Unelmien aika

Kristiina 'Krisse' Kivimaa palaa miesystävänsä Tommin kanssa Kroatiasta takaisin Suomeen. Pyhävirralla on tapahtunut vuoden aikana muutoksia. Kahvila Koivun tilalla on toiminut uusi yritys, ja Krissen isä ja Raila ovat työskennelleet hotellilla. Tommin vanhemmat ovat huolehtineet, että omakotitalon rakennusprojekti on sujunut hyvin. Krisse toivoo, että Tommin jatkuvien sairasteluiden täyteisen vuoden jälkeen elämä asettuu taas tuttuihin uomiinsa, mutta tasaisen elon sijasta Krisse kohtaa elämänsä suurimman surun. "- tuntui, että hän seurasi sivusta jotakin käsittämätöntä, absurdia näytelmää, painajaisunta, josta heräisi varmasti aivan pian." (s.83) Kirja kertoo surutyöstä. Krisse vaipuu henkisesti ja fyysisesti lamaannuttavaan tilaan. Hän makaa peiton alla kykenemättä puhumaan, syömään tai peseytymään. Krissellä kestää aikansa ennen kuin hän pääsee taas arkirutiineihin kiinni. Hänessä herää monenlaisia tunteita itkunsekaisesta kaipauksesta hyvien muistojen nostattamaa...

Kristiina 'Krisse' Kivimaa muuttaa kahvilan yläkerrasta yhdessä miesystävänsä Tommin kanssa hotellille asumaan sen jälkeen, kun joku on sytyttänyt kahvilan nurkan palamaan. Tuhopoltot seuraavat kylällä toistaan, ja Krisse pelkää hotellin turvallisuuden puolesta. Ahdistusta lisää Tommin tulevaisuudensuunnitelmat, joihin liittyvät haaveet matkustelusta, muuttaminen työn perässä ja eläminen lapsiperheessä. Tommin vanhemmat arvostavat varakkuutta. Krisse kipuilee maalaisuutensa ja arvostuksen puutteen kanssa, ja pohtii, mitä hän itse haluaa tulevaisuudelta. Hän haluaa valmistella Tommin vanhemmille täydellisen aterian ja esiintyä hyvässä valossa, jotta hänet hyväksytään. "- Krisse seisahtui hetkiseksi rantaan katselemaan syksyisiä värejä. Tuntui, että hän oli äkkiä yksinäisempi kuin aikoihin." (s.117) Muutokset ympäröivät Krissen. Pyhävirta saa uuden ja tehokkaan kunnanjohtajan, jonka toimet tuovat rahaa kahvila Koivun ja hotellin kassaan ja mahdollistavat siivousavun pal...

Hiiru valmistautuu kouluun. Hän pukeutuu naamiaisasuun, sillä tänään on Halloween juhla. Opettaja kertoo, että kaikki saavat syödä karkkia, mutta Hiiru on kadottanut reppunsa ja sen mukana karkit, puhelimen, avaimet ja koulutarvikkeet. Hiirua harmittaa. Kaverit tarjoutuvat jakamaan omista herkuistaan Hiirullekin. "Asiat kyllä järjestyisivät, vaikka hän ei vielä tiennyt miten." (s.36) Hiirun ystävä keksii suunnitelman, jonka avulla hän uskoo löytävänsä repun. Kaverukset lähtevät matkaan. Saavatko he lopulta vatsansa täyteen karkkia? "Mitä ihmettä te oikein teette?" (s.24) Koululaisille suunnattu helppolukuinen kirja hyödyntää mustavalkoista ja yksiruutuista sarjakuvaa tekstin lomassa. Huumori välittyy etenkin näiden kuvien kautta. "- Kylläpä te näytätte kummallisilta. Keitä te olette?" (s.31)

