Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella historia merkityt tekstit.

Satu Jaatinen: Suomen kuningattaret

Pähkinäsaaressa vuonna 1323 solmittu Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhansopimus määritteli Ruotsin valtakunnan itärajan. Suomen alue kuului siten Ruotsille, kunnes vuonna 1809 sodan ja Haminan rauhan tuloksena Ruotsin ja Venäjän väliseksi rajaksi määriteltiin Tornionjoki ja Suomen alue siirtyi Venäjän keisarikuntaan. Kirjan sivuilla suomalaisten elämä näyttäytyy alisteisena. Asuinalue toimi suojavallina ja sotatantereena, jossa kuninkaalliset vierailivat harvoin jos ollenkaan. Tavallinen kansa näki nälkää, kuoli tauteihin, maksoi veroja ja kohtasi väkivaltaa ja joutui jopa tuhoamisyritysten ja ihmiskaappausten uhriksi. Tietokirjassa esitellään 25 Ruotsin kuningattarena ja viisi Venäjän keisarinnana toiminutta naista. Kirja alkaa Ruotsin kuningattarella nimeltään Blanka Namurilainen (n.1320-1363). Hän oli kotoisin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Vallonien alueelta. Hänen aviomiehensä Maunu Eerikinpoika oli valittu kuninkaan tehtävään jo 3-vuotiaana vaaleilla korkea-arvoisten ...

Anu Kaipainen: Kuin on pitkät pilven rannat

Ilomantsilainen Mateli Kuivalatar (1771-1846) eli Magdaleena Ikonen (os. Kuivalainen) on ollut laulaja ja lauluntekijä, jonka tuotantoa Elias Lönnrot on kirjoittanut muistiin kirjojaan varten. Anu Kaipainen on ottanut runsaita kirjallisia vapauksia kertoessaan Matelin elämäntarinan vuonna 2000 julkaistussa kirjassaan. Lopputulos on kaunis, koskettava ja runollinen. "Mateli yritti joskus laskea pilviä, tavoittaa niiden sanomattoman liikkuvuuden ja keveyden kuin hulmuavan hehkun ja himmeyden välin, avaruuden olemattomat seinät." (s.33) Anu Kaipainen on kirjoittanut ihmisen elämänkaaresta, sukupuolirooleista, rakkaudesta, kansanperinteestä ja luterilaisuudesta. Hän on kuvannut työntäyteistä elämää, taiteilijuutta ja noituutta. Sanat, laulut ja loitsut ovat kulkeneet arjessa mukana. Vahvimmin esiin nousevat synnytystarinat. "Ei loitsuja saanut tuolla tavalla väärin käyttää. Kaikki sanat olivat tuiki tarpeellisia omalla paikallaan." (s.144) Toivoisin, että kirjasta tehtä...

Jenna Kostet: Punainen noita

Valpuri Kinni harjoittaa äidiltä periytyviä parantajan taitoja. Hän rakastaa etenkin pitää huolta hevosista. 1600-luvun kristillisessä Ruotsissa ei katsota hyvällä parannusloitsuja, 'saatanallisia taikakonsteja'. Ihmiset uskovat sanojen mahtiin ja loitsujen vaikutukseen. Kristinuskon edustajat haluavat kitkeä pahuuden ja luonnottomat teot pois. Valpurilla on halu auttaa ja parantaa luonnollisin keinoin ja hyvää tarkoittavin sanoin. Hän elää varoen ja vaihtaa alituiseen asuinpaikkaa noituussyytöksiä paeten. Perheen poika Tuomas on ottanut kristinuskon opit omakseen ja tuomitsee äitinsä ja sisarensa teot. Hänen mielestään naisten kuuluu mennä naimisiin ja synnyttää lapsia. Tuomas on työtä tekemätön, kapakoissa viihtyvä ja helpompaa elämää sukupuolensa vuoksi elävä mies, mutta naimatonta ja muita ihmisiä auttavaa Valpuria nimitellään ja vainotaan.   "- Katselisit ennemmin miehen itsellesi ja miettisit pilteille nimiä." (s.144) Tarinassa käsitellään naisen asemaa ja noita...

