Unelmien aika

Muumilaaksossa on juhannusilta. Muumipeikko, Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen keräävät kukkia. He kulkeutuvat puistoon täynnä kieltokylttejä. Hiekkalaatikolla istuu joukko lapsia. Nuuskamuikkunen ei siedä kieltoja ja luonnottomalta näyttävää puistoa. Hän haluaa auttaa lapsia. "Ja minä haluaisin vain kaikkien olevan iloisia. Neulomalla voin tehdä toiset iloisiksi -" Lasten kuvakirjan tarina perustuu Tove Janssonin kirjoihin. Se kertoo auttamisesta, ilosta ja vapaudesta. Kävin talvella Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 'Pako Muumilaaksoon' -näyttelyssä, jossa pohditaan pakolaisuutta ja tilojen avaamista uuteen tarkoitukseen. Kirjan lapset on hylätty. Puistonvartija Hemuli vaatii, että puistossa ei saa tehdä mitään. Hän rakastaa kuria ja järjestystä, mutta hänen pitäisi pohtia, missä tilanteissa kyseisiä ominaisuuksia tarvitaan. Lapset kaipaavat sopivassa suhteessa rajoja ja rakkautta. Heidän tehtävänsä on oppia ja leikkiä. Heillä on oikeus käyttää tiloja ja toimia niissä lap...

Serena ja Chester Wolcott elävät lapsetonta elämää, kunnes huomaavat, että lisääntymistä arvostetaan työpaikoilla eniten ja että työtoverit ja johtokunnan jäsenet kohtaavat toisiaan lastensa syntymäpäivillä. Serena ja Chester haluavat tehdä vaikutuksen yrityksen osakkaisiin. Niinpä Jacqueline ja Jillian syntyvät yhdeksän kuukautta myöhemmin. Serena ja Chester tuntevat löytäneensä paikkansa maailmassa. Lapset avaavat viimein ovet seurapiireihin. "Heillä ei käynyt mielessäkään, että vauvoista tulisi lapsia ja lapsista tulisi ihmisiä." (s.19) Louise-mummi saa osakseen lastenhoidon. Serena ja Chester ovat etäiset vanhemmat, jotka määräävät, että Jacqueline kasvatetaan tytöksi ja Jillian pojaksi. Tyttöjen tehtävä on näyttää nätiltä ja poikien leikkiä rajuja ja äänekkäitä leikkejä. Louise yrittää rohkaista lapsia olemaan oma itsensä, mutta lapset eivät saa valita elämänsä kulkua. Heidät kasvatetaan tottelemaan, käyttäytymään hyvin ja ohittamaan omat tarpeensa. Heidän vanhempansa ha...

Eleanor 'Elly' Maud elää lapsuutensa 1970-luvun Englannissa. Hän asuu yhdessä vanhempiensa ja veljensä kanssa. Hän tutustuu tyttöön nimeltään Jenny Penny. Hän hoitaa kania, jonka nimeksi hän antaa jumala. Hän kasvaa ja kehittyy lämminhenkisessä, mutta traagisessa ympäristössä, jossa vastoinkäymisistä selviydytään yhdessä. "'Luuletko, että kani voisi olla Jumala?' kysyin kuin ohimennen. 'Ei ole kerta kaikkiaan mitään syytä, miksi kani ei voisi olla Jumala.'" (s.145) Kirjassa on pohdintaa uskonnoista, kulttuureista, politiikasta, väkivallasta, mielenterveydestä, seksuaalisuudesta ja kuolevaisuudesta. Tarina on tragikoominen. Asioita kuvataan inhorealistisesti. Tekstissä vilisee eritteitä ja ruumiintoimintoja. Maailma on likainen, eltaantunut ja ruma. Kirjassa on ripaus maagista realismia. Ellyn elämä kietoutuu historiallisiin tapahtumiin. "- näytti nololta ja pyyhki suutaan, suttaantunutta huulipunaa, pellen suuta. Surullisen pellen, ei hauskan....

