Unelmien aika

Eddy Bellegueule elää köyhällä teollisuuspaikkakunnalla, jossa yhteisö on suvaitsematon ja kapeakatseinen. Siellä miehet ovat miehiä ja naiset naisia. Molemmille sukupuolille on asetettu tarkat raamit, joiden sisällä toimia. Säännöistä ei saa poiketa. Eddy on aina ollut muiden ihmisten silmissä erilainen. Kukaan ei ymmärrä hänen käytöstään tai hyväksy häntä sellaisena kuin hän on. Eddy alkaa itsekin uskoa puheisiin varsinkin, kun koulukiusaajat hakkaavat viestiä joka päivä hänen kalloonsa. Hän yrittää muuttaa olemustaan ja toimintatapojaan. Miehen kuuluu olla karski, viinaan menevä ja väkivaltainen. Hänen pitää pelata jalkapalloa ja tuoda kotiin tyttöjä näytille. Ei hän huido tyttömäisesti käsillään niin kuin Eddy. Ei mies saa olla homo. "Minulla ei ole lapsuudesta yhtään onnellista muistoa. En tarkoita, etten olisi niinä vuosina koskaan kokenut onnea ja riemua. Kärsimys nyt vain on totalitaarista: se tuhoaa kaiken mikä ei sovi sen järjestelmään." (s.11) Eddy yrittää muuttaa ...

Klara tarkkailee ihmisiä ja ympäristöään, sillä hän haluaa oppia mahdollisimman paljon ollakseen hyvä keinoystävä. Hänen lempipaikkansa sijaitsee näyteikkunassa, sillä sieltä hän voi parhaiten nähdä ulos. Klara rakastaa seurata auringon kulkua taivaalla. Eräänä päivänä ikkunan taakse astelee Josie, joka kertoo haluavansa Klaran keinoystäväkseen. Robotti uskoo voivansa oppia kaiken ihmisyydestä ja jopa tarvittaessa käydä itsekin ihmisestä. "'Hei, eikö teille tule siinä kuuma? Haluatteko juotavaa tai jotain?' Pudistin päätäni, nostin kämmenet ylöspäin osoittaakseni, kuinka ihanaa oli nauttia yllemme tulevasta Auringon ravinnosta. 'Niin tietysti. En ajatellut loppuun asti. Tehän viihdytte auringossa, eikö?'" (s.21) Pidän todella paljon Ishiguron kirjasta 'Ole luonani aina'. 'Klara ja aurinko' muistuttaa kyseistä kirjaa paljon. Molemmissa kuvataan lasten vinoitunutta elämää ja aikuisten vääristynyttä halua leikkiä jumalaa. Tapahtumissa vilahtelevat...

Mies katselee museossa Alfred Hitchcockin Psyko-elokuvaa, joka on hidastettu kestämään 24 tuntia. Aika venyy. Ihmisiä astuu sisään ja ulos. Kukaan ei jää kovin pitkäksi aikaa. Miehen huomio kiinnittyy erityisesti kahteen mieheen ja toisena ajankohtana hänen luokseen puhumaan tulleeseen naiseen. "Olemme täällä samalla tavalla kuin kärpäset tai hiiret, paikkaan sidoksissa, emme näe emmekä tiedä mitään muuta kuin sen minkä niukka ymmärryksemme sallii." (s.76) Elokuvaohjaaja Jim Finley matkustaa keskellä aavikkoa asuvan Richard Elsterin luokse. Hän haluaisi tehdä elokuvan, joka kuvattaisiin yhdellä otolla ja jossa entinen puolustusministeriön neuvonantaja Richard puhuisi seinä taustanaan. Muutaman päivän vierailu venyy viikoiksi. Aika kuluu, kunnes se menettää merkityksensä. Miesten verkkainen elämä muuttuu, kun Richardin tytär saapuu paikalle äitinsä lähettämänä, sillä hänellä on ilmeisesti liian tiivis suhde miesystäväänsä, josta hän tarvitsee taukoa. "Sitä mitä me sanomme...

Sebastian Zöllner on päättänyt nousta maailmanmaineeseen kirjoittamalla sokeutuneen taidemaalari Manuel Kaminskin elämäkerran. Hän matkustaa miehen luokse ja aloittaa työnsä hyökkäävällä tyylillään. Hän ei kaihda kieroimpiakaan keinoja tavoitteensa saavuttamiseksi. "'Outoa', Kaminski sanoi, 'outoa ajatella että te olette mukana minun elämässäni. Outoa eikä lainkaan miellyttävää.' 'Te olette kuuluisa. Sitähän te halusitte. Sellaisella joka on kuuluisa on elämässään joku minun kaltaiseni.' En tiennyt miksi sanoin niin." (s.100) Kerrontatyyli on ihailtavan taidokasta, sillä kirjailija onnistuu kuvaamaan yhtä aikaa sekä Zöllnerin omaa käsitystään itsestään että muiden näkemystä hänestä. Mies on suoraan sanottuna itsekeskeinen kusipää, joka esiintyy menestyneenä ja ihailtuna maailmanmiehenä. Ihmiset eivät ole vakuuttuneita. He naureskelevat itsepintaiselle Zöllnerille hänen selkänsä takana ja antavat mielipiteensä näkyä myös kasvotusten. Zöllner on rasittav...

