Unelmien aika

16-vuotias Oona aloittaa urheilulukion Porissa. Perhe on asunut Tampereella, mutta muuttanut työn perässä takaisin lapsuuden maisemiin. Oona tutustuu vanhaan päiväkotikaveriinsa Kaislaan ja sitä kautta myös Iinaan ja Aliin. Nuoret kertovat, että koulun kolmas kerros on suljettu katon romahtamisvaaran vuoksi, mutta he epäilevät, että syy on siinä, että tyttöjen pukuhuoneessa on tapahtunut 14 vuotta sitten murha. Oona yhdistää tarinan isosiskoonsa Roosaan, joka on tehnyt itsemurhan. Voisiko huhu murhasta pitää paikkaansa? "Kuolleet tytöt eivät tanssi, mutta tiedän hänen olevan täällä. Kanssani lavalla." (s.220) Oona elää lukiolaiselämää, johon kuuluvat tanssin harrastaminen, ystävyyssuhteet ja ihastumiset. Hän pohtii menneisyyttä ja omien vanhempiensa elämää ja valintoja. Tarina on jännittävä ja loppuratkaisu yllättävä. Kirja sopii jännityksestä pitäville nuorille. "'Kaikkien pitäisi saada tuntea olonsa paitsi turvalliseksi, myös arvostetuksi ja näkyväksi.'" (...

Aava on vakaassa parisuhteessa Eemilin kanssa ja unelmiensa työssä majatalo Kontiorannassa. Hän rakastaa pitää itsensä kiireisenä, joten lisätyö kyläyhdistyksen aktiivina tuntuu alun vastahakoisuuden jälkeen kiinnostavalta. Hän pääsee myös avustamaan ystävää remontissa. Eemil on tunnettu siitä, että hän välttelee työntekoa ja on aina valmis karkaamaan maailmalle. Onko Aavan ja Eemilin parisuhde niin vakaalla pohjalla, että he asettuvat aloilleen vai eroavatko erilaisten persoonien tiet? "'Onneksi nykyään naisen ei tarvitse mahtua enää yhteen muottiin.'" (s.169) Lehmuslahti-kirjasarjan kolmas osa tarjoaa pohdintaa naisen roolista yhteiskunnassa. Kyläyhdistystä luotsaa elämään katkeroitunut Pirkko, joka levittää ympärilleen pahaa mieltä. Hän on elänyt aikana, jolloin niin sanotut perinteiset perhearvot ovat olleet voimissaan ja naisten on kuulunut olla kotiäitejä. Aava on vapaaehtoisesti lapseton. Hän ei kykene samaistumaan tunteisiin, mitä naisen äidiksi tuleminen tois...

Mummo Metsä ja Mummo Myyrä viettävät aikaa yhdessä. He käyvät maailmanpyörässä, kirpputorilla, kirjakaupassa ja kahvilassa. Kaikkialla, missä he käyvät, on mummoja. He näkyvät ja kuuluvat. He tutkivat maailmaa ja oppivat uutta. He ovat leikkimielisiä ja ajassa kiinni. "Mummot availivat kirjoja kuin kevät kukkia." Lastenkirja kertoo mummojen elämästä heidän itsensä kautta. Jokaisella mummolla on oma identiteetti ja omat mielenkiinnon kohteet. Mummous ei siis määrity lastenlasten kautta. Kaikilla on oma elämä, josta muut eivät tiedä mitään. Pohdin heti kansikuvan nähdessäni, kuka mummoista itse olisin. Mielestäni toteutus on lämminhenkinen, mutta hivenen liian vaikeaselkoinen.