Kristiina 'Krisse' Kivimaa avaa kahvila Koivun lisäksi hotellin, joka on rakennettu entiseen koulurakennukseen. Elämä muuttuu pelkäksi työnteoksi. Krisse herää varhain aamulla leipomaan ja lopettaa työpäivän myöhään illalla. Olo on riittämätön ja uupunut varsinkin, kun työtaakasta huolimatta rahaa ei kerry tarpeeksi kattamaan kuluja. Huolia lisää etäinen kunnanjohtaja Tommi, jota Krisse ajattelee lakkaamatta, ja mummo, joka on jollain määrittelemättömällä tavalla muuttunut. Krisse yrittää jaksaa, sillä onhan joulu pian tulossa. "- raatoivat kuin orjat pitääkseen pyörät pyörimässä niin hotellilla kuin kahvilallakin." (s.173) Pyhävirta on pieni paikkakunta, jossa ihmiset seuraavat tarkkaan toistensa tekemisiä. Juoruista voi päätellä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä käytöstä. Pienen paikkakunnan hyviin puoliin kuuluu naapuriapu. Krisse on onnellinen ystävistään ja tuttavistaan. "- joku haluaa vaikka sitten tiskata tiskejä, kunhan saa olla sinun kanssasi." ...

Kummitus ei halua kummitella, vaan nukkua, mutta se ei saa unta. Sitä pelottaa kaikki linnasta kuuluvat äänet. Se lähtee etsimään parempaa nukkumapaikkaa, mutta löytääkin vain lisää pelottavia ääniä. "Siispä minä lähdin etsimään... hiljaisuutta." Lasten kuvakirja näyttää, kuinka maailma on täynnä ääniä. Kummitus tutustuu erilaisiin ääniin, jolloin ne muuttuvat pelottavista tutuiksi. Varsinkin oman kodin äänet ovat ihan tavallisia. Omassa sängyssä on turvallista nukkua. "Meitä ympäröivät monenlaiset kovat ja hiljaiset äänet päivisin ja yölläkin. Jos kuulostelet ja tutkit tarkkaan, huomaat mistä äänet tulevat." Kuvakirja opettaa lapsille, että nukkuminen omassa sängyssä on turvallista ja mukavaa. Yön äänet ovat ihan tavallisia, joten niitä ei tarvitse pelätä, vaikka pimeässä maailma näyttääkin toisenlaiselta kuin päivällä.

Kummitus asuu vanhassa linnassa. Hän on säikky ja tuntee olonsa yksinäiseksi. Hän päättää etsiä ystävän, jonka voisi kutsua yökylään. Kaikki ovat kiireisiä omien askareidensa parissa. Viimein kummitus löytää jonkun, jota ei ole tavannut aiemmin ja johon voi tutustua. "'Olemmeko me nyt siis kavereita?' pikku kummitus kysyi äkkiä uudelta leikkikaveriltaan." Kaverit eivät aina ehdi leikkiä. Syy saattaa olla, että tänään ei sovi, mutta joku toinen päivä sopii hyvin. Kaverin täytyy ensin syödä tai hoitaa omia askareita ennen kuin pääsee kyläilemään. Joku kaveri saattaa tarvita erityistä tukea voidakseen olla kylässä. "'Tulisitko kanssani linnaan yöksi? Siellä on niin yksinäistä.'" Lasten kuvakirja osoittaa, kuinka yksinäisyyteen ei kannata jäädä jumiin. Uusia kavereita kannattaa yrittää etsiä, jos vanhat tutut ovat alituiseen kiireisiä omissa puuhissaan. Ystävien poissaoloa ei ehdi surra uuden kaverin kanssa leikkiessä. Vanhojen tuttujen kanssa oleminen t...

48-vuotias Minna Niemelä on päättänyt viidentoista vuoden avioliittonsa ja muuttanut isoäidiltään perittyyn asuntoon Joensuuhun. Lapsuuden kotikaupunki herättää muistoja, jotka virtaavat keski-ikäisen naisen lävitse. Tietoisuuteen nousee lisäksi suvun tarkoin varjeltu salaisuus, mikä saattaa lopulta muuttaa kaiken. "- kuinka paljon paremmalta tuntui herätä uuteen aamuun yksin kuin toimimattoman parisuhteen riuduttamana." (s.65) Kirja kertoo paluumuutosta kotiseudulle, nostalgisista muistoista ja rakkauden kaipuusta. Esiin nousee normatiivinen elämänkaariajattelu. Minna on kokenut onnellisen lapsuuden, parikymppisten menovuodet ja vakiintumisen parisuhteeseen. Hän ajattelee, että jokaisen naiseksi varttuvan elämään rantautuu jossain vaiheessa sydänsuruja. Hän ihailee omien vanhempiensa parisuhdetta ja tuntee helpotusta saadessaan kyseenalaistamatta elää vapaaehtoisesti lapsettoman elämää. "- Onneksi te ette koskaan painostaneet minua hankkimaan lapsia, sanoin tuskin kuulu...

