Unelmien aika

Kävin Helsingin kirjamessuilla somevaikuttajapassilla. Vietin suurimman osan ajastani kirjasomenkohtauspaikalla muiden kirjaharrastajien kanssa keskustellen. Oli aivan ihanaa. Etenkin instagramista tutun @olipakerranoonariina järjestämässä tapaamisessa, johon osallistui yli 70 kirjaharrastajaa. Ohjelmajohtaja Ville Blåfield kulki ohitse, minkä seurauksena kuva tapaamisesta päätyi miltei heti messujen viralliselle instagram sivulle. Paikalle saapuneiden kirjaharrastajien määrä yllätti myös harrastajat itse. Kirjoista somettaminen, twiittaaminen, tiktok-videoiden tekeminen, podcastien äänittäminen ja youtube-videoiden kuvaaminen ovat yleistyneet etenkin, kun lehdet ovat tänä vuonna kirjoittaneet ahkerasti harrastuksesta ja Yle nostanut sen jopa tv-uutisten aiheeksi. Instagram-tilejäkin on jo yli tuhat. Mielestäni on hienoa, että kirjoja voi harrastaa ja ihmisiä inspiroida lukemisen pariin niin monella eri tavalla. Ylläpidin messuilla ahkerasti @kirjagramsuomi instagram tiliä (jolla on ky...

Vierailin 30.-31.10.2021 Helsingin kirjamessuilla somevaikuttajan passilla, jonka sain akkreditoiduttuani messukeskuksen sivuilla. Suuntasin sekä lauantaina että sunnuntaina kulkuni suoraan kirjagrammaajien (eli kirjallisuutta instagramissa harrastavien) tapaamiseen. Vaihdoin pari sanaa ennen kuin ihmiset hajaantuivat ympäri messuhallia. Haaveena olisi, että ensi vuonna tapaamiset voisi sopia omaan paikkaansa, jossa voisi keskustella rauhassa. Ilmoille nousi unelmia omasta messupisteestä ja jopa lavaohjelmasta. Onko lukijan paikka kulkea näkymättömänä messuhallin kujilla vai voisiko hän astua esiin ja kertoa suurelle yleisölle omasta tavastaan harrastaa? Innostuin siitä, että äänikirjat tuotiin esille Töölönlahti-lavalla. Kuuntelin keskustelua, jossa todettiin, että kotityöt ovat kokeneet vallankumouksen, sillä kirjaa voi kuunnella vaikka pyykätessä. Iltakävely ja pitkä ajomatka ovat myös oivallisia paikkoja äänikirjan kuuntelulle. Mielestäni on ollut mukavaa, että äänikirjat ovat ko...

Kävin Helsingin kirjamessuilla bloggaajapassilla. Viikonloppu alkoi Gummerus Kustannuksen kirjabloggaajille ja kirjagrammaajille järjestämällä lounaalla Camilla Greben kanssa. Sain kustantamolta ilmaiseksi kirjailijan uusimman kirjan Horros ja pyysin siihen tilaisuuden lopussa omistuskirjoituksen. Camilla Grebe oli sydämellinen ja helposti lähestyttävä kirjailija, jonka teos vaikuttaa todella kiinnostavalta. Se on tavallaan osa kirjasarjaa, mutta sen voi lukea myös itsenäisenä osana. Kuuntelin myöhemmin päivällä pätkiä Camilla Greben lavahaastatteluista. Hän kertoi, että ajankohtainen aihe sosiaalinen media näkyy Horroksessa. Hän koki, että puhelin on kirjan pahin kilpailija. Grebe oli sitä mieltä, että lasten olisi hyvä lukea pitkiä kertomuksia kielen ymmärryksen vuoksi. Hän kertoi tuntevansa huijarisyndrooman oireita aina kirjoitettuaan uutta kirjaa noin parisataa sivua. Silloin hän kyseenalaistaa kokoaikaiseksi kirjailijaksi ryhtymisensä, mikä olikin pitkä prosessi. Grebe mai...