Kirjailijan urasta haaveileva nuoriherra Cem päätyy Öngöreniin kaivonkaivajan apulaiseksi. Hän tarvitsee rahaa opintoja varten eikä kirjakaupassa työskentelystä tienaa yhtä paljon yhtä nopeasti. Cem huomaa pian joutuneensa todelliseen elämänkouluun. Maanpinnan alta paljastuu aina uudenlaisia kerroksia aivan kuten mestari Mahmutin kertomista tarinoista. Cemistä tuntuu siltä kuin he kaivautuisivat maan keskipisteen sijasta kohti taivasta. Totuus ja tarut sekoittuvat keskenään. Cemin elämä muuttuu kohtalokkaaksi. "Isä ei ottanut meihin yhteyttä pitkään aikaan. Joskus kävi niin, etten saanut mieleeni isän kasvoja. Silloin minusta tuntui kuin sähköt olisivat menneet äkisti poikki ja kaikki olisi kadonnut silmistäni." (s.14) Orhan Pamuk rakentaa moninaista kuvaa vuosien saatossa kerrostuneesta Istanbulista. Paljon on rakennettu uutta, mutta paljon on vanhaa jäänyt, jos vain tietää, mistä tutkia. Paljon on unohdettu, mutta paljon on vielä löydettävissä, jos vain tietää, keneltä kysy...

Lucy Barton makaa sairaalavuoteella, jonka päätyyn istahtaa yllättäen hänen äitinsä. Päivät ja yöt kuluvat eletystä elämästä tarinoiden. Vaikeat aiheet kierretään, vaietaan ja unohdetaan. Tunteita ei saa näyttää. Huomionkipeys ja rakastetuksi itsensä tuntemisen kaipuu ovat raastavan kovia, mutta niin ovat vuosien saatossa rakentuneet käytänteetkin. Äiti ja tytär pitävät kiinni omista tavoistaan ilmaista itseään ja välittämistään. Heidän välisensä jännite pysyy yllä loppuun asti. "'Äiti, miten sinä tänne pääsit?' minä kysyin. 'No, lentokoneella.'" (s.9-10) Kirjassa käsitellään eriarvoisuutta köyhyyden ja huono-osaisuuden näkökulmasta katsoen. Lapset kärsivät tilanteesta eri tavalla kuin aikuiset. Heidän kohtalonaan on kantaa ylisukupolvista traumaa. Aikuisten mielenterveysongelmat aiheuttavat lapsissa turvattomuuden tunnetta. He kokevat rakkaudettomuutta ja jäävät vaille huolenpitoa, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä selviytyä elämästä ja huolehtia puolestaan omis...

Nathan Glass on muuttanut takaisin lapsuutensa maisemiin Brooklyniin kuolemaan. Keuhkosyöpä ja avioero ovat vieneet voimat eikä tytärkään suostu enää pitämään yhteyttä. Pientä piristystä elämän ehtoopuolelle tuo erinäisten sattumusten kirjaaminen ylös milloin millekin käteen osuneelle paperinpalalle. Eikä aikaakaan kun Nathan kokee uuden sattumanvaraisen kohtaamisen, kun hän tapaa antikvariaatissa sisarenpoikansa Tom Woodin, joka puolestaan esittelee työnantajansa Harry Brightmanin. Naisseikkailuiltakaan ei vältytä. Nathan flirttailee kantapaikan tarjoilijalle, kun taas Tom ihailee kaukaa erästä 'kaunista täydellistä äitiä'. Hurjin seikkailu soittaa eräänä päivänä ovikelloa. Sisarentyttären tytär Lucy astuu sisälle puhumattomana ja äitinsä lähettämänä. Seuraa sattumuksia sattumusten perään eikä kirjan viimeinen sivukaan petä siinä suhteessa. "Etsin rauhallista paikkaa jossa kuolla." (s.7) Harrastan toisinaan hautausmailla kuljeskelua. Ne ovat ensinnäkin rauhallisia ja...

