Siirry pääsisältöön

Tekstit

Annika Perkiö: Herra Wolterin karnevaali

Andreas Wolter perusti Wolterin Karnevaali Oy:n 15 vuotta sitten palattuaan Romanian matkaltaan. Tapahtuma profiloitui halloween-festivaaliksi, jossa esiintyi erilaisia hirviöitä. Paju vierailee Herra Wolterin karnevaalissa piirustuslehtiönsä kanssa. Hänen suosikkinsa hirviöesiintyjistä on Jonglööri. Paju aikoo piirtää hirviön mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Liian läheinen kanssakäyminen muuttuu pian hengenvaaralliseksi. "Siitä lähtien, kun hän näki olennot ensimmäistä kertaa, hän on tiennyt, ettei halua päästää heistä koskaan irti." (s.33) Paju huolehtii kodista ja pikkusisaruksistaan, sillä hänen äitinsä ei ole koskaan läsnä. Häntä kiusataan koulussa. Kirja kertoo traumoista, masennuksesta, syrjinnästä, yksinäisyydestä, erilaisuudesta, ulkopuolisuuden tunteesta ja ihastumisesta. "Tässä mielentilassa hän ei pysty tekemään muuta kuin raivopiirtämään." (s.33) Pajun elämä on kauhuja täynnä. Wolterin karnevaali on ainoa paikka, missä hän unohtaa murheensa ja uskoo...
Uusimmat tekstit

Aki Pulkkanen: Pohjolan joulu: perinteitä kekristä nuuttiin

Joulua vietetään talvipäivänseisauksen aikaan. Suomen juhlatapojen juuret ulottuvat kekriin. Osa tavoista on kaupallisia, muiden kulttuurien tuomaa ja vahingossa keksittyjä. "Elävä jouluperinne uudistuu jatkuvasti ja menneiden tapojen alkuperä hämärtyy." (s.8) Kekri on sadonkorjuujuhla. Siihen liittyy yltäkylläinen syöminen, himmelit, kekriporsas (skandinaavit uhrasivat hedelmällisyyden jumala Freylle sian), menneiden muistelu, loma-aika, sauna, naurislamppu, kynttilälyhty ja taiat. Kekrinä poltettiin kokkoja pahantahtoisia vainajia karkottamaan, leikittiin ja tanssittiin. Nuoret kiersivät kekripukkeina ja kekrittärinä kyläpaikoissa ja olivat viinaryyppyä ja herkkuja vailla. Kekrinä vuosi vaihtui uuteen. Syystyöt kuten sadonkorjuu, viljan leikkuu, tuulimyllyllä jauhaminen, eläinten lahtaus, kehruu ja pyykkäys oli tehty ja siirryttiin sisätöihin. "Onnistunut satokausi oli todellinen juhlan aihe." (s.8) Talvipäivänseisauksena on haluttu turvata auringon uusi synty ja ...

Tiia Husu: Yö keltaisessa talossa

Aavetutkija Aro Palo muuttaa viikoksi asumaan taloon, jossa väitetään kummittelevan. Hän vierailee tutkimusten välissä naapuritalossa vampyyria piilottelevan lapsuudenystävän luona. "Se tiesi, että olin täällä. Oliko se odottanut minua?" (s.8) Aro Palo elää maailmassa, jossa aavetutkimusta voi opiskella yliopistossa. Henkiin saa yhteyden spiritistisessä istunnossa. Niiden olemassaolo todennetaan muun muassa lämpökameroiden avulla. Aavetutkijat ovat tärkeä osa talojen kuntotarkastusta. "En halunnut, että kaikki saisivat tietää minun olevan sisältä outo ja erilainen." (s.80-81) Lempikohtiani olivat Aro Palon menneisyyteen liittyvät tapahtumat. Aro aavetutki opiskelukaveriensa kanssa keltaista taloa ja kohtasi karmaisevia asioita, mitkä jättivät kauaskantoiset seuraukset.

Sophie Irwin: Seurapiirineidon opas onnenongintaan

Katherine 'Kitty' Talbot matkustaa Lontooseen hurmatakseen itselleen aviomiehen, joka voisi elättää hänet ja hänen kolme nuorempaa siskoaan. Heidän edesmenneet vanhempansa ovat jättäneet jälkeensä ränsistyvän talon ja velkataakan. Aviomies on löydyttävä neljän kuukauden aikana ennen kuin siskokset menettävät kotinsa. "Hänen siskojensa katseet kohdistuivat häneen nytkin varmoina siitä, että hän järjestäisi kaiken. Kuten hän oli aina tehnyt." (s.16) Kitty asuu siskonsa Cecilyn kanssa 41-vuotiaan Dorothy-tädin luona ja astelee vuoden 1818 seurapiireihin selkeä tavoite mielessään. Hän tiedostaa sosiaalisen hierarkian ja altavastaajan asemansa ja rakentaa itselleen askel askeleelta tietä paremmille apajille. Kittyn kohtalo riippuu naisista, joilla on valta päättää kutsuista ja levittää juoruja, joiden perusteella kunkin asema nousee tai romahtaa. Etsiessään merkittäviä tuttavia Kitty kohtaa lordi Radcliffen, joka näkee esityksen läpi ja astuu vastustamaan sitä. "Tämä ...

