Unelmien aika

Henna Raatikainen kirjoittaa balettitanssijasta, josta ei tullut balettitanssijaa, vaikka tulikin. Laji on juurtunut hänen kehoonsa, arvoihinsa ja aivoihinsa. Tuhannet liikkeiden toistot tuntuvat ja näkyvät olemuksessa. Henna Raatikainen on aloittanut baletin neljävuotiaana ja lopettanut parikymppisenä. Hän on löytänyt vaihtoehtoisen ilmaisutavan kirjoittamisesta. Hän tarkastelee balettia omakohtaisesta ja kriittisestä näkökulmasta historiaan kurkistaen ja nykytilaa pohtien. "Baletti on selkärangassani. Eikä vain minun selkärangassani, vaan koko läntisen maailman selkärangassa -" (s.21) Baletti on syntynyt Italiassa 1400-luvulla. Sieltä se on kulkeutunut Ranskaan ja Venäjälle. Baletti on ollut eri aikakausina ja eri paikoissa erilaista. Jotain on säilytetty, jotain on kadonnut. Valtaosa 1800-luvun baleteista on unohdettu kokonaan. Baletin ohjaajilla, rahoittajilla ja kriitikoilla on ollut valtaa muokata lajia. Vain naiset saivat tanssia balettia 1800-luvulla. Henna Raatikaine...

© Suomen kansallisbaletti, Sakari Viika Kävin lauantaina 30.3.2019 Suomen kansallisbaletissa katsomassa Anna Karenina -baletin. Pääsin tilaisuuteen pyytämälläni ilmaisella medialipulla. Leo Tolstoin klassikkoromaaniin perustuva baletti kertoo ylhäisörouva Annasta, joka rakastuu kreivi Vronskiin. Anna Karenina ei halua vaarantaa yhteiskunnallista asemaansa heittäytymällä suhteeseen kreivin kanssa. Hänen on myös ajateltava rakasta poikaansa, vaikka hänen aviomiehensä Aleksei Karenin kohteleekin häntä kylmästi. Lopulta Anna joutuu myöntämään tunteensa kreivi Vronskia kohtaan. Alkaa piinaava ajanjakso, jota sävyttävät pakahduttavat tunteet, häpeä ja voimattomuus. Annaa riivitään kahteen eri suuntaan. Toisaalla on aviomies ja poika, toisaalla elämää suurempi rakkaus. © Suomen kansallisbaletti, Sakari Viika Eläydyin baletin intensiiviseen maailmaan, jossa epätoivoiset haaveet ja painajaismaiset unikuvat seurasivat toisiaan. Huomasin välillä miltei unohtavani hengittää, sillä kaikk...

© Suomen kansallisbaletti, Sakari Viika Voivatko saavuttamattomat unelmat käydä toteen? Vai ovatko ne tuomittuja särkymään? Onko mahdollista rakastaa jotakuta niin paljon, että uhraa omat unelmansa toisen puolesta? Kävin lauantaina 26.1.2019 Suomen kansallisbaletissa katsomassa Pieni merenneito -baletin. Pääsin tilaisuuteen pyytämälläni ilmaisella medialipulla. Se oli tähän mennessä koskettavin, aistikkain ja kaunein näkemäni baletti. Silmäni sumenivat onnenkyyneleistä, kun eteeni avautui ääretön meri sulokkaasti liikkuvine merenneitoineen. Haukoin henkeäni hukkuneiden sielujen harhaillessa kyltymättöminä haaksirikkoutuneiden laivojen hylyissä. Pyyhin silmäkulmiani, kun todistin onnettomia kohtaloita tulitikkutytöstä pienen merenneidon katkeraan loppuun. © Suomen kansallisbaletti, Sakari Viika Baletti kertoi H. C. Andersenista, joka suunnitteli balettia. Hän ei huonon tanssitaitonsa vuoksi osannut ohjata tanssijoita, joten hän karkasi satamaan. Prinssi, joka oli saapunut...

