Unelmien aika

Pienellä asemalla sijaitseva Kirjakauppa Perjantai tarjoaa loputonta puhetta kirjoista. Fiktiiviset tarinat kietoutuvat reaalimaailman haasteisiin. Fumiya Kurai etsii syöpäsairaalle isälleen juuri oikeaa kirjaa, mutta löytää itselleen yösijan ja työpaikan. Hän kohtaa naisen, joka empii mennä naimisiin, sillä pitää itseään vähäpätöisenä. Hän oppii omana itsenään olemista normeista ja paineista välittämättä. Hän kohtaa miehen, jolla on oma identiteetti hukassa. Hän oppii, että ihminen tarvitsee ystävän. Kaiken kaikkiaan Fumiya Kurai kehittyy ihmisenä. "Eikö voisi olla oma itsensä normeista ja paineista välittämättä?" (s.83) Lukija saa kirjan sivuilta lisää vinkkejä lukupinoonsa. Minua kiinnostaa eniten Michael Enden Momo, joka kertoo antiikinaikaisen amfiteatterin raunioilla elävästä tytöstä, joka huomaa, että ihmisillä ei ole enää aikaa mihinkään. Hän saa selville, että harmaat herrat varastavat aikaa. "Kirjoihin uppoutuessamme kaikki me ihmiset olimme yhtä lailla vapaita...

1800-luvulla Suomeen rakennettiin tehtaita. Ihmiset hakeutuivat niihin töihin, jolloin niitä ympäröivät kaupungit kasvoivat. Puisten asuintalojen pihoilla oli vaja, pyykin pesutupa, huussi, puuliiteri, yhteinen sauna, omenapuita, perunamaa ja joskus myös navetta tai talli. Tehtaiden johto perusti työntekijöilleen muun muassa kouluja, sairaaloita ja ruokaloita. Finlaysonin tehtaalla Tampereella oli muun muassa kirkko, kirjasto, kuoro, teatteriryhmä, palokunta, kauppa, poliisi, pankki ja työntekijöille ilmainen sairaala. Lapsityö oli tavallista. Lasten paikka ei ollut keskenään toimettomina kotona. Työnteko opetti, karaisi ja kasvatti. Lapset olivat apulaisia. He saattoivat siivota, kuljettaa raakapuuvillaa ja toimittaa viestejä. Forssassa lapset, jotka työskentelivät itsekseen, asuivat pytingeissä, joissa sööterska piti heistä huolta. 1800-luvulla Tampereen tehtaissa työskenteli yli tuhat alle 15-vuotiasta lasta. Työpäivä kesti koko päivän. Vuonna 1903 siirryttiin 10 tunnin työpäiviin j...

Runokokoelman runoissa liikutaan öiseen aikaan. Kuu loistaa ja ihmiset uneksivat. Eläimet ja satuolennot puuhastelevat yön äänimaisemaa luoden. "Vaan kaikki jotka kuuluvat päiväseen aikaan kuun tieltä väistyvät unen taikaan." (s.15) Minulla on kolme lempirunoa. Kirsi Kunnaksen runossa 'Peikko ja kuu' peikko ihmettelee kuuta, joka heijastuu suosta ja onkin yhtäkkiä kuusen latvassa. R. L. Stevensonin ja Kirsi Kunnaksen kääntämässä runossa 'Unien maa' kerrotaan päivien leikeistä ja unien taianomaisista seikkailuista. Erik Blombergin ja Kirsi Kunnaksen kääntämässä runossa 'Älä pelkää pimeyttä' pohditaan, kuinka valoa ei ole ilman pimeää. "koskaan en päivisin kuulla saa Unien maitten soittajaa." (s.36) Jenny Lucanderin kuvitus luo yöllistä tunnelmaa. Se on taianomaista, eläväistä ja unenomaista. Värit ja sijoittelu poikkeavat totutusta. Kaikki on sadunomaista. "vain pimeyden kautta voi valo esiin tulla." (s.41) Voisin kuvitella, että kir...