Nella haluaa olla normaali. Hän erottuu tahtomattaan joukosta isosiskonsa Miisan vuoksi. Miisa ojentaa opettajalle sateenkaarilipun luokkahuonetta koristamaan. Sisko on biseksuaali. Nella haluaa vain olla rauhassa. "Eikö ole muita keinoja kuin heiluttaa lippua?" (s.152) Säeromaani pohtii seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa etenkin kouluympäristössä. Miisa on päättänyt toimia aktivistina. Nella kipuilee oman roolinsa kanssa ja pelkää kiusaamista. Hän toivoo, että ihmiset suhtautuisivat aiheeseen normaalisti. Hän ei ymmärrä, miksi pitää olla jotain sellaista kuin kaapista ulos tuleminen. Säeromaanin tärkein sanoma on, että jokainen voi auttaa aiheen normalisoinnissa omalla tavallaan. "'Nyt käyttäytykää!' opettaja käskee. 'Näin ei kohdella vieraita!' Vaikka juuri niin vieraita kohdellaan" (s.122) Säeromaanissa eletään Joutsenossa. Kirjan kannessa Z-kirjain on joutsenen näköinen. Tarinan ohella tutustutaan joutsenen tarjoamaan symboliikkaan. En o...

Kai ja Mandi harrastavat tanssimista. He harjoittelevat rytmiikkaa ja koreografioita. Tanssisalin ulkopuolella heidän elämänsä ei kulje yleisesti hyväksyttyjen askelkuvioiden mukaan. Elämä on heille improvisaatiota. "Hän kiihtyy aina näistä asioista näistä että Sun pitää olla tällainen ja sun pitää elää näin." (s.43) Säeromaani käsittelee ystävyyttä, rakkautta ja seksuaalisuutta. Tanssi on parhaille ystävyksille Kaille ja Mandille turvapaikka. He voivat sen kautta ilmaista kehollisuuttaan. Ulkomaailmassa poikaa ja tyttöä automaattisesti paritetaan. Ihmiset ymmärtävät vain sen, mitä osaavat. He haluavat laittaa maailman järjestykseen ja asiat omiin selkeisiin lokeroihinsa. Heidän on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät opi normien mukaista koreografiaa. Heidän mielestään ihmisellä ei ole ilman parisuhdetta mitään elämässään, vaikka ihminen on paljon muutakin kuin parisuhde. """""VAIN YSTÄVIÄ"""" ei koskaan arvosteta tarpeeksi" ...

Timothy, syöpää sairastavalle äidilleen Feather, työskentelee asianajajana vähemmistöjen oikeuksia puolustaen. Miehellä on voimakas halu oikoa epäoikeudenmukaisuuksia. Timothyn avioliitto on päättynyt eroon, ja hän on muuttanut uuteen asuntoon. Hänen vapaa-aikansa kuluu äidin luona vieraillen ja uusia naapureita tarkkaillen. "Olin yksin itseäni suuremman surun kanssa ja tuntui ettei kukaan voinut minua lohduttaa." (s.108) Kirjan tarina pyörii perhesalaisuuksien, rasismin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ympärillä. Timothyn äidillä, suomalaiset sukujuuret omaavalla, Marja Kivisellä, nykyisellä Mary Stonella, on vaiherikas menneisyys. Tarinaa seurataan sekä Maryn että Timothyn näkökulmasta katsoen. Trilleri lähtee vaivalloisesti liikkeelle, mutta piirtyy pian selkeänä silmien eteen. Etenkin Timothyn toisessa kerroksessa sijaitsevan asunnon ikkunasta näkyvä puutarha jää elävänä mieleen. Täytyy todeta, että kirjan tapahtumat menivät omaan makuuni liiallisuuksiin. M...

Maailmanloppu on koittanut. Hohtava juna saapuu syksyiselle asemalle, ja hohtavat poistuvat junasta merkitsemään ihmisiä valolla. Kaikki eivät saa merkkiä rintaansa. Ihmiskunnalla on viikko aikaa pohtia, mitä hohtavien vierailu merkitsee. "Mitä kaipaisin, jos juuri tänään katoaisin maailmasta." (s.42) Ani ja Kapri ovat sateenkaarinuoria, joiden parisuhde joutuu koetukselle. Kirjassa keskitytään eniten heidän rakkaustarinaansa. Anin ajatusmaailma kristillisine viittauksineen liitelee minun makuuni välillä hieman liian korkealla. Viittaukset ovat korostetun alleviivattuja, sanoisin jopa groteskeja. "Lupaa, että me valitsemme toisemme, kävi tässä maailmassa miten tahansa." (s.20) Ailikki särkee sydämeni. Pieni koululainen pakkaa lähtöään varten reppuunsa nuken ja eväät. Hän valitsee vaatteensa huolella, jotta asu sopii säähän kuin säähän. Pienen lapsen ei pitäisi joutua pohtimaan, millaista hänellä siellä jossain tulee olemaan. Seurakuntanuorten toiminta herätti kiinno...