15-vuotias Saba naitetaan edesmenneen sisarensa aviomiehelle, joka suree rakastettunsa poismenoa väkijuomien voimalla. Onnistuneen hääyön merkkinä toimiva verinen lakana saadaan miehen virottua juuri ajoissa ripustettua koko albanialaisen kyläyhteisön ihailtavaksi. Pyryharakkana pidetystä Sabasta kehittyy oman sukunsa pää, joka pitää huolen, että kaikki oleellinen siirtyy eteenpäin sekä edeltäville että tuleville sukupolville. Ibrahimi on kirjoittanut polveilevan tarinan erään albanialaisen suvun elämästä. Hän kuvaa nimenomaan naisten kohtaloita yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Albanialaisilta naisilta on kaikkina aikoina vaadittu siveyttä, sillä huonon naisen maine on periytynyt aina seitsemänteen sukupolveen saakka. Haureudessa eläminen tai raiskatuksi tuleminen ovat olleet naisen syytä, sillä naisen pitäisi osata kieltäytyä onneaan koettavan miehen edessä. Äidit ovat tehneet raskaitakin päätöksiä huolehtiessaan tyttäristään, joiden syntymää ei juhlittu kiväärin laukauksin kute...

Kathy muistelee elämäänsä ja etenkin lapsuuttaan Hailshamin sisäoppilaitoksessa Englannissa. Hän vietti näennäisen huolettomia päiviä maaseudun rauhassa opiskellen taidetta, keräten kirpputorilta omaa tavarakokoelmaa ja tanssien yksin suosikki kappaleensa tahtiin. Kathyn lähimmät ystävät olivat omapäinen Ruth ja kiusattu kapinoija Tommy, joiden kanssa hän kuiskaili salaisuuksia. Sisäoppilaitoksen kasvattajat olivat lapsille etäisiä ja pitivät heidät jokseenkin pimennossa ulkomaailman tapahtumista. Lapset opetettiin siihen, että he olivat erityisiä. Heidän terveydentilansa tutkittiin viikoittain ja heidän taideteoksiaan käytiin arvioimassa säännöllisesti. Mitä pidemmälle Kathy pääsee muistelmissaan, sitä kammottavampia piirteitä tarina saa osakseen. Mietin lukiessani, miksi kirjassa keskitytään niin paljon epäolennaisiin asioihin kuten lasten tavarakokoelmista kertomiseen, taideteosten kuvailuun ja parisuhteiden analysointiin. Halusin mieluummin kuulla, mikä sisäoppilaitos oikeasti on j...

"Kerran yksi tyttö ja kolme poikaa kasasivat banaaneja minun pulpetilleni ja matkivat apinan elkeitä." Morrison, Toni: Luoja lasta auttakoon   Julkaistu: 2016   Alkuperäinen julkaisu: 2015   Alkuperäinen nimi: God Help the Child   Mistä maasta: Yhdysvallat   Suomentanut: Kaijamari Sivill   Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi   Sivumäärä: 180 Lula Ann Bridewell - lyhyesti Bride - on syntyessään ihonväriltään pikimusta, minkä vuoksi hänen isänsä hylkää hänet ja äitinsä halveksii häntä. Tyttö ei koskaan taistele vastaan eikä kerro kenellekään kohtaamastaan pahuudesta. Hänestä kasvaa huomionkipeä ja kosketusta kipeästi kaipaava aikuinen nainen, joka harrastaa irtosuhteita ja murehtii lapsuudessa tehtyä vääryyttä. Bride työskentelee Sylvia Inc kosmetiikkayrityksessä ja nauttii siitä, kuinka ihmiset ihailevat hänen kauneuttaan. Hän korostaa ihonväriään pukeutumalla pelkkään valkoiseen. Briden elämä etenee käännekohtaan, kun hänen miesystävänsä B...

"Euroopan paras osa asuu nykyään valtameren tällä puolen." O´Hagan, Andrew: Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe Julkaistu: 2011 Alkuperäinen julkaisu: 2010 Alkuperäinen nimi: The Life and Opinions of Maf the Dog and of his friend Marilyn Monroe Mistä maasta: Iso-Britannia   Suomentanut: Heikki Karjalainen   Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi   Sivumäärä: 322 Mainittakoon heti alkuun, etten pidä koirista - lukuun ottamatta muutamia sukulaisteni ja ystävieni koiria. Tästä kuuluu kiitos niille lukemattomille koirille, jotka ovat hyökänneet kimppuuni (lue: välinpitämättömille koiranomistajille, jotka ovat jättäneet koiransa koulutuksen väliin ja eivät välitä kanssaihmisten hyvinvoinnista). En myös tiedä oikeastaan mitään Marilyn Monroesta - muuta kuin että hän on esiintynyt elokuvissa ja että hänen kasvonsa koristavat vaikka minkälaisia sisustustavaroita. Menen siis Helmet lukuhaasteen siivittämänä epämukavuusalueelleni tarttuessani tähän kirjaan. Kirj...