Tunteet tulevat ja menevät. Ne tuntuvat sekä mielessä että kehossa. Niihin ei voi vaikuttaa, mutta oman käytöksen voi valita. "Joka päivä ja joka hetki sinun mielesi ja kehosi reagoi erilaisilla tunteilla johonkin, mitä tapahtuu." (s.2) Lastenkirja opettaa tunteista. Lukija saa vinkkejä tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan. Kuvituksena on Mauri Kunnaksen kirjoista tutut kuvat. "Mitä voisit tehdä, jotta saisit tilaa mukavammille tunteille ja paremmalle ololle?" (s.24) Viha on kiinnostava tunne. Se kertoo siitä, että kokee tulleensa kohdelluksi epäreilusti. Vihan voimalla pystyy hoitamaan asioita ja korjaamaan tilanteen. Pelko laittaa mielikuvituksen laukkaamaan. Mieleen muodostuu uhkakuvia. Onneksi ihminen osaa kuvitella myös jotain mukavaa. "Nukkumaanmeno voi tuntua kurjalta ja vähän pelottavalta. Joutuu lopettamaan päivän touhut ja lähtemään yksin unten maille." (s.36)

Suomalainen kulttuuri on Mirja Hämäläisen Ystävyys kirjan mukaan parisuhde- ja lapsiperhekeskeinen. Kyseisiä elämäntapoja tuetaan julkisin varoin ja niihin liittyviin rakenteisiin kohdistetaan poliittisia toimia. Parisuhteen ja lapsiperheen muodostamisesta palkitaan ja toisista elämäntavoista rangaistaan. Näille muille elämäntavoille ei välttämättä ole edes sanoja. Yleensä niitä kuvataan parisuhteen tai lasten puutoksella. "Vaikka naimisissa oleva ihminen on norminmukainen, epäilen, että naimattomat, lapsettomat ja parisuhteettomat ihmiset todellisuudessa pyörittävät montaa asiaa yhteiskunnassamme -" (s.136) Kirjassa kerrotaan, että yhteiskunnassa parisuhde ja lapsiperheellisyys kiilaavat ystäväajan edelle. Minulle tuli kirjaa lukiessa yllätyksenä, että joku ajattelee, että aikuisen pitäisi viihtyä kotona perheen seurassa ja että ystävyys liitetään nuoruuteen. Kuulostaa siltä, että äidit halutaan sitoa puolisoon ja lapsiin, kun kielletään ystävät. Kirjassa todetaan, että naim...

Karoline kirjoittaa romanttisia nuortenkirjoja, kun taas Love Sandström julkaisee korkeakirjallisuutta. Kirjailijat kohtaavat toisensa noloissa merkeissä Göteborgin kirjamessujen jatkoilla karaokebaarissa. Kustantamo innostuu kohtaamisesta ja ehdottaa yhteisen kirjan kirjoittamista. Karolinen kirjat päättyvät onnelliseen loppuun, kun taas Love kirjoittaa aina jotain traagista. Löytävätkö kirjailijat molempia tyydyttävän loppuratkaisun? "Jos kirjallisuusmaailma olisi yläaste, minä olisin tyttö joka valittaisiin liikuntatunneilla viimeisenä joukkueeseen, kun taas Love Sandström kruunattaisiin tanssiaisten kuninkaaksi." (s. 15) Kirjan lähtöasetelma muistuttaa koulumaailman tilannetta, jossa luokan tunnollisin tyttö laitetaan istumaan huonokäytöksisen pojan viereen olettaen, että tyttö saa pojan rauhoittumaan ja tekemään töitä. Karoline ottaa päävastuun kirjoitusprosessista ja kaiken lisäksi kuluttaa vapaa-ajat ex-miesystävänsä häiden järjestelyihin. Marcus Dahlgaard on mies, jok...