16-vuotias Aani elää maailmassa, jossa jokaisen kuolinpäivä on tatuoitu tämän otsaan. Hänen oma kuolemansa koittaa 17-vuotiaana. Aani pohtii, miten se tapahtuu ja miltä se tuntuu. Hän on tilanteensa kanssa täysin yksin. Nuorena kuolevia kartetaan. Heidän ihmisarvonsa kyseenalaistetaan. Heihin ei haluta panostaa. Aanin isä toivoo, että hän elää normaalia elämää koulua käyden. Mikään ei kuitenkaan ole tavallista. Kunnes kuvaan astuu Outa. "- istuin tyhjän pulpetin vieressä kuin he jättäisivät tilaa viikatemiehelle." (s.23) Mielestäni kirja kertoo vakavasti sairastumisesta. Ihminen käy sairastuttuaan läpi hyväksymisprosessin vaiheet. Hän saattaa kapinoida tilannetta vastaan tai vetäytyä omiin oloihinsa. Sairastuminen herättää laajan kirjon erilaisia tunteita. Ihminen etsii tietoa ja hiljalleen sopeutuu. Hän saattaa löytää tasapainon ja elämän merkityksellisyyden sen pituudesta huolimatta. Hän ymmärtää, että hänellä on lupa elää jokapäiväistä elämää. Ei kukaan kykene elämään niin...

Peruskoulu on päättynyt ja ammattikoulu on edessä. Kaupunkilaispoika Aro viettää yksinäistä kesälomaa mökillä. Hänen paras kaverinsa on perunut omalta osaltaan lomareissun ja päättänyt jäädä kaupunkiin. Yksinäisyyttä ei ehdi kestää kauan, kun Aro tapaa maalaistytöksi paljastuvan tubettajan Linan ja uskaltautuu pyytämään hänet kahville. "ja mun sydän sulaa sellaiseksi muovailuvahamöltiksi, jossa on kaikki värit sekaisin." (s.94) Kirja kertoo ensirakkaudesta, ystävyyssuhteista ja sosiaalisen median käyttöön liittyvistä rajanvedoista. Nuoret haluavat tuntea kuuluvansa joukkoon ja kohtaavat haasteita huomatessaan itsessään erilaisuutta normeihin verrattuna. Tarina on tässä ajassa kiinni. Kirjasta tulee mieleen 2020-luvulle päivitetty Häräntappoase. Mielestäni on ihanaa vaihtelua lukea ihmisistä, jotka ovat kannustavia ja toiset huomioon ottavia. Sanni Ylimartimo on kirjoittanut suloisen ja herkän nuortenkirjan. "Mun haaveissa kaikki oli aina suloista, romanttista, kaunista. ...

Pähkinäsaaressa vuonna 1323 solmittu Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhansopimus määritteli Ruotsin valtakunnan itärajan. Suomen alue kuului siten Ruotsille, kunnes vuonna 1809 sodan ja Haminan rauhan tuloksena Ruotsin ja Venäjän väliseksi rajaksi määriteltiin Tornionjoki ja Suomen alue siirtyi Venäjän keisarikuntaan. Kirjan sivuilla suomalaisten elämä näyttäytyy alisteisena. Asuinalue toimi suojavallina ja sotatantereena, jossa kuninkaalliset vierailivat harvoin jos ollenkaan. Tavallinen kansa näki nälkää, kuoli tauteihin, maksoi veroja ja kohtasi väkivaltaa ja joutui jopa tuhoamisyritysten ja ihmiskaappausten uhriksi. Tietokirjassa esitellään 25 Ruotsin kuningattarena ja viisi Venäjän keisarinnana toiminutta naista. Kirja alkaa Ruotsin kuningattarella nimeltään Blanka Namurilainen (n.1320-1363). Hän oli kotoisin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Vallonien alueelta. Hänen aviomiehensä Maunu Eerikinpoika oli valittu kuninkaan tehtävään jo 3-vuotiaana vaaleilla korkea-arvoisten ...

