Unelmien aika

Sauli tykkää leikkiä mielikuvitusleikkiä yksin omassa huoneessaan. Hän jännittää koulupäiviä, sillä ne koostuvat monenlaisista hallitsemattomista äänistä. "Sauli etsii volume-nappia, jolla voisi säätää meteliä pienemmälle. Mutta sellaista ei tietenkään löydy." Lastenkirja kertoo ääniyliherkkyydestä. Kiire, meteli ja vilkas sisäinen ajatusmaailma tuottavat Saulille kärsimystä. Kirja kertoo myös ystävyydestä. Ystävät ottavat toisensa huomioon. Ystävyyssuhteessa saa olla oma itsensä. "Sauli miettii, onko hän ainoa lapsi koko maailmassa, joka ei osaa uida ÄÄNIAALLOISSA." Ihmisten käsitykset siitä, mikä on mukavaa, vaihtelevat. Kaikki eivät pidä samoista asioista. Ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät tee asioita samalla tavalla tai pysty samaan kuin muut. Jotkut esimerkiksi tarvitsevat enemmän aikaa olla yksin hiljaisuudessa kuin toiset. Tilojen tulisi olla saavutettavia kaikille. Jokaisen tulisi kyetä toimimaan julkisissa tiloissa. Välillä toimintakykyä on tuettava apuv...

Kutsuvieraslippu saatu mainostarkoituksessa: Kansallisteatteri Toinen tasavalta sai kantaesityksensä Kansallisteatterissa 12.2.2026. Esa Leskisen ohjaama näytelmä kertoo sotavuosien jälkeisestä Suomesta, jossa valtionjohto pyrki toimimaan Neuvostoliiton painostuksesta, kansainvälisistä konflikteista ja sisäpoliittisista kiistoista huolimatta. Näytelmää katsoo kuin selaisi dokumenttiarkistoa. Ajatusta vahvistaa aktiivinen live-videokuvan käyttö. Puoluekokoukset, eduskunnan täysistunnot ja salaiset tapaamiset seuraavat toisiaan. Esille nousevat suomalainen sisu ja periksiantamattomuus. Suomen on selviydyttävä. Vanhimmat katsojat myhäilevät mukana tunnistaessaan kullekin aikakaudelle tyypilliset puheet, tavat ja muodin. Kuului muutamia ääneen lausuttuja tokaisuja. Yleisö reagoi voimakkaimmin kohtauksiin, joissa naiskansanedustajat vaativat yhteiskuntaa tukemaan naisia, lapsia, köyhiä ja vanhuksia. Puheet tulevat konkreettisesti lähelle. Yleisössä istuessa tuntuu kuin olisi itse kansanedus...

Eletään vuotta 1996. Kirjailija Kunihiko Hidaka on murhattu. Hänen lapsuudenystävänsä Osamu Nonoguchi ja vaimonsa Rie Hidaka löytävät hänet työhuoneesta. Etsivä Kaga kutsutaan paikalle selvittämään tapausta. Hän on Osamu Nonoguchin tuttava siltä ajalta, kun molemmat toimivat opettajina. Kuka on murhaaja ja ennen kaikkea miksi? "Minusta hän oli kumma tyyppi. Eivätkö kaikki yleensä pidä omaa synnyinseutuaan maailman parhaana?" (s.203) Kirja käsittelee kustannusalaa ja koulumaailmaa. Etenkin kiusaamisen ja kateuden kuvaukset puhuttelevat. Mieleen on jäänyt ajatus, kuinka kateellinen ihminen ei siedä olla alempiarvoinen toiseen nähden. Nonoguchi ja Kaga vuorottelevat tarinan kertojina. Lukijaa ohjaillaan lukuisiin eri suuntiin, kunnes totuus viimein paljastuu. "'Meillä kaikilla on salaisuuksia. Eikä kenelläkään ole oikeutta niitä julkistaa, vaikka olisi kyse kuolleesta ihmisestä." (s.51) Pidän Keigo Higashinon dekkareista. Niissä ennen kaikkea pohditaan elämää. Pidä...