Nainen kirjoittaa ajatuksiaan elämästä ja äitiydestä. Hän heittää kolikkoa ja saa kysymyksiinsä vastaukseksi kyllä tai ei. Hän analysoi rooliaan yhteiskunnassa ja peilaa elämäänsä menneisyyteen ja tulevaan. Hän pohtii kirjoittamistaan ja luovaa prosessiaan. Hän elää kuukautiskiertonsa mukaan. Hän synnyttää sanoja, jotka elävät ihmisissä. "- I don't really care if the human race dies out." (s.162) Kertoja ei ole koskaan halunnut olla äiti. Hän ei halua synnyttää ihmistä kärsimään. Hän pohtii juutalaisen sukunsa menneisyyttä ja holokaustia. Hän haluaa olla vapaa ja elää omien arvojen mukaista elämää. Sukupolvelta toiselle siirtyvä suru loppuu häneen. "I like being alone. It is hard to be around other people." (s.121) Kertoja toteaa, että yhteiskunnan mielestä äitiys on tärkeintä, mitä nainen voi tehdä. Yhteiskunta haluaa naisen olevan äiti, jotta hän ei tekisi jotain muuta. Ihminen, joka valitsee toisin, on kyseiselle elämäntavalle uhka. Kertojan mielestä moni elä...

Ann Stilwell muuttaa kesäksi New Yorkiin työskennelläkseen goottilaisessa The Cloisters -museossa. Kuraattori Patrick Roland valmistelee tulevaisuuden ennustamiseen liittyvää näyttelyä. Hänen työtoverinsa Rachel Mondray on tutkinut tarotin historiaa. Heidän haaveenaan on löytää kokonainen korttipakka, jota on aikoinaan käytetty ennustamiseen. Ann ei usko mahdollisuuteen ennustaa tulevaisuutta. Hän on kiinnostuneempi katselemaan, kuinka puutarhuri Leo Bitburg huolehtii museon myrkyllisistä kasveista. Ann nauttii museon viileydestä kesähelteiden koetellessa kaupunkia. Valitettavasti työpäivien edetessä ilma käy myös sisällä tukalaksi erinäisten toksisten ihmissuhteiden vuoksi. Varsinkin ruumiin löydyttyä. "What if our whole life - how we live and die - has already been decided for us? Would you want to know, if a roll of the dice or deal of the cards could tell you the outcome?" (s.2) Ann työskentelee historian ja esineiden parissa mieluiten yksin. Hän on sitkeä ja pitkäjäntein...

Suomalaiset juhannusjuhlat ovat käynnissä. Kokko sytytetään, taikoja valmistellaan ja vene työnnetään vesille. Vanhat ihmiset jakavat tarinoitaan ja uskomuksiaan. Nuoret kerääntyvät kirkkoon päästäkseen ripille. Jossain jyrähtää ukkonen. Sarjakuvakirjan värimaailma vivahtaa violettiin. Se on mystinen ja hengellinen väri, joka viittaa odotukseen ja valmistautumiseen. Nuorten katseet on suunnattu haaveillen tulevaisuuteen. Kirjan lopussa kerrotaan, että juhannuspäivänä 1928 salama iski Parkanon kirkkoon aiheuttaen neljä kuolonuhria ja kymmeniä loukkaantumisia. Nuoruuden ja toiveikkuuden juhla nostattaa edelleen vuosi vuodelta uutisia onnettomuuksista. Kyseinen tragedia on tähän mennessä tuhoisin. Siispä varovaisuutta juhannuksen juhlintaan

Kristiina 'Krisse' Kivimaa irtisanoutuu toksisesta työpaikastaan, jonka koekeittiössä hän testasi erilaisia reseptejä, ja tallustelee asuntoon, jonka yhdentoista neliön suuruista huonetta hän vuokraa. Ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä. Krisse ottaa kasvin kainaloon ja matkustaa junalla Pyhävirralle mummon luokse. Pullantuoksuinen Helmi Kivimaa ottaa lapsenlapsensa avosylin vastaan. "Parasta oli ollut se, että mummon kanssa jutellessa oli tuntunut, että kaikki aina järjestyisi." (s.24) Krisse tuntee itsensä harmaaksi ja pieneksi. Hän pukeutuu mustiin vaatteisiin kuin olisi hautajaisiin menossa. Hän vertailee itseään muihin ja kokee olevansa huonompi kuin muut. Hän opettelee itsensä ilmaisua, pohtii omia vahvuuksiaan ja etsii omaa ääntään. Krissellä on haastavat välit äitinsä kanssa. Äidillä on vahvoja mielipiteitä siitä, miten hänen tyttärensä kuuluisi elää elämäänsä. Krisse kokee, että hänellä ja hänen äidillään on erilaiset arvot. "Miten minä tänne päädyin...

