Siirry pääsisältöön

Tekstit

Maija Kajanto: Sahramisyksy

Kristiina 'Krisse' Kivimaa muuttaa kahvilan yläkerrasta yhdessä miesystävänsä Tommin kanssa hotellille asumaan sen jälkeen, kun joku on sytyttänyt kahvilan nurkan palamaan. Tuhopoltot seuraavat kylällä toistaan, ja Krisse pelkää hotellin turvallisuuden puolesta. Ahdistusta lisää Tommin tulevaisuudensuunnitelmat, joihin liittyvät haaveet matkustelusta, muuttaminen työn perässä ja eläminen lapsiperheessä. Tommin vanhemmat arvostavat varakkuutta. Krisse kipuilee maalaisuutensa ja arvostuksen puutteen kanssa, ja pohtii, mitä hän itse haluaa tulevaisuudelta. Hän haluaa valmistella Tommin vanhemmille täydellisen aterian ja esiintyä hyvässä valossa, jotta hänet hyväksytään. "- Krisse seisahtui hetkiseksi rantaan katselemaan syksyisiä värejä. Tuntui, että hän oli äkkiä yksinäisempi kuin aikoihin." (s.117) Muutokset ympäröivät Krissen. Pyhävirta saa uuden ja tehokkaan kunnanjohtajan, jonka toimet tuovat rahaa kahvila Koivun ja hotellin kassaan ja mahdollistavat siivousavun pal...
Uusimmat tekstit

Tessa Roehl: Tuhkimo uskoo unelmiin

Tuhkimo valmistelee nukkeja juhlia varten. Hän aikoo voittaa parhaan nukketeatteriesityksen palkinnon. Hän haluaisi palkintorahoilla ostaa itselleen kauniin mekon, jonka hän on nähnyt näyteikkunassa. Tuhkimo havahtuu siihen, kun joku varastaa hänen tilkkujaan. Varas jää kiinni ja kertoo tarinan omasta elämästään, joka on köyhempää kuin Tuhkimon elämä. Tytöistä tulee ystävät, jotka kilpailevat reilusti parhaan nukketeatteriesityksen palkinnosta. "Minusta unelma mekosta ei ole sen vähäpätöisempi kuin unelma vuohesta." (s.72) Lastenkirja kertoo Tuhkimon lapsuudesta. Hän kuuntelee äidin tarinoita hyvästä haltiattaresta ja leikkii eläinystäviensä kanssa. Bruno-koira on vilkas koiranpentu ja hiiret auttavat löytämään ompelussa tarvittavat esineet. "Laululinnut tunsivat Ellan unelmat läpikotaisin, koska hänen oli vain pakko jakaa unelmansa joskus jonkun kanssa." (s.9) Lastenkirja kertoo ystävyydestä ja eriarvoisuudesta. Tuhkimon uusi ystävä ei halua olla hyväntekeväisyysko...

Riikka Jäntti: Hiiru ja hillitön Halloween

Hiiru valmistautuu kouluun. Hän pukeutuu naamiaisasuun, sillä tänään on Halloween juhla. Opettaja kertoo, että kaikki saavat syödä karkkia, mutta Hiiru on kadottanut reppunsa ja sen mukana karkit, puhelimen, avaimet ja koulutarvikkeet. Hiirua harmittaa. Kaverit tarjoutuvat jakamaan omista herkuistaan Hiirullekin. "Asiat kyllä järjestyisivät, vaikka hän ei vielä tiennyt miten." (s.36) Hiirun ystävä keksii suunnitelman, jonka avulla hän uskoo löytävänsä repun. Kaverukset lähtevät matkaan. Saavatko he lopulta vatsansa täyteen karkkia? "Mitä ihmettä te oikein teette?" (s.24) Koululaisille suunnattu helppolukuinen kirja hyödyntää mustavalkoista ja yksiruutuista sarjakuvaa tekstin lomassa. Huumori välittyy etenkin näiden kuvien kautta. "- Kylläpä te näytätte kummallisilta. Keitä te olette?" (s.31)