Jaro on valokuvaamista harrastava lukiolainen, joka kertoo avoimesti olevansa aseksuaali. Kyseessä on seksuaalinen suuntautuminen, jossa henkilö kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Jaro ei suuntautumisensa vuoksi ymmärrä, miksi ihmiset haluavat harrastaa seksiä tai miksi ihmisillä on tarve seurustella. "Tuntuu siltä kuin kaapista pitäisi tulla ulos kerta toisensa jälkeen. Että joka kerta, kun avaat ne ovet, ne katsovat sinua eivätkä usko, ettet tosiaan tee siellä mitään." (s.14-15) Jaro matkustaa ystävänsä Venlan innoittamana Helsinkiin tapaamaan muita aseksuaaleja henkilöitä. Hän tutustuu Alinaan, joka on sattumalta muuttamassa samalle paikkakunnalle. Jarosta, Venlasta ja Alinasta muodostuu ystäväporukka. Jaro haluaa halata ja tukea ystäviään. Hän kokee, että ystävyyttä ei pidetä yhtä tärkeänä kuin romanttista suhdetta. Elokuvissa, kirjoissa, musiikissa, mainoksissa ja keskustelunaiheissa (kuten parisuhde ja lapset) kaikki on ...

Kolmen lapsen äiti Emelie on asettunut asumaan Sardiinisaarelle. Lasten isä Ousman on hävinnyt heidän elämästään ilmeisesti takaisin kotimaahansa Gambiaan. Emelie kokee tulleensa petetyksi eikä halua olla enää missään tekemisissä miehen kanssa. Hän onkin aloittanut lapsiltaan salassa suhteen kymmenen vuotta nuoremman Andreaksen kanssa. "Aivan mieletön onni, että hänellä oli tuollainen mies, joka oli aina paikalla ja hänen rinnallaan." (s.123) Emelie työskentelee kylätalolla. Hänen tavoitteensa on lisätä saarelaisten yhteisöllisyyttä, joten hän järjestää pääsiäistapahtuman. Emelie kohtaa vapaa-ajallaankin paljon erilaisia ihmisiä, joten voisi kuvitella, että hän olisi hyväluontoinen. Sen sijaan Emelie on itsekäs ja välinpitämätön muiden elämänhaasteita kohtaan. Hänen pilkankohteenaan on Göteborgin kunnantarkastaja Cecilia Malmgren, jota hän kutsuu harmaaksi kunnallistantaksi. Cecilia pukeutuu työaikana harmaaseen jakkupukuun, mutta saapuessaan pääsiäistapahtumaan meikattuna ja...

Noitalapsi Telma tutustuu sosiaaliseen mediaan ystäviensä opastuksella. Hän julkaisee ottamiaan kuvia TipTal-tilillään ja kirjoittaa vastauksia seuraajiensa kommentteihin. Telma nauttii vaikutusvallastaan. Hän ei ymmärrä, että sosiaalisessa mediassa kerrotut asiat eivät välttämättä ole totta. Hän ei tiedä, että kaikille ei saa kertoa kaikkea, ainakaan omaa asuinpaikkaa. Telma on pulassa, kun nälymättömät seuraajat muuttuvat näkyviksi. "Hän ei oikeastaan tiennyt, kuinka huonosti käyttäytyvistä ihmisistä pääsi eroon. Eikä tainnut tietää moni muukaan." (s.51) Yli 5-vuotiaille lapsille suunnattu kirja opettaa mediakriittisyyttä ja luotettavan tiedon etsintää. Se kehottaa varovaisuuteen omien tietojen jakamisessa ja kertoo konkreettisesti ruutuajan merkityksestä. Telma ihmettelee, miksi ihmiset haluavat näyttää samalta kuin joku muu ja muokkaavat kuviaan niin, että heitä ei tunnista. Hän nauttii aitoudesta ja ymmärtää, että ystävyys tapahtuu tosielämässä. "'Sinä haluat si...