Kävin bloggaajapassilla Helsingin kirjamessuilla. Viikonloppu alkoi perinteisellä bloggariaamiaisella. Mieleen jäivät etenkin lukuisat vinkit, kuinka tulla paremmaksi kirjoittajaksi. Anja Snellman tokaisi neuvokseen, että "kirjoita, lue, kirjoita", minkä jälkeen hän mainitsi, että "kirjat eivät ole koskaan sellaisia kuin on ajatellut". Hän vinkkasi myös, että kannattaa kirjoittaa siitä, mikä on kipeintä. Hän itse hakee sellaisia aiheita, joista toivoo, että lukija parahtaa. Hänestä on tärkeää pitää sielu mukana. Satu Vasantola neuvoo, että "kirjoita kohti häpeää" eli täytyy kirjoittaa siitä, mikä hävettää. Bloggariaamiaisen jälkeen keskityin messualueella haahuiluun. Huomasin tarkastelevani messujen antia seitsemästä eri näkökulmasta. 1. Yhdysvallat Kirjamessujen teemamaa oli Yhdysvallat. Kuuntelin Jennifer Clementin haastattelun ja näin ohimennen Don Rosan nimikirjoitusten jaon. Törmäsin ankkapiirtäjään useaan otteeseen, sillä hän istuskeli...

Kävin bloggaajapassilla Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina 29.10.2017 . Tavoitteenani tällekin päivälle oli pääasiassa kierrellä ympäri messuhallia, tavata muita kirjabloggaajia ja kuunnella vastaantulevia haastatteluja. Bongasin Eino Grönin kirjoittamassa omistuskirjoituksia ennen kuin menin kuuntelemaan keskustelua siitä, kuinka voi tulla elokuvakäsikirjoittajaksi. Elokuvatuottajat Markus Selin, Jarkko Hentula ja Elli Toivoniemi kertoivat, millainen on hyvä elokuvakäsikirjoitus ennen kuin ennakkoon ilmoittautuneet henkilöt saivat esitellä heille omat kirjoitusideansa. Tuottajat painottivat hyvää synopsista ja omaperäistä ideaa. Toivoniemi oli sitä mieltä, että idean tarjoajan pitäisi mielellään olla joko valmis elokuvakäsikirjoittaja tai vähintään sellaiseksi opiskeleva. Huomasin Jutta Gustafsbergin puhumassa kirjasta nimeltään Hidasta elämää - Tsemppikirja. Mieleeni nousi aikoinaan televisiosta tullut tosi-tv-ohjelma Suuri seikkailu, jossa Gustafsberg esiinty...

Kävin bloggaajapassilla Helsingin kirjamessuilla lauantaina 28.10.2017 . Aamulla suuntasin kulkuni WSOY:n, Tammen ja Johnny Knigan bloggariaamiaiselle, jossa mukana oli kuusi kirjailijaa: Tuomas Kyrö, Joonas Konstig, Marianna Kurtto, A.W. Yrjänä, Heikki Valkama ja Roope Sarvilinna. Valkama kertoi, kuinka hänellä on jo toinen kirja aluillaan. Sen tapahtumat sijoittuvat ainakin alussa Japaniin. Kurtto on kirjoittanut aiemmin runoja. Hän totesi, että ihmisiä kiinnostaa luonnostaan enemmän pitkä proosa kuin runot. Hän koki muiden kirjailijoiden erikoiset kertomukset oikeiksi, sillä hän huomasi, että kirjan hahmot alkoivat jossain vaiheessa puhua kirjailijan pään sisällä. Kurtto työsti parhaillaan käsikirjoituksia, joten saa nähdä, palaako hän vielä proosan pariin. Sarvilinna kiteytti kaiken yhteen lauseeseen: lukeminen on elämän hienoin asia. Aamiaisen jälkeen tutustuin messuhalliin. Kuulin, kuinka Timo Jutila totesi haastattelunsa päätteeksi, että ruotsalaisille on v...