Bongasin Bibbidi Bobbidi Book -blogista #Esirippu2018 -haasteen. Tarkoituksena on listata omat viime vuoden suosikit. Kävin katsomassa 14 esitystä, mikä oli huikea määrä verrattuna siihen, että en ole viime vuosia aikaisemmin käynyt oikeastaan yhtään teatterissa saati baletissa. Näin ensimmäisen balettiesitykseni noin vuosi sitten. Olen onnellinen, että olen blogin kautta viimein saanut rakkauteni kohteen osaksi elämääni! © Suomen kansallisbaletti, Roosa Oksaharju   Teatteri, jossa vierailin useimmin vuonna 2018 Helsingin kaupunginteatteri Vuoden korvamato Helsingin kaupunginteatteri: Kinky Boots Vuoden sykähdyttävin roolisuoritus Helsingin kaupunginteatteri: Rakastunut Shakespeare Vuoden silmäkarkkipuvustus Kansallisbaletti: Tuhkimo Vuoden pettymys Helsingin kaupunginteatteri: Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti Vuoden yllättäjä Kom-teatteri: Veriruusut Vuoden tärkein sanoma Kansallisteatteri: Atlantis Vuoden mahtavin lavastus Kansallisbaletti: Tuhk...

© Suomen kansallisbaletti, Roosa Oksaharju Onko maailmassa tilaa unelmille silloin, kun omat vanhemmat nukkuvat pois, äitipuoli alistaa palvelijan asemaan ja sisarpuolet kiusaavat minkä ehtivät? Hyvien ja taianomaisten ystävien tuella kuka tahansa voi lopulta saavuttaa mitä tahansa! Kävin lauantaina 24.11.2018 Suomen kansallisbaletissa katsomassa Tuhkimo -baletin. Pääsin tilaisuuteen pyytämälläni ilmaisella medialipulla. Kävin noin vuosi sitten elämäni ensimmäistä kertaa baletissa, joten tämä kerta oli siten järjestyksessään toinen. Olin sitä ennen käynyt avointen ovien tapahtumassa, jossa sai tutustua balettitanssijoiden harjoituksiin ja käydä kurkistamassa kulissien taakse. © Suomen kansallisbaletti, Roosa Oksaharju Baletti kuvasi onnistuneesti Tuhkimon surullista ja epäoikeudenmukaista kohtelua. Siinä käytiin läpi kaikki tarinan tärkeät tapahtumat kurpitsavaunuista tanssiaisiin sekä kengän sovituksesta onnelliseen loppuun. Musiikki oli haikeaa ja lavasteet harm...

"Herätkää - herätkää - joukot uljaat" Hoffmann, E.T.A.: Pähkinänsärkijä Julkaistu: 1982 Alkuperäinen julkaisu: 1816 Alkuperäinen nimi: Nussknacker und Mauseköning Mistä maasta: Saksa Suomentanut: Salme Setälä Suomennoksen tarkistanut: Hanno Vammelvuo Kuvittanut: Matti Kota Kustantaja: Gummerus Sivumäärä: 79 Drosselmeierin setä antaa jouluaattona Marialle lahjaksi pähkinänsärkijän, johon tyttö ihastuu ensi silmäyksellä. Todellisuus ja tarina sekoittuvat, kun Maria saa selville, että pähkinänsärkijä on oikeasti sedän noiduttu serkunpoika, jonka tehtävänä on voittaa hiirikuningas taistelussa. Maria on viattoman herkkä ja suloinen tyttö, joka uhrautuu urhoollisesti pähkinänsärkijänsä puolesta. Hän tukee uskollisesti taistelua luopumalla osasta omaa hyvinvointiaan ja itkee katkerasti, kun hänen vanhempansa eivät usko hänen mielikuvituksekasta suruaan. Maria sulkeutuu omaan haavemaailmaansa, kulkee halki satumaiden ja nousee viimein kuningattarena valtaistuimelle. "...