Ilomantsilainen Mateli Kuivalatar (1771-1846) eli Magdaleena Ikonen (os. Kuivalainen) on ollut laulaja ja lauluntekijä, jonka tuotantoa Elias Lönnrot on kirjoittanut muistiin kirjojaan varten. Anu Kaipainen on ottanut runsaita kirjallisia vapauksia kertoessaan Matelin elämäntarinan vuonna 2000 julkaistussa kirjassaan. Lopputulos on kaunis, koskettava ja runollinen. "Mateli yritti joskus laskea pilviä, tavoittaa niiden sanomattoman liikkuvuuden ja keveyden kuin hulmuavan hehkun ja himmeyden välin, avaruuden olemattomat seinät." (s.33) Anu Kaipainen on kirjoittanut ihmisen elämänkaaresta, sukupuolirooleista, rakkaudesta, kansanperinteestä ja luterilaisuudesta. Hän on kuvannut työntäyteistä elämää, taiteilijuutta ja noituutta. Sanat, laulut ja loitsut ovat kulkeneet arjessa mukana. Vahvimmin esiin nousevat synnytystarinat. "Ei loitsuja saanut tuolla tavalla väärin käyttää. Kaikki sanat olivat tuiki tarpeellisia omalla paikallaan." (s.144) Toivoisin, että kirjasta tehtä...

Poliitikko ja yrittäjä Jenni Chen-Ye, lapsena nimeltään Pingping, muutti 1990-luvulla perheensä mukana Suomeen. Hän kertoo kirjassa oman kokemuksensa Kiinan yhden lapsen politiikasta, kiellettynä lapsena syntymisestä ja kaltoinkohtelusta sukupuolen vuoksi sekä yhteiskunnan että oman perheen taholta.  Kirjassa verrataan kiinalaista ja suomalaista kulttuuria toisiinsa. Jenni Chen-Ye löytää valitettavia yhtäläisyyksiä. Kiinassa fyysinen koskemattomuus oli vieras käsite, ja Suomessakin ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla vasta vuonna 1984. YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1989, mutta kukaan ei silti tehnyt ilmoitusta lapsityövoiman käytöstä, kun Jenni työskenteli alaikäisenä perheen ravintolassa tai kun hän toimi eri virastoissa suomen kielen tulkkina aikuisille. Kirjassa kritisoidaan patriarkaattia. Jenni Chen-Ye muistaa sanonnan, jonka mukaan tyttölapsen syntymä on naisen vika ja poikalapsen miehen ansiota. Poika oli tärkein, sillä vain poika peri omaisuuden ja ...

Syksy saapuu Kontiorantaan. Majatalossa kokoontuu täti- ja mummoikäisten käsityöpiiri, jonka seurassa Aava on päättänyt oppia neulomaan sukat. Hän on löytänyt myös miesseuraa iltoja lämmittämään. Joulun lähestyessä Aavan elämä käy entistä herkullisemmaksi. Vanha suola alkaa janottaa ja ulkomaalaiset maut kaihertaa. Minkä 'leivonnaisen' Aava lopussa valitsee? "Neulominen, niin hitaasti kuin se häneltä vielä kävikin, selkeytti ajatuksia." (s.115) Lehmuslahti-kirjasarjan toinen osa tarjoaa vipinää ja saa sukat pyörimään jaloissa. Pikkukylässä riittää miehiä kuin Vilkkilässä kissoja. Aava löytää ihan oikean pihapiiriin eksyneen kissan, josta tulee majatalon maskotti. Huonossa taloudellisessa tilanteessa tarvitaan muitakin muutoksia, joten päätetään vuokrata tiloja. Hieroja Juuli saapuu piristämään elämää. Hän on hyväntuulinen muiden hyvinvoinnista kiinnostunut ihminen, joka pitää kasviruoasta ja tarot-korteista. Aava nappaa hänet heti mieshuoliensa luottokuuntelijaksi. Ta...

