Siirry pääsisältöön

Tekstit

Jenni Multisilta: Kadonneet tytöt eivät kantele

Oona Koivu ratkoo jälleen kerran selvittämättä jäänyttä rikosta yhdessä Buriedpodies-rikospodcastin pitäjän Rafaelin kanssa. Tällä kertaa heitä kiinnostaa taiteilijan urasta haaveillut Mari Kaski, joka valmistui ylioppilaaksi, pakkasi tavaransa ja katosi. Marin veli tuo näytille viisi vuotta sitten lähetetyn postikortin, jossa lukee 'kadonneet tytöt eivät kantele'. Oonan huomio kiinnittyy huhuun, jonka mukaan Pormestarinluodon lukiossa sijaitsee salainen portaikko, joka näyttäisi esiintyvän Marin maalauksissa. Oona joutuu tapausta ratkoessaan yhä uudestaan saman kysymyksen äärelle: Kehen hän voi luottaa? "Jos keskittyy murehtimaan, jotain todella hyvää saattaa jäädä kokematta." (s.219) Oona on osa ystäväporukkaa, joka viettää aikaa yhdessä ja erikseen. Puheenaiheena on erityisesti ihastumiset. Oonan mieltä askarruttaa suudelma, joka on jäänyt käymättä läpi Kaislan kanssa. Hän ei löydä hyvää hetkeä keskustelulle, sillä Kaisla on koko ajan puhelimella tai uusien ystävie...
Uusimmat tekstit

Ulla Onerva: Karamellikatastrofi

Melissa 'Melli' Kallialan vanhemmat ovat eronneet. Perheessä on tapana haudata tunteet syvälle sisimpään, mikä muuttuneessa elämäntilanteessa tuntuu Mellistä erityisen vaikealta. Hän tukeutuu nettiystäväänsä Vitaan, johon hän kokee syvää yhteyttä. Melli osallistuu Oikukkaiden romantikkojen lukupiiriin, johon liittyy uusi jäsen Bea, jonka herättämää tunnekimaraa vastaan on satuttavaa rimpuilla. Piilotetut tunteet purkautuvat esiin katastrofaalisin seurauksin. "Mut voiko ihminen oikeesti hallita omaa narratiiviaan? Tai aina kaikki muut muodostaa meistä jonkin käsityksen. Mulla voi olla joku toive siitä, mikä mun tarina on, mutta kaikki muut näkee mut silti jollain tavalla, mitä mä en pysty kontrolloimaan." (s.206) Melli on osa ystäväporukkaa. Emma on lukupiirin perustaja, joka suhtautuu vakavasti kiinnostuksenkohteeseensa ja sietää huonosti siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Hänellä on poikaystävä Eeli. Ulpu rakastaa kaikkea eläimiin liittyvää ja inhoaa opiskeluvihollistaan...

Janette Back: Satunnaisten aaltojen teoria

Emmi Vännilä viettää Australiassa vaihto-oppilasvuottaan. Hän joutuu vaihtamaan host-perhettään ja stressaa sopeutumista uuteen. Emmi toivoo, että hän ei joudu palaamaan kotiin kesken kaiken, vaan pystyisi vielä kokemaan elämänsä vuoden. Hänen äitinsä on sanonut, että hän ei saa tehdä itsestään numeroa, joten hän pienentää ja vähättelee itseään. Hän päätyy surffileirille, jossa häntä opettaa surffauksen mestari Atlas, joka lupaa esitellä Australian parhaita puolia palkkioksi koulutehtävissä auttamisesta. Emmi huomaa, että Atlas toteuttaa unelmia, vaikka muut kyseenalaistavat ne. Australia opettaa Emmin taas innostumaan elämästä. "Unelmien toteuttaminen kuitenkin vaati rohkeutta, jota minulla ei ollut jäljellä." (s.35) Emmillä on huono itsetunto. Hänellä on ankara sisäinen puhe, joka kritisoi ulkonäköä ja persoonallisuutta. Hän haluaisi olla 'normaali', johon ei kuulu tilan ottaminen ja tunteilu. Hän on oppinut, että riemu saattaa olla vääränlaista ja liian suuret tunt...