Kristiina 'Krisse' Kivimaa irtisanoutuu toksisesta työpaikastaan, jonka koekeittiössä hän testasi erilaisia reseptejä, ja tallustelee asuntoon, jonka yhdentoista neliön suuruista huonetta hän vuokraa. Ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä. Krisse ottaa kasvin kainaloon ja matkustaa junalla Pyhävirralle mummon luokse. Pullantuoksuinen Helmi Kivimaa ottaa lapsenlapsensa avosylin vastaan. "Parasta oli ollut se, että mummon kanssa jutellessa oli tuntunut, että kaikki aina järjestyisi." (s.24) Krisse tuntee itsensä harmaaksi ja pieneksi. Hän pukeutuu mustiin vaatteisiin kuin olisi hautajaisiin menossa. Hän vertailee itseään muihin ja kokee olevansa huonompi kuin muut. Hän opettelee itsensä ilmaisua, pohtii omia vahvuuksiaan ja etsii omaa ääntään. Krissellä on haastavat välit äitinsä kanssa. Äidillä on vahvoja mielipiteitä siitä, miten hänen tyttärensä kuuluisi elää elämäänsä. Krisse kokee, että hänellä ja hänen äidillään on erilaiset arvot. "Miten minä tänne päädyin...

25-vuotias Isabelle 'Izzy' Marlowe asuu vanhempiensa luona ja työskentelee kustannusalalla. Hän on jumissa elämässään, sillä hänen unelmansa eivät etene. Hänellä on viimeinen tilaisuus pelastaa uransa varmistamalla öykkärimäisestä käytöksestään tunnetun entisen lapsinäyttelijä Beau Towersin kirjan julkaisu. Löytävätkö kirjoja rakastava tyttö ja väärinymmärretty hirviö lopulta yhteisen sävelen? "- et kai sinä oikeasti usko, että kirjat voivat mullistaa kenenkään elämän?" (s.73) Izzyn ja Beaun tarina on moderni versio Kaunotar ja hirviö sadusta. Beau asuu isossa kartanossa, jossa on kirjastohuone ja ruusutarha. Hän antaa palveluskunnan hoitaa kotityöt. Hän on epäkohtelias ja jopa ilkeä. Izzy opettaa miestä tavoille. Hän uskaltaa puhua suoraan ja näyttää tunteitaan. Izzy ja Beau opettelevat yhdessä rehellisyyttä, tunnetaitoja, rajojen asettamista ja vaikeiden asioiden kohtaamista. Izzy harjoittelee ottamaan kehuja vastaan. Hän haluaa näyttää epäilijöille, että hän on vii...

Me kaikki tunnemme häpeää. Se on yksi tunne muiden joukossa. Se syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Häpeän tunteminen auttaa pohtimaan, miten oma toiminta vaikuttaa toisiin, ja opettaa moraaliajattelua. "Kukaan meistä ei halua tulla nähdyksi väärällä tavalla." (s.14) Ihminen oppii sosiaalisen vertailun avulla, mikä on normaalia. Hän ottaa riskin tulla hylätyksi ja altistua häpeälle asettumalla alttiiksi toisille sellaisena kuin on. Ihminen haluaa tulla kohdatuksi omana itsenään ja kokea olevansa osa ryhmää. Hän pelkää, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän olettaa automaattisesti, että ajatukset ovat kielteisiä. Yhteyden puuttuminen järisyttää ihmisen turvallisuuden tunnetta. Ihmisen on hankala rakastaa itseään, jos ympäristö sanoo, ettei kelpaa. "Olen hämmästellyt, miksi koulussa ei opetella medialukutaitoa suhteessa itseen - siitä hyötyisi todella moni!" (s.50) Ihminen, jolla on liiallisia häpeän kokemuksia, on sisäistänyt häpeän merkittäväksi osaksi vuorova...