Zacharias Topelius (14.1.1818-12.3.1898) syntyi varakkaaseen, oppineeseen ja arvostettuun ruotsinkieliseen perheeseen. Äiti Sofia Calamnius oli kauppias- ja virkamiessuvusta. Hänen isänsä oli Zacharias Topelius vanhempi, joka toimi piirilääkärinä ja kokosi ja julkaisi kansanrunoja. Isä halusi pojan oppivan suomea. Pojasta tulikin suomalaisuuden ja Suomen kuvaaja. "- olemme kaikki samaa kansaa, ja jokaisella heimolla kuten myös jokaisella luonteenpiirteellä on oma myönteinen paikkansa tässä kokonaisuudessa. Kaikkia tarvitaan, kaikki täydentävät toisiaan, ja yhdessä erilaisista ominaisuuksista syntyy hyvä lopputulos." (s.344) Ojanen ja Jantunen ovat tehneet laadukkaan ja helppolukuisen elämäkerran. Topelius näyttäytyy ihmisenä, jota on kiinnostanut historia, yhteiskunta ja kansan sivistäminen. Hän on saanut toimia aikakautena, joka on olennaisesti muovannut suomalaisten käsitystä suomalaisuudesta. Hän on elänyt yhtä aikaa kuin Johan Ludvig Runeberg (jopa majoittunut hänen luoks...

Katolinen kirkko juurrutti kristinuskon Pohjoismaihin 1100-luvulla. Uskonpuhdistus toteutui Martti Lutherin oppien mukaan, kun turun piispa Mikael Agricola (n.1510-1557) laati suomenkielisen Uuden testamentin. Kirkot ja luostarit pystytettiin kansanuskon pyhille paikoille.  "Pääsiäinen herättää miettimään surun ja ilon käsitteitä, oikeaa ja väärää, kärsimyksen ja kuoleman kysymyksiä." (s.8) Kirjaan on koottu eri ajoilta eri ihmisten kirjoituksia, lehtijuttuja ja saarnoja pääsiäiseen liittyen. Niistä nousee esille kristinuskon ja kansanperinteen vuoropuhelu. Ihmiset ovat tehneet pääsiäisen aikaan monenlaisia taikoja. Esimerkiksi kansan tapana on ollut karkottaa pahoja henkiä oksia heiluttamalla (virpominen) ja käärmeitä ja kiiraa (kiirastorstai) metalliesineitä ja savua rakennuksen ympäri kuljettamalla. Joissain asioissa kansanperinne ja kristinusko ovat törmänneet yhteen. Tulkinnan mukaan noidat ovat yrittäneet varastaa toisten karjaonnen ja viettää noitasapattia lankalauanta...

Aavan elämä Berliinissä on kaatunut parisuhteen päättymiseen, joten pitkäaikaisen ystävän Petterin työtarjous majatalo Kontiorannassa tulee juuri oikeaan aikaan. Aava matkustaa Lehmuslahteen ja tutustuu perheyrityksen perineen Petterin laajaan sukuun, joka on auttamassa kunnostustöissä. Huomio kiinnittyy erityisesti Petterin kaksoisveljeen Eemiliin, jonka kanssa hän aloittaa salasuhteen. "Oliko tämä järkevää? Tuskin. Katuisiko Aava myöhemmin? Ehkä. Halusiko hän tätä? Todellakin." (s.105) Kirjassa keskitytään eniten majatalon ja työtehtävien kuvailuun. Petteri työskentelee keittiössä, joten ruoka on usein pääosassa. Aava rakastaa yösyöminkejä. Petteri puolestaan Aavan hoivaamista. Aavan mielestä Petteri on komea, hauska, rakastava, huolehtiva, turvallinen ja luotettava, mutta hän ei silti ajattele miestä romanttisessa mielessä. Levoton paha poika Eemil kutkuttaa Aavaa enemmän. Sitä paitsi mokailu on tuttua ja salailu jännittävää. Jännitystä lisää majatalossa tapahtuvat salaper...