Marika Riikonen: Hankalat tytöt

Kirjailija hankkii hankalan hevosen, jonka käytöksessä on yhtymäkohtia tämän hetken työelämään. Voisiko olla niin, että syy ei ole tammassa, vaan ympäristössä ja vääränlaisessa käsittelyssä? "- jos tamma esittää asiansa 'huutamalla', voisiko se johtua siitä, ettei kukaan kuunnellut, kun se yritti kuiskata." (s.17) Kirjassa pohditaan, miten nainen saa olla työelämässä. Nainen saa osakseen arvostelua. Hän on hankala, itsekeskeinen, kovaääninen, aggressiivinen, riittämätön ja vääränlainen, kun taas samassa tilanteessa oleva mies on dynaaminen, itsevarma, karismaattinen ja älykäs. Naisen rooli on olla kiltti, sopuisa, mukava, tottelevainen, alisteinen, nöyrä, miellyttävä, joustava ja säyseä. Hän ei saa puhua rajoistaan ja tarpeistaan ja siten olla uhmakas, vaikea ja vaivalloinen. Nainen on oppinut, että hän ei omalla toiminnallaan pysty välttämään kipua ja epämukavuutta. Häntä arvostellaan kuuntelun sijasta. Nainen sinnittelee, suorittaa, miellyttää, alistuu, mukautuu, hä...

Douglas Coupland: Eleanor Rigby

36-vuotias Elizabeth 'Liz' Dunn on omien sanojensa mukaan naimaton, punahiuksinen ja ylipainoinen. Hänellä ei ole yhtään ystävää. Hän muistelee nuoruuttaan 1970-luvulla ja etenkin opintomatkaa Kanadasta Eurooppaan. Hän toi kotiin tuliaisina kasvavan vatsan ja synnytti pojan, jonka antoi heti adoptoitavaksi. Nyt on koittanut päivä, jolloin hänen 20-vuotias poikansa ottaa häneen yhteyttä. "- tein sitä mitä vain nuoret ihmiset osaavat tehdä, nimittäin säälin itseäni. Kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen kyvyn menettää; itsensä säälimisen sijaan muuttuu katkeraksi." (s.55) Jeremy sairastaa MS-tautia. Hän turruttaa itsensä huumeilla, sillä hän ei kestä ajatusta, että hän sairastaa taudin nopeasti etenevää muotoa. Hän kärsii väsymyksestä, sormien tunnottomuudesta, käsien ja jalkojen jäykkyydestä, sameasta näöstä, nielemisvaikeuksista, pistelystä, lihaskouristuksista, kyvyttömyydestä sietää kuumuutta ja rakon ja suoliston hallinnan menetyksestä. Työpaikan saaminen tuo hänen eläm...

Seanan McGuire: Ovi joka sydämessä

Eleanor Westin koulukoti on tarkoitettu harhateiden lapsille, jotka ovat kulkeneet vaatekaapeista ja kaninkoloista ihmemaihin, jotka ovat heittäneet heidät ulos. Elämään sopeutuminen kokemuksen jälkeen on vaikeaa. Lapset haluavat palata takaisin kotiin. Ihmemaa on heille paikka, jossa saa olla vapaa. "- ensimmäisen kerran emme joutuneet teeskentelemään jotain mitä emme ole. Saimme vain olla." (s.60) Nancy pukeutuu mustiin vaatteisiin, syö niukasti ja pysyy liikkumattomana. Hänen vanhempansa haluaisivat, että hän pukeutuisi värikkäästi ja tapaisi mukavan pojan. Nancy on aseksuaali, joka haluaa vain olla huomaamaton. "Heidän rakkautensa tahtoi korjata hänet ja kieltäytyi näkemästä, ettei hän ollut rikki." (s.91) Lempikohtaukseni kirjasta on lasten yhteinen kaakaohetki. Sekaan laitetaan jokaiselle jotain omaa. Nancyn kaakaossa maistuu granaattiomena. Mielestäni kohtaus kuvaa ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Jokainen saa olla oma itsensä ryhmässä. "Nyt tiedän, että ...

Jyri Paretskoi: Sinä et tiedä minusta mitään

Hilla on yksinäinen. Hän seuraa somessa Mandya, joka on sosiaalinen, hyvä koulussa ja etuoikeutetussa asemassa, sillä hänellä on varakkaat vanhemmat. Hillan isoveli Alex suree edesmennyttä tyttöystäväänsä Ainoa ja jättää koulun kesken. Milo on lainannut rahaa ja joutuu tahtomattaan tekemään asioita kuitatakseen velkansa. Nuorten tarinat seuraavat toistaan. Ne kohtaavat, kietoutuvat ja eroavat toisistaan. "Mun pikkusisko selaa kaiken maailman videoita päivät pitkät. Sitten se seisoo peilin edessä ja hokee ääneen, että se on ruma." (s.92) Kirja sisältää lyhyitä välähdyksiä neljäntoista nuoren elämästä. Kukaan ei voi koskaan tietää, mitä toisen ihmisen elämässä tapahtuu. Kirjan tarinoissa aiheina vilahtavat sijaiskodissa asuminen, päihderiippuvuus, väkivalta, syömishäiriö, mielenterveyden häiriöt, doping, teiniraskaus, seksuaalisuus, yksinäisyys, ystävyys ja läheisen äkillinen poismeno. Kirjan lopussa on tekstin käsittelyä tukevia kysymyksiä ja yhteystiedot mielenterveyden haast...