26-vuotias Lucy herää märässä sängyssä. Yläkerran naapurin kylpyhuoneessa on vesivahinko. Kämppikset ovat syöneet kaikki murot, pomo kohtelee edelleen kuin apulaista ylennyksestä huolimatta ja treffikumppani paljastuu paljastelijaksi. Lucy löytää itsensä laittamasta rahaa pelikoneeseen, joka lupaa täyttää toiveen. Hän toivoo pääsevänsä pikakelauksella parempaan elämänvaiheeseen. Nelikymppinen Lucy herää mukavasta sängystä vierellään aviomies. Hänellä on kaksi lasta, lastenhoitaja, unelmien työpaikka ja vaikuttava vaatekokoelma. Toteutuiko toive vai kärsiikö hän muistinmenetyksestä? Voiko hän enää palata omaan aikakauteensa? Haluaako hän sitä? "Jos alan miettiä mitä tahansa muuta, kuten sitä, miten jouduin tänne, tai missä ja milloin täällä on, aivoni todennäköisesti räjähtävät." (s.71) Sophie Cousens on kirjoittanut elämänmyönteisen ja lämminhenkisen tarinan ripauksella maagista realismia. Se keskittyy kuvaamaan ruuhkavuosia ja äitiyden ja työuran yhteensovittamista. Se kannu...

Hilla päättää lopettaa työnsä kioskissa. Työilmapiiri on jo pitkään ollut toksista ja työtehtävät kuluttavia. Hilla haluaa elämänilonsa takaisin. Hän rakastaa leipomista ja kuvaa luomuksiaan someen, joten hän ehdottaa yhteistyötä kahvila Jokituvan omistajalle Samu Honkaselle. Hilla pääsee tositoimiin, kun Lehmuslahdella järjestetään Lemmenviikko. Haave leipurin ammatista on toteutumassa, mutta toteutuisiko myös unelma rakkaudesta? "Mitään hirvittävän järisyttävää Hillan elämässä ei koskaan tapahtunut. Arki oli tasaisen harmaata. Hän koki olevansa täysin jumissa." (s.12) Hilla asuu vuokralla rivitalossa. Hänen asuntonsa kulahtanut ulkoasu kuvastaa hänen haluaan elää toisenlaista elämää. Hillaa kalvaa häpeä. Hän ajattelee olevansa vähempiarvoisempi kuin muut. Hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi ympärillä olevista ihmisistä huolimatta. Hän on varautunut ja kiinnittää huomionsa toisten negatiivisiin puoliin. Hilla etsii itseään ja omaa paikkaansa. "Aikuisena oli...

Patriarkaalinen yhteiskunta ja kapitalismi syrjivät naisia Riina Tanskasen kirjassa. Sukupuolijärjestelmä, jossa valkoisilla ja vaurailla miehillä on ylivalta, pakottaa naiset ilmaiseen koti- ja hoivatyöhön. Miehet heittäytyvät osaamattomiksi ja sysäävät työt alistetuille vaimoilleen. Naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa. Olematonta palkkaa vastaan vaaditaan epäinhimillistä tehokkuutta hymy huulilla. Naisten on käytännössä mahdotonta päästä pois heille asetetusta roolistaan. Muutokseen tarvitaan yhteiskunnan tukea, jota ei anneta. Eriarvoisuus kuuluu kapitalistiseen talousjärjestelmään. Huonoimmassa asemassa ovat alempien yhteiskuntaluokkien naiset. Leikkauksilla, jotka kohdistuvat esimerkiksi kirjastoihin, kouluihin, sosiaalitukeen ja nuorisotyöhön, taataan, ettei yhteiskuntaluokista nousta. Nuoret aloittavat opiskelun eri lähtöviivoilta. Toiset ovat tutustuneet ulkomaihin, taidemuseoihin ja vanhempien töihin. Heillä on ollut mahdollisuus kysyä kotona tietoa ja saada apua. Heillä on...