Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella äänikirja merkityt tekstit.

S. K. Rostedt: Kahden veren tytär

Puoliverinen Moorna toimii koulutettuna seuralaisena. Hän on päätynyt vaaralliseen työhön vanhemmiltaan salassa ansaitakseen rahaa perheelleen. Arohaltia Caidas saapuu kaupunkiin ja kohtaa Moornan torilla mansikkatorttujen äärellä. Moorna ja Caidas ajautuvat erinäisten tapahtumien seurauksena yhteiselle matkalle. Moorna on naapurintyttö, joka on uhrannut itsensä perheensä vuoksi. Moorna on koulutettu seuralainen, jonka jokainen liike on hiottu huippuunsa vaativimmatkin tarpeet tyydyttäen. Moorna on viaton neitsyt, joka ei ole koskaan kokenut todellisen rakkauden kosketusta. Moorna on puoliverinen, joka etsii omaa voimaansa ja totuutta alkuperästään. Moorna on ristiriitainen sekoitus naisen eri puolia. Moornan ystävä Malkra työskentelee myös seuralaisena. Mielestäni hän on kirjan kokonaisuuden kannalta turha henkilö paitsi, jos häntä käytetään jatkossa(kin) kolmiodraaman yhtenä osana, jolloin hän on mielestäni edelleen turha henkilö, sillä Moornan todellinen kiinnostuksenkohde näyttää l...

Jenny Multisilta: Kuka viimeiseksi jää

19-vuotias Olavi on kesätöissä Riemuranta-huvipuistossa Sumulahdessa vuonna 1997. Hän tutustuu siellä puiston omistajien poikaan Eliakseen, jonka kanssa hän viettää unelmiensa kesän. Valitettavasti kaikki päättyy painajaiseen, sillä huvipuisto suljetaan ihmishenkiä vaatineen onnettomuuden vuoksi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Riemuranta avataan Sumulahdessa uudestaan. Vanhalle kotiseudulle palannut Eveliina palkataan huvipuiston henkilöstöpäälliköksi. Hänellä on mahdoton tehtävä suunnata ihmisten katseet vuosikymmenten takaisesta onnettomuudesta ilonpitoon. Menneisyys saapuu vainoamaan sumulahtelaisia. Tarina kerrotaan kahdessa eri aikatasossa. Lukija tutustuu vuorotellen sekä 90-luvun teini-ikäiseen Olaviin että nykyhetken nuoreen aikuiseen Eveliinaan. Huvipuisto on tapahtumapaikkana kiehtova ja jännittävä. Siellä on yleisesti ottaen hauskaa, mutta jos jokin menee pieleen, niin siellä saattaa olla pelottavaa ja vaarallista. Kirjan pääosassa on Olavin ja Eliaksen rakkaustarina. Ensi-i...

Tatiana Elf: Huijari

Rebekka on terapiassa käyvä sosiopaatti, joka kohtaa ensimmäistä kertaa elämässään ihmisen, joka herättää hänessä tunteita. Hän ei osaa määritellä niitä muuten kuin että ne tuntuvat tuntemuksina kehossa. Hän on hämmentynyt, sillä hän ei tiennyt, että tunteiden tunteminen olisi hänelle mahdollista. Hänestä on hauskaa, että hänet kerrankin nähdään ja hyväksytään sellaisena kuin hän on: impulsiivinen, epäsosiaalinen ja manipuloiva. Valitettavasti tapahtuu jotain, mikä vetää maton Rebekan jalkojen alta. Seuraako nyt jotain peruuttamatonta, mitä terapeutti on kaiken aikaa pelännyt? Tarina on mukaansatempaava, jännittävä ja yllättävä. Suosittelen tarttumaan kirjaan lukematta takakannen tekstiä. Lukukokemus on sitä parempi, mitä vähemmän juonesta tietää etukäteen. Rebekka on kiehtovan erilainen päähenkilö diagnoosinsa puolesta, vaikka hän ei välttämättä jatkuvasti käyttäydy sen mukaisesti. Tarinaan kannattaa mielestäni suhtautua puhtaasti viihteenä, sillä se on aika epäuskottava ja epäloogine...

