Unelmien aika

Suomen marsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheim (1867-1951) esitellään talvisodan ja jatkosodan Suomen armeijan ylipäälliköksi sekä sisällissodan valkoisten ylipäälliköksi. Hän on vuosien 1944-1946 Tasavallan presidentti. Hänen elämäntyönsä on ollut huolehtia Suomen vapaudesta ja itsenäisyydestä. Päätin Mannerheim-museossa vierailun innoittamana tarttua aiheeseen liittyvään kirjaan. Mannerheim asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilassa vuosina 1924-51. Siellä vierailu oli kuin aikamatka sadan vuoden taakse, sillä huvila oli säilytetty alkuperäissä asussaan. Muutamaan huoneeseen oli aseteltu vitriinejä. Opas loi Mannerheimista elävän kuvan luotettuna valtionjohtajana, ansioituneena sotapäällikkönä ja uljaana suurriistan metsästäjänä. Hän oli mies, jolla oli silmää sisustukselle ja oikean vaikutelman luomiselle. Lukuisat uljaat maalaukset ja ylhäisten ystävien valokuvat viestivät vaikutusvallasta. Kirjahyllyssä oli kaikki kirjat, mitä tuona aikana kuului olla. Koriste-esineinä

Eletään 1700-lukua. Britit ovat asettuneet ghanalaisen kylän rannalle. He harjoittavat kristinuskoa ja pitävät ghanalaisen kulttuurin tapoja ja uskomuksia voodoona, mustana magiana. Brittien tavoitteena on luoda menestyvät orjamarkkinat lietsomalla heimosotia, joiden orjasaalis myytäisiin heille. Paikalliset myyvät heille muutenkin orjia ja villieläimiä. Eräs valkoinen mies asuttaa jyhkeää taloa, jonka emännäksi hän valitsee ghanalaisen Effian, mutta jonka kellariin hän telkeää Esin noin parinsadan muun ghanalaisen naisen tavoin, jotta hänet voidaan kuljettaa orjalaivalla Amerikkaan. Lukija seuraa näiden esiäitien avulla eri sukupolvien elämää sekä Ghanassa että Amerikassa. Effia elää aikakautta, jolloin nuoren naisen elämä pyörii naimakauppojen ympärillä. Miehet odottavat innolla tytön vuotojen alkamista, jotta he voisivat kosia. Tytön naittaminen valkoiselle miehelle on kannattavaa, sillä valkoiset tuovat mukanaan hyvät rahat. Effia ihmettelee brittien elämää, sillä heillä on vain mu

Suomessa eletään vuotta 1999. Ihmiset tuntevat nahoissaan laman vaikutukset. Julian vanhemmat ovat menettäneet aivan kaiken. He ovat yltä päältä veloissa. Etenkin Julian äiti pysyy juuri ja juuri järjissään keskittymällä vain käsillä olevaan hetkeen ja hokemalla mantraa 'kaikki on hyvin, jos ei ajattele sellaisia asioita'. Julia kärsii vanhempiensa elämäntavasta. Hän joutuu osallistumaan laittomuuksiin ja roikkuu mukana vailla kunnollista huolenpitoa. Jan puolestaan kulkee lastenkodista ja sijaisperheestä toiseen. Hänet pakotetaan leirille, jotta hän saisi uusia kokemuksia ja ystäviä. Tulos on aivan päinvastainen. Leiriläiset ovat pahimman luokan kiusaajia, jotka johdattavat sekä itsensä että Janin harhaan. Ihminen on yhtä kuin hänen menneisyytensä, nykyisyytensä ja tulevaisuutensa. Hänessä on kaikki. Julian vanhemmat yrittävät elää hetkessä. Se on mahdotonta, sillä nykyhetki muuttuu kaiken aikaa muistoksi. Jokainen tapahtuma on syntynyt menneisyydeksi. Vanhemmat elävät vaill

