa-ajallaankin paljon erilaisia ihmisiä, joten voisi kuvitella, että hän olisi hyväluontoinen. Sen sijaan Emelie on itsekäs ja välinpitämätön muiden elämänhaasteita kohtaan. Hänen pilkankohteenaan on Göteborgin kunnantarkastaja Cecilia Malmgren, jota hän kutsuu harmaaksi kunnallistantaksi. Cecilia pukeutuu työaikana harmaaseen jakkupukuun, mutta saapuessaan pääsiäistapahtumaan meikattuna ja...

Satu Varjonen: Some soikoon!

Noitalapsi Telma tutustuu sosiaaliseen mediaan ystäviensä opastuksella. Hän julkaisee ottamiaan kuvia TipTal-tilillään ja kirjoittaa vastauksia seuraajiensa kommentteihin. Telma nauttii vaikutusvallastaan. Hän ei ymmärrä, että sosiaalisessa mediassa kerrotut asiat eivät välttämättä ole totta. Hän ei tiedä, että kaikille ei saa kertoa kaikkea, ainakaan omaa asuinpaikkaa. Telma on pulassa, kun nälymättömät seuraajat muuttuvat näkyviksi. "Hän ei oikeastaan tiennyt, kuinka huonosti käyttäytyvistä ihmisistä pääsi eroon. Eikä tainnut tietää moni muukaan." (s.51) Yli 5-vuotiaille lapsille suunnattu kirja opettaa mediakriittisyyttä ja luotettavan tiedon etsintää. Se kehottaa varovaisuuteen omien tietojen jakamisessa ja kertoo konkreettisesti ruutuajan merkityksestä. Telma ihmettelee, miksi ihmiset haluavat näyttää samalta kuin joku muu ja muokkaavat kuviaan niin, että heitä ei tunnista. Hän nauttii aitoudesta ja ymmärtää, että ystävyys tapahtuu tosielämässä. "'Sinä haluat si...

Wende Luvinga: Kokonainen minä

Kahden kulttuurin lapset elävät moninaisissa perheissä. Heillä on monia eri kieliä ja monet eri juuret. Ammattikasvattajien tehtävä on kannustaa lapsia ja luoda turvaa ja tilaa tutkia omaa identiteettiä. Kirja tuo esille kieliä ja kulttuureja nimenomaan monikielisyyden ja kahden kulttuurin arjen näkökulmasta. Kirjan ajatuksena on dialoginen lukeminen eli lukemisen lomassa keskustelu lasten kanssa. Lapset voivat kertoa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Heidän tukenaan on sivuilla seikkaileva utelias Kissa-Orava, joka tykkää kysyä kysymyksiä. Kuinka montaa kieltä ryhmässä tai perheessä puhutaan? Missä sukulaiset asuvat? Mikä oma kulttuuri on? Kirjan lukemisen jälkeen lapset voivat esimerkiksi suunnitella oman taikamaailman ja järjestää kulttuuripäivän. "Kirjan taikamaailma kuvaa sitä suhdetta, mikä kahden kulttuurin lapsilla saattaa olla toiseen kotimaahansa, paikkaan, joka on sekä tuttu että ihmeellinen." Kahden kulttuurin perheiden määrä on kasvussa (vuonna 2022 noin 96 808)....

Katja Kytölä: Ulla ja lasten turvataidot

Esiopetus- ja alakouluikäisille lapsille suunnattu kirja opettaa turvataitoja. Lapsen on tärkeä oppia tunnistamaan, mikä on oikein ja mikä väärin ja miten suojata itseä ja miten kertoa huolistaan. Lapsi oppii, että kaikesta saa puhua, vaikka omat vanhemmat olisivat kieltäneet puhumasta. Erilaisten tilanteiden läpikäyminen toivottavasti lisää myös empaattista suhtautumista muihin lapsiin. "- lapset tarvitsevat turvataitoja, joiden avulla omaan turvallisuuteen voi vaikuttaa - vaikka turvallisuuden ei pitäisi heidän vastuullaan ollakaan." (s.5) Kirjassa kerrotaan Ullasta ja Domista. Ulla kohtaa kotonaan lähisuhdeväkivaltaa. Hänen kauttaan opitaan, mikä on turvakoti ja tapaamispaikka (eli turvallinen paikka kohdata oma vanhempi). Vanhempien käytös ei ole lapsen syytä. Aikuiset vastaavat itse omista teoistaan. Kiellettyjä tunteita ei ole olemassa. Tunteiden tuntemista voi harjoitella. Domi kohtaa kiusaamista, tuntemattomia vaarallisia aikuisia, tulipalon ja heikot jäät. Hänen kaut...

Riikka Jäntti: Pikku hiiri ja hiirenkorvat

Hiiru valmistautuu pääsiäiseen. Hän kylvää rairuohon, maalaa munia, avaa oven virpojille, etsii suklaamunia ja syö pääsiäisaterian. Hiiru näkee ympärillään kevään merkkejä: puiden oksissa on hiirenkorvia ja perhoset ja muurahaiset ovat lähteneet liikkeelle. Hän pääsee tervehtimään ukkia sairaalassa ja auttamaan kevätsiivouksessa. "Äiti oli tuonut koivunoksia maljakkoon. Siitä Hiiru tiesi, että pian on pääsiäinen" Lasten kuvakirjassa hiiret on piirretty ilmeikkäiksi. Lapsi tutustuu uusiin asioihin Hiirun avulla ja samaistuu tämän tunnetiloihin. Etenkin retki sairaalaan ukkia katsomaan voi olla jännittävä ja pohdituttava. Hiirun äiti kuvataan turvallisena ja lempeänä aikuisena, joka tykkää noudattaa perinteitä ja ottaa Hiirun mukaan arkiaskareihin. "Illalla ei tullut enää niin nopeasti pimeä. -Onko nyt kevät? Hiiru kysyi. - Kyllä vain, sanoi äiti." Pikku Hiiri kirjasarja on ihana. Kirjat sopivat etenkin 2-3-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa ääneen luettaviks...

Maria Vilja: Ilmapallokivi

Kevät on saapunut. Panu ja Rami leikkivät yhdessä purolla, kunnes on aika mennä kotiin. Rami kirmaa isänsä kanssa vappupallo ostoksille, kun taas Panu saa tyytyä kivien maalaamiseen, sillä vappupallot maksavat liikaa. Panu pitää kivien maalaamisesta, kunnes hänet valtaa ajatus epäreiluudesta. Häntä harmittaa, että hän ei koskaan saa mitään. "'Lasten pitää aina leikkiä reilusti ja jakaa tasan', Panu nyyhkytti. 'Miksi aikuiset ei tee niin?'" Lapsille on tärkeää olla samanlainen kuin muut lapset. He haluavat kuulua joukkoon. He haluavat tehdä samoja asioita ja leikkiä samoilla leluilla. He haluavat jakaa kaiken tasan. Panu keskustelee äitinsä kanssa elämän epäreiluudesta. Hän ei ymmärrä, miksi Ramilla on niin paljon tavaraa ja miksi Rami pääsee sirkukseen ja ulkomaille. Hän ei saa edes yhtä ilmapalloa, vaan joutuu vetämään ainaista kiveä perässään. Äidinkin mielestä tilanne on epäreilu. Hän lohduttautuu ajattelemalla, että he ovat rikkaita näkymättömällä tavalla....