Sōsuke Natsukawa: Kissa joka suojeli kirjoja

Kirjakauppa Natsuki on menettänyt omistajansa. Hänen lapsenlapsensa Rintarō Natsuki jää huolehtimaan kaupasta. Poika on hermostunutta ja syrjäänvetäytyvää lajia. Hänen tarmokas luokkatoverinsa Sayo Yuzuki tuo hänelle kouluvihkon luokan puheenjohtajan ja lähimmän naapurin asemassa, kun hän jättää jatkuvasti saapumatta kouluun. Suruajan keskelle ilmestyy maaginen kissa, joka pyytää Rintarōn apua. Kumpaa lopulta autetaan enemmän: kissaa vai poikaa? "Tärkeät asiat ovat aina hankalia ymmärtää -" (s.20) Rintarō pitää tutuista rutiineista ja tavallisesta arjesta. Koulu on hänelle välttämätön paha, jonka hän haluaisi unohtaa. Hän oppii parhaiten kirjakaupan kirjoista. Rintarōn isoisä on opettanut, että kirjoissa on voimaa. Niitä lukemalla oppii tunnetaitoja ja katsomaan omaa nenäänsä pidemmälle. Valitettavasti maailmassa on ihmisiä, jotka kohtelevat sekä kirjoja että muita ihmisiä kaltoin. He ajattelevat vain tehokkuutta, omimista ja tuottoa. Rintarōn isoisä on vaalinut verkkaisuutta...

Ruth Ware: Viimeinen pari

32-vuotias Lyla on tutkija, joka haaveilee omasta talosta ja vauvasta. Hän on joutunut sivuuttamaan omat unelmansa tukeakseen avopuolisonsa Nicon näyttelijähaaveita. Mies on jo 28-vuotias ja unelman toteutuminen näyttää yhä epärealistisemmalta. Kunnes yllättäen kauan kaivattu suuri tilaisuus saapuu. Nico houkuttelee Lylan kanssaan Viimeinen pari -tosi-tv-ohjelmaan. Se olisi viimein hänen läpimurtonsa. Viisi pariskuntaa matkustaa paratiisisaarelle ilman kommunikointilaitteita ja esiintyy edukseen kameroille. Kuvaustiimi poistuu paikalta yöksi tarkoituksenaan palata takaisin aamulla. Raju myrsky repii saaren kappaleiksi eikä kuvaustiimistä kuulu seuraavana päivänä mitään. Pariskuntien luksuselämä muuttuu selviytymistaisteluksi. Viihdyin jännittävän ja dramaattisesti kerrotun tarinan parissa. Etenkin alku on kiinnostava mystisine laivamatkoineen. Ihmiset näyttävät todellisen luontonsa, kun kokevat itsensä uhatuksi. He ovat itsekkäitä, lapsellisia, tunteikkaita, riidanhaluisia ja kostonhim...

Linda Boström Knausgård: Lokakuun lapsi

Toinen pupilli on laajentunut ja toinen supistunut. Lääkäri lähettää magneettikuvaan. Vauva käsivarsilla. Tuntuu ihanalta, että voi luoda toiselle ihmiselle turvaa. Ahdistus alkaa nuoruuden huumekokeilusta. Pelkää olla yksin. Neljä lasta uimassa meressä. Voiko ulkomaanmatka onnistua avioeroaikeissa. Kohtauksia. Ei keksi tilanteelle parempaakaan sanaa. Rintaa painaa. Ei saa henkeä. Etenkin, kun on käymässä nukkumaan. Nousee jaloittelemaan. Pelottaa. "Minä olin syntynyt lokakuussa. Minä olin valittu lapsi muiden valittujen joukossa mutta olin joutunut harhateille tavalla, jota inhimillinen olento ei voinut ymmärtää -" (s.85) Kirjailija Linda Boström Knausgård on ollut kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi psykiatrisessa sairaalassa vuosina 2013-2017. Häntä on hoidettu nukutuksessa annettavalla sähköhoidolla sekä vapaaehtoisesti että pakkohoidossa. Sen valitettavana, mutta hyväksyttynä sivuvaikutuksena on ajattelun vaikeutuminen ja muistojen katoaminen. Voi käydä niin, että eks...