Fredrika Wilhelmina Carstensin Muratti vuodelta 1840 on ensimmäinen Suomessa julkaistu kotimainen romaani. Kyseessä on kirjeromaani, jotka olivat tuohon aikaan suosittuja. Muratti julkaistiin ruotsiksi nimellä Murgrönan. Se sai lehdissä paljon palstatilaa ja kriitikkojen ankaria arvioita. Murattia voidaan pitää naisten romaanikirjallisuuden pioneerina. Muratti kertoo tukholmalaisesta salonkielämästä orvon Matildan kriittisestä näkökulmasta katsoen. Hän kuvailee ihanteiden ja arvojen lisäksi ihmisten luonnetta, ulkonäköä ja käytöstapoja. Tutuksi tulevat keskustelukulttuuri, etiketti ja säädyn mukaiset tavat. Matilda kokee lukuisat tanssiaiset, puutarhaan katetut päivälliset ja maalla järjestetyt huvittelut sieluttomina kohtaamisina. Ihmisten elämä koostuu vain kutsuista ja niiden tapahtumien jälkipuinnista. Matilda arvostaa suuresti suojelijaansa ja hyväntekijäänsä vapaaherratarta, jonka jokaista toivetta hän kunnioittaa ja tottelee. Hänen elämänsä kulmakivet ovat korkea moraali ja nu

Eletään vuotta 1686 Amsterdamissa. 18-vuotias Nella asettuu asumaan kauppias aviomiehensä kotiin. Heti ovella käy ilmi, että hän ei ole kovinkaan tervetullut lisäys talon asukkaiden joukkoon. Aviomies Johannes on välttelevä ja omissa oloissaan viihtyvä, miehen sisko Maalin on tyranni, palvelijatar Cornelia on utelias nuuskija ja ostettu palvelija Otto on tummaihoisena Nellaa hämmentävä. Kaupunkilaiset ovat uskonnollisia ja ahdasmielisiä. Naiset kehuvat rikkauksillaan, suvullaan, miehillään ja perillisillään, kun heillä ei ole muutakaan. He pilkkaavat muita ja juoruilevat. Nellan ainoa luotettava seuralainen on rakas lemmikki papukaija. Nella on erikoislaatuisen kyyninen ollakseen niin nuori. Hän kokee, että naisen ainoa valinta on vaimona oleminen ja lapsenpäästöstä koituvista vaivoista kärsiminen. Hänen mielestään naisen on alistuttava sukupuolielämän vaatimuksiin. Kirkossa pappi saarnaa, että vaimojen on oltava kuuliaisia ja pidettävä koti puhtaana. Nella on oppinut, että yksin asu

17-vuotias Fanny työskentelee parhaat päivänsä nähneessä hienostohotelli Pilvilinnassa Sveitsin vuoristossa. Oikeastaan hän on koulupudokas ja työharjoittelija, jonka tehtävänä on vahtia rikkaiden vaativia lapsia, laittaa hotellihuoneet iltakuntoon asettelemalla lopuksi pikkuiset suklaalevyt tyynyille sekä avustaa kylpyläosastolla vierailevia hoitamalla heidän juoksevia asioitaan. Palkattomuus ei oikeastaan haittaa, sillä Fannyn työpäivät ovat toinen toistaan mielenkiintoisempia. Varsinkin siitä lähtien, kun hotellinomistajan poika Ben saapuu paikalle ja kun hotellivieras Tristan jää kiinni ulkoseiniä pitkin kiipeilystä ja etenkin kun hotellivieraista paljastuu joukoittain salaisuuksia. Pilvilinna on aivan ihana nuortenkirja. Sitä lukee aikuisenakin mielellään pehmeän viltin alla teetä siemaillen - ehkä pienen suklaapalan kera. Kirjassa on runsain mitoin hyvää mieltä, ripaus vanhanajan nostalgiaa, mielikuvitusta herättelevä tapahtumapaikka, koko joukko kiinnostavia henkilöitä, vatsan