Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Brasilia merkityt tekstit.

Luiz Ruffato: Lissabonissa muistin sinut

Sergio matkustaa Brasiliasta Portugaliin aloittaakseen uuden ja varakkaamman elämän ja voidakseen palata kotimaahan arvostettuna miehenä. Perillä selviää, että kohtalona onkin olla toisen luokan kansalainen. Sergio elää kädestä suuhun. Vähäiset ylimääräiset rahansa hän lähettää Brasiliaan sukulaisille. "'Se on pelkkää harhaa, Serginho, turha kuvitella että me vielä jonain päivänä palataan' -" (s.123) Sergio on lempeäluontoinen ja luottavainen mies. Hän ajautuu hankaluudesta toiseen ihmisten käyttäessä häntä hyväkseen. Silti usko ihmiseen pysyy. Sergio keskittyykin nimenomaan ihmisten kanssa kommunikointiin. Hän on tottunut kotimaassaan näennäiseen yhteisöllisyyteen. " - jäin siihen hölmistyneenä vilkuttamaan, hieman hätääntyneenä ajatuksesta etten ehkä koskaan palaisi, sillä aloin jopa vähän kaivata noita ihmisiä -" (s.50) Olisin halunnut lukea Sergion elämästä lisää, mutta ehkä tarina olisi silloin alkanut toistaa itseään. Sympatiani olivat koko ajan Sergio...

Daniel Galera: Hyöky

Brasilialainen mies matkustaa Garopaban kylään löytääkseen itsensä kuten niin monet muutkin edeltäjänsä. Vuokranantaja suhtautuu epäilevästi kaikkiin nuorukaisiin, jotka väittävät tulleensa kylään rauhoittamaan sieluaan surffaamalla ja joogaamalla, vaikka todellisuudessa ajautuvat käyttämään huumeita ja hajottamaan paikkoja. Mies on vakuuttava tarinassaan, etenkin kun maksaa koko kauden vuokrat etukäteen. Hän päästää edesmenneen isänsä koiran sisälle homeelta haisevaan asuntoon ja pysähtyy tuijottamaan itseään peilistä. Hän vertaa peilikuvaansa kylässä kauan sitten murhatun isoisänsä kuvaan. Mies ei pysty kauan pitämään kasvoja muistissaan. Hänen mielikuvansa omasta itsestään katoavat, muuttuvat toisiksi ja syntyvät uudeksi. Mies jahtaa isoisänsä legendaa, mutta onnistuu totuuden kaivelemisen sijasta luomaan uusia tarinoita. "Ne tappaa jos tarvii. Mafia. Mieti tarkkaan ennen kuin tunget sinne." (s.215) Garopaban asukkaat elelevät omaan verkkaiseen tahtiinsa. Kesät sujuvat ses...

Paulo Coelho: Valkyriat

Paulo matkustaa 40 päivän ajaksi Mojaven aavikolle saadakseen yhteyden suojelusenkeliinsä ja ennen kaikkea itseensä. Hän uskoo enkelin ottavan sen muodon, minkä ihminen pystyy käsittämään. Hän kokee, että lapset puhuvat enkelilleen, kunnes heitä kielletään leikkimästä mielikuvitusystävän kanssa. Paulo kohtaa matkan varrella moottoripyörillä liikkuvan uskonnollisen naisryhmän, Valkyriat. He saarnaavat ihmisille avonaisista taivaan porteista, mihin enkelit tietävät suoran tien. Paulo tarkastelee henkistä etsintäänsä ja mystisiä kokemuksiaan. Hän kokee, että ihminen käpertyy itseensä ja katsoo vain lähelle. Hänen mielestään ihmisen pitäisi opetella katsomaan kauas, jolloin tietoisuus laajenee ja sielu kasvaa. Tavoitteena on pelon voittaminen ja yhteys maailmankaikkeuden kanssa. Paulo kokee välillä epäuskon hetkiä siitä, onko hän valinnut oikean tien. Hän toivoo, että rakkaus johdattaa hänet perille. Henkinen matka koettelee etenkin Paulon avioliittoa. Mies joutuu pohtimaan rakkauden ja ...