Heini Kilpamäki: Aseman nainen

Sari on asunnoton 50-vuotias nainen, joka on asustellut Helsingin päärautatieasemalla yli kymmenen vuotta. Kirjailija Heini Kilpamäki kuvaa kirjassaan suomalaista asunnottomuutta sekä yksilön kokemuksen että yhteiskunnallisen tason kautta. Hän etsii Sarin asunnottomuuden syitä ja selityksiä muun muassa lapsuuden tapahtumista, kapinallisesta punkkulttuurista, sairaushistoriasta, taloudellisesta tilanteesta ja lähisuhdeväkivallan kokemisesta. Hän on tutkinut aihetta haastattelujen, havainnoinnin ja kirjallisten dokumenttien kautta. Sari on sairastanut psykoosin. Hänen todellisuudentajunsa on häiriintynyt. Hän on ollut pakkohoidossa ja saanut lääkitystä vastoin omaa tahtoa. Hän on kärsinyt paranoidista suhtautumisesta muihin ihmisiin. Hän on ajatellut muiden olevan pahantahtoisia häntä kohtaan. Hän on ollut sairaudentunnoton ja hoitokielteinen. Hän on ajatellut, että hänet on haluttu määritellä sairaaksi. Hän ei ole luottanut terveydenalan työntekijöihin eikä viranomaisiin. Kirjassa pohdi...

Douglas Adams: Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki

Arthur Dentin seikkailut jatkuvat kirjasarjan kolmannessa osassa. Tällä kertaa hän on haaksirikkoutunut aikaan. Hän elää uudelleen luodulla maapallolla esihistoriallisella ajalla. Hän asuu aivan yksin luolassaan ja päättää tulla hulluksi. Vihollisten hyökkäykset, aika-avaruuden vääristymät, filosofiset pohdinnat ja huumoripläjäykset seuraavat toisiaan. Kulttuureja nousee ja tuhoutuu, ja aina löytyy syy sotaan. Vuonna 1982 julkaistu scifi-parodia toistaa kolmannessa osassa itseään. Ideat ovat loppuneet kesken, ja huumori on liukunut alatyylin puolelle. Kirjasta löytyy hauskoja hetkiä, mutta suurin osa tekstistä aiheuttaa joko tylsistymistä tai ärtymystä. Kirjan hämmentävin henkilö on kuolematon avaruusolio, joka haluaa käydä solvaamassa jokaista olemassaolevaa olentoa. Jätän kirjasarjan lukemisen tähän osaan.

Douglas Adams: Maailmanlopun ravintola

Arthur Dentin seikkailut jatkuvat kirjasarjan toisessa osassa. Hän matkustaa matkatoveriensa seurassa Kultasydän-avaruusaluksella maailmanlopun ravintolaan. Matkalla hän yrittää tilata koneesta teetä, mistä aiheutuu monimutkaiset seuraukset. Vihollisten hyökkäykset, epätodennäköisyydet ja aikamatkat seuraavat toisiaan. Vuonna 1980 julkaistu scifi-parodia sisältää huumoria ja verbaalista tykitystä, mutta myös syvällisempää pohdintaa. Seikkailijat haluavat tietää, kuka maailmankaikkeudessa oikeasti käyttää valtaa. He huomaavat, että kuolleet vaikuttavat edelleen nykyaikaan ja että hengellisyys kiinnostaa vasta pulaan joutuessa ja että on helppoa sulkea silmät ikäviltä asioilta. Vaadin masentuneelle Marvin-robotille oikeutta. Hän ansaitsee parempaa. Samoin kaikki naispuoliset henkilöt, jotka kuvataan pelkästään seksuaalisuuden kautta. He ovat ihastuksen kohteita, alastomia tai äitejä lapsineen. Nyt seuraa juonipaljastus. Mielestäni kirjan puhuttelevin kohtaus on se, missä seikkailijat saa...

Anu Kaipainen: Kuin on pitkät pilven rannat

Ilomantsilainen Mateli Kuivalatar (1771-1846) eli Magdaleena Ikonen (os. Kuivalainen) on ollut laulaja ja lauluntekijä, jonka tuotantoa Elias Lönnrot on kirjoittanut muistiin kirjojaan varten. Anu Kaipainen on ottanut runsaita kirjallisia vapauksia kertoessaan Matelin elämäntarinan vuonna 2000 julkaistussa kirjassaan. Lopputulos on kaunis, koskettava ja runollinen. "Mateli yritti joskus laskea pilviä, tavoittaa niiden sanomattoman liikkuvuuden ja keveyden kuin hulmuavan hehkun ja himmeyden välin, avaruuden olemattomat seinät." (s.33) Anu Kaipainen on kirjoittanut ihmisen elämänkaaresta, sukupuolirooleista, rakkaudesta, kansanperinteestä ja luterilaisuudesta. Hän on kuvannut työntäyteistä elämää, taiteilijuutta ja noituutta. Sanat, laulut ja loitsut ovat kulkeneet arjessa mukana. Vahvimmin esiin nousevat synnytystarinat. "Ei loitsuja saanut tuolla tavalla väärin käyttää. Kaikki sanat olivat tuiki tarpeellisia omalla paikallaan." (s.144) Toivoisin, että kirjasta tehtä...

Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille

Arthur Dent pitää arkielämän pienistä asioista kuten teekupillisen nauttimisesta. Eräänä aamuna hänen kotipihaansa ilmestyy purkutraktori. Eikä siinä vielä kaikki. Hyperavaruuden suunnittelutoimiston edustaja ilmoittaa, että koko maapallo raivataan pois pikatien tieltä. Arthur Dent on kauhuissaan arjen rutiinien rikkoutuessa. Kauhua lisää tieto siitä, että hän on ainoa ihminen, joka selviää tapahtumasta hengissä liftattuaan avaruusaluksen kyytiin. Vuonna 1979 julkaistu scifi-parodia on hullunkurisen hauska. Kirja sisältää mustaa huumoria, verbaalista tykitystä ja aimo annoksen kaaosta. Arthur Dent seikkailee tulkkikala korvassaan Linnunradan halki ja kohtaa olioita, joiden toimintatavoissa ei ole päätä eikä häntää, vaikka heillä olisikin kaksi päätä. Avaruusmatkalla pohditaan elämää, työn merkitystä ja yhteiskuntajärjestelmää. Maailmassa on johtajia, jotka määräävät, ja alaisia, jotka tekevät, mitä käsketään. Kaikki saattaa olla täysin merkityksetöntä, ja vuosikausien työ voi valua het...

Agatha Christie: Yksinäinen kevät

Joan matkustaa takaisin kotiin käytyään ulkomailla asuvan tyttärensä luona. Hän jää huonojen sääolosuhteiden vuoksi jumiin keskelle erämaata. Hänellä ei ole ketään seurana, sillä hän on majatalon ainoa asiakas. Hänellä ei ole mitään tekemistä, sillä hän on jo lukenut kaikki kirjat ja kirjoittanut kaikki kirjeet. Joanilla on loputtomasti aikaa ajatella. Harmillisesti ajatukset ovat lähinnä epämiellyttäviä. Ne sisältävät asioita, jotka Joan haluaisi mieluiten unohtaa. "Ei ollut mitään syytä pelätä yksin olemista - ei kerrassaan mitään." (s.84) Joan elää omassa maailmassaan. Hän on rakentanut itselleen tietynlaisen kuvan omasta elämästään, johon kuuluu aviomies ja aikuisiksi kasvaneet lapset. Joan on sulkenut korvansa ja ummistanut silmänsä asioilta, jotka horjuttaisivat hänen maailmaansa. Hän on kärkäs arvostelemaan muiden ihmisten elämänvalintoja, jotka eivät noudata hänen käsitystään normien mukaisesta elämänkulusta. Joanin ajatusmaailmaan uppoutuminen on tunteikas matka. Mie...

Vaula Norrena: Littana

Poliitikko ja yrittäjä Jenni Chen-Ye, lapsena nimeltään Pingping, muutti 1990-luvulla perheensä mukana Suomeen. Hän kertoo kirjassa oman kokemuksensa Kiinan yhden lapsen politiikasta, kiellettynä lapsena syntymisestä ja kaltoinkohtelusta sukupuolen vuoksi sekä yhteiskunnan että oman perheen taholta.  Kirjassa verrataan kiinalaista ja suomalaista kulttuuria toisiinsa. Jenni Chen-Ye löytää valitettavia yhtäläisyyksiä. Kiinassa fyysinen koskemattomuus oli vieras käsite, ja Suomessakin ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla vasta vuonna 1984. YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1989, mutta kukaan ei silti tehnyt ilmoitusta lapsityövoiman käytöstä, kun Jenni työskenteli alaikäisenä perheen ravintolassa tai kun hän toimi eri virastoissa suomen kielen tulkkina aikuisille. Kirjassa kritisoidaan patriarkaattia. Jenni Chen-Ye muistaa sanonnan, jonka mukaan tyttölapsen syntymä on naisen vika ja poikalapsen miehen ansiota. Poika oli tärkein, sillä vain poika peri omaisuuden ja ...