Osoitteessa Kalliokatu 10 sijaitsee kerrostalo, jossa asuu monenlaisia asukkaita. Eletään marraskuun arkea. Asukkaat viettävät aamua, päivää, iltaa ja yötä jokainen oman elämäntilanteensa mukaan. "Kysy huomenna töissä, mitä tavallinen oikein tarkoittaa." (s.50) Selkokirja on herättelevä, totuttua kyseenalaistava ja hetkeen pysähtyvä. Omaa elämää kannattaa välillä tarkastella eri näkökulmasta. Tarinoissa korostuu inhimillisyys, ystävällisyys ja kohtaaminen. Kirjassa on myös ripaus maagisuutta tonttuineen ja peikkoineen. Viihdyin tarinoiden parissa. "Jokin häiritsee minua. En saa unta." (s.30) Jäin pohtimaan sitä, että kerrostalossa asuu kuvauksen mukaan perheitä ja yksinäisiä. Olisi ollut mukavaa lukea tarinoita myös yksin asujista.

Opettajana työskentelevä Laura päättää parisuhteensa Henrin kanssa, sillä mies ei halua omaa lasta. Lauran maailmankuva kokee suuren muutoksen. Hänelle lisääntyminen on perustavanlaatuinen tarve. Hän kokee elämän tarkoituksen olevan lisääntyminen. Nyt elämä ei olekaan muuttumatonta sukupolvien ketjua tutuissa perinnemaisemissa. Kaivosyhtiö valtaa rakkaan mökkimaiseman, ja Lauran elämä suistuu konkreettisesti ja kuvainnollisesti raiteiltaan. Vain puutarhan hoito tuo lohtua. "- maa huokuu elämääkuolemaaelämää." (s.5) 1930-luvulla apteekissa työskentelevä Saima on ihastunut lääkäri Fransiin, joka on isänmaallinen ja puhdasta rotuoppia kannattava mies. Hän kokee rakkauden myötä muuttuneensa tytöstä naiseksi. Lauran ja Saiman tarinoiden teemat kietoutuvat kirjan edetessä yhteen. Naiseuden määritelmä, elämän tarkoitus ja rotuoppi joutuvat tarkastelun alle. Ennen kaikkea kirja kertoo elämän kiertokulusta ja tahattomasta lapsettomuudesta. Kirjassa on myös ripaus mystiikkaa.  "- ...

Emma Nuutinen perustaa Oikukkaiden romantikkojen piirin kapinoidakseen vallitsevaa romanttisen kirjallisuuden halveksuntaa vastaan. Hän on omassa elämässään toipumassa erosta ja tuntee vetoa lukion uuteen oppilaaseen Eeli Viitalaan, joka tosin heti alkumetreillä osoittautuu romantiikan vihaajaksi. Abivuodesta on kehkeytymässä romanttinen kohellus. "Olimme sähisevää ilotulitusta ja tuulen mukana kieppuvia ilmapalloja." (s.23) Emma on nokkela, päättäväinen ja impulsiivinen. Hän on suorapuheinen ja mielipiteissään ehdoton. Emmalla on kaksi ystävää Ulpu ja Melissa, joiden avulla hän opettelee muiden huomioon ottamista. "Ärtymys poltteli kitalaessa kuin turkinpippuri." (s.11) Kirjassa käsitellään nuorten elämää, ystävyyssuhteita, seurustelua, seksuaalisuutta, opiskelua, harrastuksia, perhettä, yhteiskuntaluokkia, päihteiden käyttöä, ennakkoluuloja, syrjintää, naisvihaa, häpeää ja ilmastokriisiä. Siinä on uskottavaa ajankuvaa. Kirjassa kyseenalaistetaan oikean, sivistävän...

Muumit suojautuvat luolaan maapalloa uhkaavalta pyrstötähdeltä. Avaruus tuntuu käsittämättömältä ja pelottavalta. Muumien on mahdotonta kyetä siihen vaikuttamaan. "- kvanttifysiikkaa yleensäkään, ei kannata alkaa pohtia illalla nukkumaan mennessä." (s.42) Esko Valtaoja kertoo nokkelaan, sujuvasanaiseen ja innostavaan tyyliinsä tieteellistä tietoa matemaattisia lakeja noudattavasta maailmankaikkeudesta. Hän avaa avaruuden koostumusta ja muuttuvaisuutta. Evoluutio ei ole vain biologinen, vaan myös kosminen, fysikaalinen, kemiallinen ja henkinen. Elämää löytyy paikoista, joissa ei luulisi olevan elämää. "Kuinka meillä voi olla tällainen unelmakoti?" (s.23)