Anna Tommola: Unen ihme

Ihminen on päiväeläin. Yön pimeys on merkki siitä, että saa rauhoittua. Lapsille sopii myös päiväunet. "Vakaa vuorokausirytmi on terveydelle hyväksi." (s.46) Lasten tietokirja unesta on kattava tietopaketti aiheesta. Aivot koostuvat kymmenistä miljardeista hermosoluista, jotka kuljettavat tietoa sähköisin ja kemiallisin viestein. Nukkuminen on aivojen huoltotauko, jolloin muun muassa opitut asiat tallentuvat. Unen aikana lapset kasvavat, heräävät huoliajatuksiin ja keksivät uusia ideoita. "Lepo kuuluu elämään ja tuntuu mukavalta. Siihen on niin lapsella kuin aikuisellakin lupa -" (s.126) Nukkumiseen liittyy eri unirytmit. Ihmislajin kehitykselle on ollut tärkeää, että kaikki eivät nuku yhtä aikaa tai yhtä syvää unta, vaan aina joku on hereillä ja valppaana. Nukkuessa tunteet ovat hereillä. "Pimeän pelko on luonnollista, vaistomaista ja ymmärrettävää. Ihmiselle ei ole luontaista olla aktiivinen yöaikaan. Pimeä pelottaa siksikin, että on vaikeampaa selviytyä, kun...

Kaisa Viitala: Klaanin tulevaisuus

Poliittinen tilanne kiristyy 1700-luvun Skotlannissa. Fingal MacTorrianin kauppasuhteet ovat romahtaneet ja rahavarat tiukentuneet. Agnes suorittaa rouvan velvollisuutensa parhaan taitonsa mukaan. Hän on ainoastaan huolissaan kyvyttömyydestään synnyttää klaanin päällikölle jälkeläistä. Ailsan synnytyksen aika koittaa. Toimitus on rajua katseltavaa. Lapsen hoitaminen ei ole sen helpompaa, sillä imetys ei ota onnistuakseen. Ailsan vauva herättää lapsettomuudesta kärsivässä Agnesissa monenlaisia tunteita. Hän on tottakai onnellinen vauvasta, mutta samaan aikaan hän ei haluaisi viettää aikaa vauvan seurassa. Agnesilla on lähinnä negatiivisia kokemuksia lapsista. He ovat aikoinaan pilkanneet ja kiusanneet häntä ja rikkoneet hänen tavaroitaan. "Oliko hän jotenkin luonnoton? Eikö naisen pitänyt olla aina innoissaan kaikista lapsista, olivat nämä hänen omia tai muiden?" (s.39) Kirja kertoo vallitsevan yhteiskunnan äitiysihanteesta. Äiti nähdään pyhänä, rakastavana ja tyynenä. Hän suo...

Hu Anyan: Pikalähettinä Pekingissä

Hu Anyan muistelee kirjassaan työuraansa 2000-luvun Kiinassa. Hän on asunut eri kaupungeissa ja työskennellyt 19 eri työpaikassa. Hän on ollut pikalähetti, vartija, myyjä, leipuri ja graafikko. Hän on viettänyt lähes kaiken aikansa töissä ja tullut toimeen pienellä palkalla. "Ihmiset saattoivat hokea, että kaikki työ oli yhtä arvokasta, mutta harva oikeasti uskoi väitteen pitävän paikkansa." (s.200) "- he lisäsivät vähä vähältä taakkaani, kunnes lopulta siitä tuli niin raskas, että minun oli laskettava se maahan ja vaihdettava maisemaa." (s.176) Hu Anyan kertoo työelämään liittyviä totuuksia. Työpaikoilla tilanteet muuttuvat jatkuvasti ja ihmisiä on vaikea tavoittaa. Työvälineet ovat huonokuntoisia ja puutteellisia. Niiden korjaaminen on työntekijöiden vastuulla. Työntekijät joutuvat tekemään asioita, mitkä eivät kuulu heidän toimenkuvaansa. Heidät pakotetaan osallistumaan palkattomiin kokouksiin ja tekemään pitkiä työpäiviä. Heillä saattaa olla vain muutama vapaapä...