Hurskas ja hyveellinen Brabantin kreivitär Genoveva hoitaa sairaita, auttaa köyhiä ja opettaa tytöille taitoja kuten kehruuta. Hänen aviomiehensä uljas ja oikeudenmukainen linnakreivi Siegfried joutuu sotaan ja jättää kaiken taloudenhoitaja Golon vastuulle. Ylimielinen Golo hyödyntää tilaisuutta ja yrittää saada Genovevan vuoteeseensa. Kieltävän vastauksen saatuaan hän kostaa ja syyttää naista aviorikoksesta. Linnakreivi Siegfriedin viha kuohahtaa. Hän tuomitsee vaimonsa kuolemaan. Kaunis, rakastettu ja erinomaisesti kasvatettu Genoveva viruu vankilassa loppuaan odottaen ja synnyttää pojan. Mestaajat karkottavat heidät metsään. "Ehkäpä rikkaus ja loisto olisivat minut turmelleet, mutta erämaassa löysin Jumalan ja taivaan." (s.99) Kerrotaan, että Genoveva oli saksalainen kansantarina, jonka katolinen pappi Christoph Von Schmid (1768-1854) sovitti romanttiseksi kertomukseksi, josta tuli myyntimenestys. Von Schmid kirjoitti lasten- ja nuortenkirjoja, lastenlaulujen sanoituksia j...

Pienellä asemalla sijaitseva Kirjakauppa Perjantai tarjoaa loputonta puhetta kirjoista. Fiktiiviset tarinat kietoutuvat reaalimaailman haasteisiin. Fumiya Kurai etsii syöpäsairaalle isälleen juuri oikeaa kirjaa, mutta löytää itselleen yösijan ja työpaikan. Hän kohtaa naisen, joka empii mennä naimisiin, sillä pitää itseään vähäpätöisenä. Hän oppii omana itsenään olemista normeista ja paineista välittämättä. Hän kohtaa miehen, jolla on oma identiteetti hukassa. Hän oppii, että ihminen tarvitsee ystävän. Kaiken kaikkiaan Fumiya Kurai kehittyy ihmisenä. "Eikö voisi olla oma itsensä normeista ja paineista välittämättä?" (s.83) Lukija saa kirjan sivuilta lisää vinkkejä lukupinoonsa. Minua kiinnostaa eniten Michael Enden Momo, joka kertoo antiikinaikaisen amfiteatterin raunioilla elävästä tytöstä, joka huomaa, että ihmisillä ei ole enää aikaa mihinkään. Hän saa selville, että harmaat herrat varastavat aikaa. "Kirjoihin uppoutuessamme kaikki me ihmiset olimme yhtä lailla vapaita...

Runokokoelman runoissa liikutaan öiseen aikaan. Kuu loistaa ja ihmiset uneksivat. Eläimet ja satuolennot puuhastelevat yön äänimaisemaa luoden. "Vaan kaikki jotka kuuluvat päiväseen aikaan kuun tieltä väistyvät unen taikaan." (s.15) Minulla on kolme lempirunoa. Kirsi Kunnaksen runossa 'Peikko ja kuu' peikko ihmettelee kuuta, joka heijastuu suosta ja onkin yhtäkkiä kuusen latvassa. R. L. Stevensonin ja Kirsi Kunnaksen kääntämässä runossa 'Unien maa' kerrotaan päivien leikeistä ja unien taianomaisista seikkailuista. Erik Blombergin ja Kirsi Kunnaksen kääntämässä runossa 'Älä pelkää pimeyttä' pohditaan, kuinka valoa ei ole ilman pimeää. "koskaan en päivisin kuulla saa Unien maitten soittajaa." (s.36) Jenny Lucanderin kuvitus luo yöllistä tunnelmaa. Se on taianomaista, eläväistä ja unenomaista. Värit ja sijoittelu poikkeavat totutusta. Kaikki on sadunomaista. "vain pimeyden kautta voi valo esiin tulla." (s.41) Voisin kuvitella, että kir...