Chinua Achebe: Kaikki hajoaa

Okonkwo elää nigerialaisessa kyläyhteisössä vaimoineen, lapsineen ja orjineen 1800-luvun lopulla. Arki kulkee totuttuun tapaan omine rituaaleineen. Välillä sen rikkoo seremoniat kuten häät, lapsen syntymä tai hautajaiset. Onnettomuuden tai rikoksen sattuessa jaetaan sovittuja rangaistuksia. Kyläyhteisö on patriarkaalinen ja sovinistinen. Naiseus on haukkumasana. Asioiden mennessä huonosti mies menettää miehuutensa ja käyttäytyy yhteisön mielestä huonon eli naisen tavoin. Yhteisössä on tarkat sukupuoliroolit, joissa ei ole yhtään liikkumatilaa. Kristillinen lähetystyö saavuttaa kylän, johon rakennetaan kirkko. Lähetyssaarnaaja kyseenalaistaa totutut tavat ja palvotut jumalat yksi kerrallaan ja käännyttää siten ihmisiä kristinuskoon. Kulttuuri korvautuu uudella. Vanhaan ei ole enää palaamista. Chinua Acheben kirja 'Kaikki hajoaa' on nostettu klassikon asemaan. Se on kirjoitettu kauniisti ja voimakkaasti. Teksti vie täysin omaan maailmaan. Kirjaa lukiessa herää ajatuksia iäksi kad...

Saara Cantell: Tuulensuojaan

Opettajana työskentelevä Laura päättää parisuhteensa Henrin kanssa, sillä mies ei halua omaa lasta. Lauran maailmankuva kokee suuren muutoksen. Hänelle lisääntyminen on perustavanlaatuinen tarve. Hän kokee elämän tarkoituksen olevan lisääntyminen. Nyt elämä ei olekaan muuttumatonta sukupolvien ketjua tutuissa perinnemaisemissa. Kaivosyhtiö valtaa rakkaan mökkimaiseman, ja Lauran elämä suistuu konkreettisesti ja kuvainnollisesti raiteiltaan. Vain puutarhan hoito tuo lohtua. "- maa huokuu elämääkuolemaaelämää." (s.5) 1930-luvulla apteekissa työskentelevä Saima on ihastunut lääkäri Fransiin, joka on isänmaallinen ja puhdasta rotuoppia kannattava mies. Hän kokee rakkauden myötä muuttuneensa tytöstä naiseksi. Lauran ja Saiman tarinoiden teemat kietoutuvat kirjan edetessä yhteen. Naiseuden määritelmä, elämän tarkoitus ja rotuoppi joutuvat tarkastelun alle. Ennen kaikkea kirja kertoo elämän kiertokulusta ja tahattomasta lapsettomuudesta. Kirjassa on myös ripaus mystiikkaa.  "- ...

Jhumpa Lahiri: Missä milloinkin

Italiassa asuva nainen kulkee tilasta toiseen ihmisiä ja muistoja kohdaten. Hän on valinnut itsellisen elämän. Yksin oleminen tekee hyvää. Nainen kärsii yksinäisyydestä. Tarpeesta kertoa omista asioistaan muille. Hänen äitinsäkin kärsii. Ystävällä on mies ja lapsi ja siten runsassisältöinen elämä. Liikaa tekemistä, jotta ehtisi nähdä. "- hän ei voi ymmärtää niitä pieniä iloja, joita osaan itselleni järjestää." (s.33) Nainen käy terapiassa. Hän viihtyy museoissa. Hän käy teatterissa. Edesmenneen isän intohimo. Nainen vaalii kirjojaan. Vieraiden tahmaiset sormet jättävät niihin jälkiä. "Joka ikinen katkera vaihe elämässäni on liittynyt kevääseen. Joka ikinen kokemani isku." (s.21) Kirja on katkonaisten hetkien kokoelma. Nimettömän naisen elämä nytkähtelee diaesityksen lailla ohitse. Katkelma sieltä ja kuvaus täältä. Pieniä nykäyksiä paikallaan polkevasta elämästä muuttuvaa kuvaa kohti. "- ajan kulumisesta on tullut hänelle painolasti." (s.32) Kirjassa kuvatu...

Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy

Tokiolainen kahvila Funiculì Funiculà tarjoaa ainutlaatuisen seremonian, joka mahdollistaa ajassa matkustamisen. Asiakkaan on istuttava tietyllä penkillä, josta ei saa missään vaiheessa nousta, ja juotava kupillinen kahvia ennen kuin se jäähtyy, minkä jälkeen hän palaa takaisin nykyhetkeen. Menneisyydessä on mahdollista tavata henkilöitä, jotka ovat käyneet kahvilassa. Tapahtumiin on mahdotonta yrittää vaikuttaa, sillä tulevaisuus ei muutu, vaikka kuinka yrittäisi. Kirjassa on neljä tarinaa. Ensimmäinen kertoo naisesta, jonka miesystävä on muuttanut pois työn perässä. Nainen pohtii, voisiko heillä silti olla yhteinen tulevaisuus. Toisessa tarinassa on nainen, jonka mies on muistisairas. Hän pohtii muuttunutta rooliaan nyt, kun mies ei muista, kuka hän on. Kolmas tarina kertoo naisesta, joka pakenee siskoaan, joka toistuvasti anelee häntä palaamaan kotipaikkakunnalleen. Neljännessä tarinassa sydänsairas nainen pohtii raskauden keskeytyksen ja synnyttämisen välillä. Yhteistä tarinoilla o...

Esko Valtaoja: Avaruudesta

Muumit suojautuvat luolaan maapalloa uhkaavalta pyrstötähdeltä. Avaruus tuntuu käsittämättömältä ja pelottavalta. Muumien on mahdotonta kyetä siihen vaikuttamaan. "- kvanttifysiikkaa yleensäkään, ei kannata alkaa pohtia illalla nukkumaan mennessä." (s.42) Esko Valtaoja kertoo nokkelaan, sujuvasanaiseen ja innostavaan tyyliinsä tieteellistä tietoa matemaattisia lakeja noudattavasta maailmankaikkeudesta. Hän avaa avaruuden koostumusta ja muuttuvaisuutta. Evoluutio ei ole vain biologinen, vaan myös kosminen, fysikaalinen, kemiallinen ja henkinen. Elämää löytyy paikoista, joissa ei luulisi olevan elämää. "Kuinka meillä voi olla tällainen unelmakoti?" (s.23)

Becky Chambers: Veisu luonnonkoneille

Sisarus Dex toimii kiertävänä teemestarina. Hänen elämänsä on tasapainossa, kunnes kaipaus asettuu taloksi. Sisarus Dex hakeutuu erämaahan tunteakseen merkityksellisyyttä. Teiden muuttuessa poluiksi ja polkujen haihtuessa olemattomiin hänen mieleensä palautuvat myytit erämaahan kadonneista tietoisiksi tulleista roboteista. "- roboteilla ei ollut minkäänlaisia tietoisia taipumuksia silloin kun ne ensi kerran otettiin käyttöön ja että alun alkaen ne tarkoitettiin täydentämään ihmistyövoimaa, ei korvaamaan sitä, kuten sittemmin kävi." (s.8-9) Kirjassa kuvataan luontoa, kulttuuria, uskontoa, historiaa ja sukupolvien ketjua. Siinä pohditaan ihmisyyttä, vapaata tahtoa, yksilön valintoja ja yksilön elämän tarkoitusta. Kirjassa todetaan, että maailmassa eläminen ja sen ihasteleminen riittää. Kaikilla on oikeus vain elää. Joitakin se ei tyydytä. Joillakin on henkisiä haluja ja tavoitteita. "Dex ei sillä hetkellä tiennyt, kuka oikein oli. Kenties juuri siksi hän hymyili." (s....

Freida McFadden: Kotiapulainen valvoo

Millie ja Enzo muuttavat kahden kouluikäisen lapsensa kanssa Long Islandin turvallisimmalle esikaupunkialueelle. Toinen naapureista tuijottaa tulijoita ikkunasta ja tervehtimisen sijasta sulkee verhot, kun taas toinen naapureista käy liiankin iholle flirttaillessaan avoimesti Millien aviomiehelle. Taloon palkattu ilmeettömästi tuijottava siivooja aiheuttaa kylmiä väristyksiä. Millie stressaa muuttopäätöstä. Hänellä on epävarma olo siitä, onko hän hyvä äiti ja aviovaimo. Rahastakin on huolta. Eniten Millie pelkää, mitä ominaisuuksia lapset ovat saattaneet periä väkivaltaisen menneisyyden omaavilta vanhemmiltaan. "Ääni on todella häiritsevä. Se kuulostaa melkein kynsiltä liitutautulla. Ja jatkuu vain. Ja ääni kantautuu jostain talon sisältä." (s.63 ) Mielestäni kirjasarjan ensimmäinen osa on paras ja tämä kirja on vahvana kakkosena. Jännite pysyy hyvin yllä pientä kertojan vaihdoksesta johtuvaa notkahdusta lukuun ottamatta. Millien elämäntilanne saa lukijankin verenpaineen koho...