Eleanor Westin koulukoti on tarkoitettu harhateiden lapsille, jotka ovat kulkeneet vaatekaapeista ja kaninkoloista ihmemaihin, jotka ovat heittäneet heidät ulos. Elämään sopeutuminen kokemuksen jälkeen on vaikeaa. Lapset haluavat palata takaisin kotiin. Ihmemaa on heille paikka, jossa saa olla vapaa. "- ensimmäisen kerran emme joutuneet teeskentelemään jotain mitä emme ole. Saimme vain olla." (s.60) Nancy pukeutuu mustiin vaatteisiin, syö niukasti ja pysyy liikkumattomana. Hänen vanhempansa haluaisivat, että hän pukeutuisi värikkäästi ja tapaisi mukavan pojan. Nancy on aseksuaali, joka haluaa vain olla huomaamaton. "Heidän rakkautensa tahtoi korjata hänet ja kieltäytyi näkemästä, ettei hän ollut rikki." (s.91) Lempikohtaukseni kirjasta on lasten yhteinen kaakaohetki. Sekaan laitetaan jokaiselle jotain omaa. Nancyn kaakaossa maistuu granaattiomena. Mielestäni kohtaus kuvaa ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Jokainen saa olla oma itsensä ryhmässä. "Nyt tiedän, että ...
Hilla on yksinäinen. Hän seuraa somessa Mandya, joka on sosiaalinen, hyvä koulussa ja etuoikeutetussa asemassa, sillä hänellä on varakkaat vanhemmat. Hillan isoveli Alex suree edesmennyttä tyttöystäväänsä Ainoa ja jättää koulun kesken. Milo on lainannut rahaa ja joutuu tahtomattaan tekemään asioita kuitatakseen velkansa. Nuorten tarinat seuraavat toistaan. Ne kohtaavat, kietoutuvat ja eroavat toisistaan. "Mun pikkusisko selaa kaiken maailman videoita päivät pitkät. Sitten se seisoo peilin edessä ja hokee ääneen, että se on ruma." (s.92) Kirja sisältää lyhyitä välähdyksiä neljäntoista nuoren elämästä. Kukaan ei voi koskaan tietää, mitä toisen ihmisen elämässä tapahtuu. Kirjan tarinoissa aiheina vilahtavat sijaiskodissa asuminen, päihderiippuvuus, väkivalta, syömishäiriö, mielenterveyden häiriöt, doping, teiniraskaus, seksuaalisuus, yksinäisyys, ystävyys ja läheisen äkillinen poismeno. Kirjan lopussa on tekstin käsittelyä tukevia kysymyksiä ja yhteystiedot mielenterveyden haast...