Kaisa Viitala: Klaanin suojeluksessa

Agnes matkustaa Edinburghiin Fingalin vaimon ja Gilleshielin emännän asemassa. Hän pohtii raajarikkoisuuttaan ja mahdollisuutta, että hän ei voisi koskaan olla raskaana. Agnes saa muuta ajateltavaa, kun hänen sukuaan kohtaa tragedia. "- oli ollut niin suloista pysytellä siinä satumaailmassa, jossa ei ollut ketään ylimääräisiä ihmisiä eikä mitään ylimääräisiä vaatimuksia, vain turvallinen Gilleshiel ja Fingal." (s.30) Kirjassa käsitellään naiseutta ja soveliasta käytöstä 1700-luvun seurapiireissä. Agnesin Lily-serkku toimii haluamallaan tavalla omaa etuaan ajatellen. Hän ei kuuntele neuvoja tai varoituksia. Hän on hämmästyttävän ymmärtämätön tekojensa seurauksista. Hän kieltäytyy uskomasta asioita, mitkä ovat selkeinä hänen edessään. Hän on ylpeä, itsekäs ja ennakkoluuloinen. Hän pitää näkemyksistään kynsin ja hampain kiinni, vaikka kaikki murentuisi ympärillä. Lilyn luonteessa ja käytöksessä on vikoja, mutta parasta hänessä on halu itse määritellä itsensä. Agnesin palvelijata...

Maija Kajanto: Taatelitalvi

Kristiina 'Krisse' Kivimaa avaa kahvila Koivun lisäksi hotellin, joka on rakennettu entiseen koulurakennukseen. Elämä muuttuu pelkäksi työnteoksi. Krisse herää varhain aamulla leipomaan ja lopettaa työpäivän myöhään illalla. Olo on riittämätön ja uupunut varsinkin, kun työtaakasta huolimatta rahaa ei kerry tarpeeksi kattamaan kuluja. Huolia lisää etäinen kunnanjohtaja Tommi, jota Krisse ajattelee lakkaamatta, ja mummo, joka on jollain määrittelemättömällä tavalla muuttunut. Krisse yrittää jaksaa, sillä onhan joulu pian tulossa. "- raatoivat kuin orjat pitääkseen pyörät pyörimässä niin hotellilla kuin kahvilallakin." (s.173) Pyhävirta on pieni paikkakunta, jossa ihmiset seuraavat tarkkaan toistensa tekemisiä. Juoruista voi päätellä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä käytöstä. Pienen paikkakunnan hyviin puoliin kuuluu naapuriapu. Krisse on onnellinen ystävistään ja tuttavistaan. "- joku haluaa vaikka sitten tiskata tiskejä, kunhan saa olla sinun kanssasi." ...

Kaisa Ikola: Kaksi oikein yhteen

45-vuotias Anni saa vieraakseen ystävänsä Ninnin tyttären Liinan. Hän on asunut 15 vuotta yksin, joten toisen ihmisen läsnäolo asunnossa tuntuu hämmentävältä. Liina tuijottaa puhelintaan hupparin huppu päässään. Ninni mesoaa puhelimen välityksellä siitä, kuinka ongelmatapaus hänen tyttärensä on. Anni kykenee ulkopuolisena tarkastelemaan Liinan elämää ja kiinnostuksenkohteita uusin silmin, mikä ei täysin miellytä Ninniä, vaikka juuri sen vuoksi tytön kyläilemään lähetti. "- yrittäen olla välittämättä Ninnin opettavaisesta sävystä, joka vihjasi, että Annin oli lapsettomana turha kuvitella ymmärtävänsä hänen tytärtään." (s.94) Tarina on jatkoa 'Oikein nurin' kirjalle. Liina innostuu käsitöistä, pyytää päästä neulontatapaamiseen ja tekee uudesta harrastuksestaan someen videoita. Anni keskittyy käsitöiden sijaan tarkkailemaan miespuolista lankakauppiasta. Hän ei ole seurustellut sen jälkeen, kun hän viisitoista vuotta sitten erosi Jaakosta. Anni kokee, että käsityöt auttoi...

Gareth Ryans: Kummitus, joka ei saanut unta

Kummitus ei halua kummitella, vaan nukkua, mutta se ei saa unta. Sitä pelottaa kaikki linnasta kuuluvat äänet. Se lähtee etsimään parempaa nukkumapaikkaa, mutta löytääkin vain lisää pelottavia ääniä. "Siispä minä lähdin etsimään... hiljaisuutta." Lasten kuvakirja näyttää, kuinka maailma on täynnä ääniä. Kummitus tutustuu erilaisiin ääniin, jolloin ne muuttuvat pelottavista tutuiksi. Varsinkin oman kodin äänet ovat ihan tavallisia. Omassa sängyssä on turvallista nukkua. "Meitä ympäröivät monenlaiset kovat ja hiljaiset äänet päivisin ja yölläkin. Jos kuulostelet ja tutkit tarkkaan, huomaat mistä äänet tulevat." Kuvakirja opettaa lapsille, että nukkuminen omassa sängyssä on turvallista ja mukavaa. Yön äänet ovat ihan tavallisia, joten niitä ei tarvitse pelätä, vaikka pimeässä maailma näyttääkin toisenlaiselta kuin päivällä.