Noitalapsi Telma tutustuu sosiaaliseen mediaan ystäviensä opastuksella. Hän julkaisee ottamiaan kuvia TipTal-tilillään ja kirjoittaa vastauksia seuraajiensa kommentteihin. Telma nauttii vaikutusvallastaan. Hän ei ymmärrä, että sosiaalisessa mediassa kerrotut asiat eivät välttämättä ole totta. Hän ei tiedä, että kaikille ei saa kertoa kaikkea, ainakaan omaa asuinpaikkaa. Telma on pulassa, kun nälymättömät seuraajat muuttuvat näkyviksi. "Hän ei oikeastaan tiennyt, kuinka huonosti käyttäytyvistä ihmisistä pääsi eroon. Eikä tainnut tietää moni muukaan." (s.51) Yli 5-vuotiaille lapsille suunnattu kirja opettaa mediakriittisyyttä ja luotettavan tiedon etsintää. Se kehottaa varovaisuuteen omien tietojen jakamisessa ja kertoo konkreettisesti ruutuajan merkityksestä. Telma ihmettelee, miksi ihmiset haluavat näyttää samalta kuin joku muu ja muokkaavat kuviaan niin, että heitä ei tunnista. Hän nauttii aitoudesta ja ymmärtää, että ystävyys tapahtuu tosielämässä. "'Sinä haluat si...

Puoliverinen Moorna toimii koulutettuna seuralaisena. Hän on päätynyt vaaralliseen työhön vanhemmiltaan salassa ansaitakseen rahaa perheelleen. Arohaltia Caidas saapuu kaupunkiin ja kohtaa Moornan torilla mansikkatorttujen äärellä. Moorna ja Caidas ajautuvat erinäisten tapahtumien seurauksena yhteiselle matkalle. Moorna on naapurintyttö, joka on uhrannut itsensä perheensä vuoksi. Moorna on koulutettu seuralainen, jonka jokainen liike on hiottu huippuunsa vaativimmatkin tarpeet tyydyttäen. Moorna on viaton neitsyt, joka ei ole koskaan kokenut todellisen rakkauden kosketusta. Moorna on puoliverinen, joka etsii omaa voimaansa ja totuutta alkuperästään. Moorna on ristiriitainen sekoitus naisen eri puolia. Kirjan kantavana teemana on rotuviha, jota ilmenee eri kansojen välillä. Demonisota on voitettu yli tuhat vuotta sitten. Yleinen luulo on ollut, että demonit on karkotettu lopullisesti, mutta nyt demoneja on havaittu valtakunnassa enenevässä määrin. Päätetään järjestetään uhrijuhla, jossa...

Rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.–22.3.2026. Suomen punaisen ristin kampanjan teemana on tänä vuonna turvallisuus. Tinashe Williamsonin kirjassa 'Nuoren antirasistin käsikirja' rasismi määritellään ihonväriin, uskontoon, kansallisuuteen ja kulttuuriin perustuvana syrjintänä. Kirjailija kertoo aiheesta norjalaisesta näkökulmasta. Kääntäjä on lisännyt tekstiin muutamia lauseita Suomeen liittyen. Kirja opettaa tunnistamaan rasismin ja toimimaan antirasistisesti. Tekstin seassa on keskusteluun ohjaavia kysymyksiä. Kirjan tavoitteena on yhteenkuuluvuuden, ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen ja yksinäisyyden vähentäminen. "- lakeihin on kirjattu, että syntyperää, ihonväriä, uskontoa, seksuaalista suuntautumista, elämänkatsomusta tai vammaa koskeva vihapuhe ja asenteelliset ilmaukset ovat kiihottamista kansanryhmää vastaan ja laitonta syrjintää." (s.29) Kirjassa kerrotaan rotuteoriasta. Todellisuudessa on vain yksi ihmisrotu. Kirjassa käsitellään orjuutta, enna...