Louis Sparre: Kalevalan kansaa katsomassa

Louis Sparre on kirjoittanut muistiinpanoja Kauko-Karjalan retkeltään vuodelta 1892. Myöhemmin on ajateltu, että hän on ollut karelianisti eli Karjala-harrastaja. Louis Sparre on alun perin tutustunut aiheeseen Akseli Gallen-Kallelan kautta. Hänen ajatuksenaan on ollut kuvittaa Kalevalaa ja tallettaa tunnelmat ja kokemukset muistiin ennen kuin ne katoavat toisen kulttuurin jalkoihin. Kirjan mukaan tiedämme tuskin mitään suomalaisesta kulttuurista ennen Ruotsin vallan aikaa. Mikael Agricola on tallettanut 1500-luvulla muutamia runoja. Sakari Topelius ja Elias Lönnrot ovat yrittäneet löytää kadonnutta kulttuurihistoriaa Vienan Karjalasta. Louis Sparrea kiehtoo aidon karjalaisuuden etsiminen ja muinaistunnelman kokeminen. Louis Sparren retki on siinä mielessä kiinnostava, että sen kautta huomaa, kuinka karjalainen perinnekulttuuri on 1800-luvun lopulla väistynyt venäläisen ja ortodoksisen kulttuurin tieltä. Pieniä viitteitä menneestä löytyy hautausmailta, käytöstä poistetuista talousesine...

Anneli Kanto: Piru, kreivi, noita ja näyttelijä

Reeti Reetinpoika, sittemmin Laurentius Bircalensis, on tudiosus kreivi Pietari Brahen Turkuun perustamassa akatemiassa. Hän kirjoittaa luomisvimmassaan näytelmän, joka pahaksi onneksi varastetaan. Laurentius kokeilee taikakeinoja kostaakseen kokemansa vääryyden, mutta hän jää kiinni itse teosta, ja hänet tuomitaan noituudesta epäiltynä. Hän pääsee pakoon sellitoverin neuvokkuudella. Laurentius aloittaa uuden vaiheen elämässään toimien teatteriseurue Komeetan yhtenä jäsenenä. "Kaikki oli käsissämme. Liikutimme maailmaa ja sen asukkaita mielemme mukaan ja noiduimme katsojat itkemään, jännittämään, huokaamaan ihastuksesta ja nauramaan. Palkkioksemme saimme yhteen isketyt kämmenet. -- Kättentaputuksiin näytelmä päättyi ja taika raukesi." (s.296-297) Maagisrealistinen romaani pohjaa 1640-luvun Turun yliopistoon, jossa on käyty noitaoikeudenkäyntejä opiskelijoita ja professoreita vastaan. Anneli Kanto kuvailee aikakauden ihmisten ajatusmaailmaa ja toimintatapoja elävästi. Yksinker...

Raili Mikkanen: Haluan näytellä!

Aino ja Jean Sibeliuksen kolmetoistavuotias tytär Ruth Sibelius opiskelee Suomalaisessa Yhteiskoulussa Helsingissä. Siellä hän osallistuu näytelmäkerhoon. Rakkaus näyttelemistä kohtaan innoittaa häntä hakemaan Kansallisteatterin oppilaskouluun. "Tässä vaiheessa jännitti aina ja ennen esiripun aukeamista vielä enemmän, mutta se oli hyvä tunne." (s.8) "Näytteleminen on yhteistyötä, ja parasta se on silloin, kun kaikki kunnioittavat ja tukevat toisiaan." (s.177) Lukija pääsee tutustumaan 1900-luvun alun taiteilijasukujen elämää Suomen suuriruhtinaskunnassa. Taiteilijapiireissä harjoitetaan suomalaisuutta, säveltämistä, näyttelemistä, kirjallisuutta ja kuvataidetta. Aino Sibelius, Alexander ja Elisabeth Järnefeltin tytär, on Pietarin aatelissukua. Tytär Ruth Sibelius laulaa jouluna isä Jean Sibeliuksen säveltämiä lauluja 'En etsi valtaa loistoa' ja 'On hanget korkeat nietokset'. Sukulaisvierailuilla tyttö näkee taidemaalari eno Eero Järnefeltin ja hänen ...

Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Minna Canth on näytelmäkirjailija ja tasa-arvon puolesta puhuja. Hän järjestää kotonaan keskusteluseuroja. Häntä kiinnostavat kaikki uudet kirjat ja niiden herättämät ajatukset. Hän järjestää jopa uusinta uutta olevia spiritistisiä istuntoja. "- Olen kyllästynyt siihen, että miehet ja iso osa naisistakin ovat sitä mieltä, että sivistys ja raha-asioiden hoito tässä maassa kuuluvat vain miehille. Mitä sanot, Elli?" (s.59) Elli on yksi Minna Canthin seitsemästä lapsesta. Hän kasvaa lapsesta aikuiseksi 1800-luvun lopun säätyläiskodissa. Hän on niin sanottu herrastyttö. Hän opiskelee tyttökoulussa, mutta parhaat opit hän saa edistykselliseltä äidiltään. Hän keskustelee äitinsä perustamassa Oras-seurassa muiden nuorten kanssa. Minna Canthin elämä ja mielipiteet herättävät sekä kiitosta että pahennusta. Välillä elämä käy vaaralliseksi, kun ihmisten tunteet kuumenevat liikaa. Minna Canth haluaisi vain puolustaa naisia ja köyhiä. "- Minusta ei ikinä tule kirjailijaa. En voisi kir...

Raili Mikkanen: Myrkkypuun marjat

Karkotettu ja kirkonkiroukseen lehmien myrkyttämisestä tuomittu Maisa Matintytär ilmestyy Briitan ja hänen tyttärensä Margareetan ovelle. Margareeta hoitaa hyvää hyvyyttään piiskatun Maisan haavoja. Samalla hän saa kuulla uutisia Kyröntalon isännän huonosta voinnista. Margareeta lähtee matkaan tarjotakseen kansanparantajana apuaan. "Myrkky, Margareetalla välähti kuin joku olisi sen hänelle kuiskannut. Myrkkypuu sen täytyi olla." (s.76) Kirjassa on aikakauden tunnelmointia tarinan muodossa. 1600-luvun lopun elämä ja uskomukset tulevat tutuiksi. Parantajilla on vanhaa osaamista. He muun muassa lausuvat loitsuja ja puhuvat hengille ennen yrttien käyttämistä. He uskovat, että metsissä on oma väkensä. Parantajat osaavat myös esimerkiksi lausua suden luvun, jos he vahingossa nimeävät suden, minä tarkoittaa suden tulemista kutsuttuna. "Anna, armas Maariainen kultakukka, kaunis neito apusi tälle pololle." (s.83) Kirja on toinen osa nuorille suunnattua kirjasarjaa. Tarina so...

Fredrika Runeberg: Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä

Voimakastahtoinen leskirouva Katarina ja hänen tyttärensä Cecilia ja Margareta elävät ruton ja sotien näännyttämässä maassa vuoden 1718 tienoilla, kun Ruotsin kuningas Kaarle XII kaatuu ja Ulrika Eleonora nousee valtaan. Eletään isonvihan aikaa. Venäläiset kasakat löytävät tiensä leskirouvankin kotiin. "- kuka ajattelee vaikeuksiaan, kun täynnä intoa käy sotimaan kuninkaan ja maan puolesta?" (s.100) Leskirouva Katarina on säätytietoinen. Hän haluaa määrätä, kenen kanssa hänen tyttärensä menevät naimisiin. Hänelle tärkeintä on suvun kunnia. Katarina kohtaa haasteen, kun hänen tyttärensä Margareta solmii salassa epäsäätyisen avioliiton sissi Magnus 'Maunu' Malmin kanssa. Mies suorittaa Katarinan sukua avittavan urotyön toisensa jälkeen, mutta silti hän ei ole kelvollinen. Katarina sen sijaan hyväksyy ehdottomasti Cecilian tulevan aviomiehen, hattupuolueen kannattajan ja sukulaismies Carl 'Kaarle' Lejonankarin, joka on sulavakäytöksinen ja moraalisesti arveluttav...

Johan Ludvig Runeberg: Vänrikki Stålin tarinat

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) on kirjoittanut isänmaallisia runoja tilanteessa, jossa itsenäistyminen on ollut vain etäinen haave. Vänrikki Stålin tarinat on ilmestynyt vuosina 1848 ja 1860. Kansallistunnetta kohottavissa runoissa kuvataan Suomen sodan (1808-09) myyttisiä sankareita. Johan Ludvig Runeberg ei ollut historioitsija, vaan nimenomaan runoilija. Kirjan lopussa on luettelo todellisista henkilöistä ja tapahtumapaikoista, joita Johan Ludvig Runeberg on käyttänyt mallina. Kansilehden mukaan Suomen kansaa ja luontoa kuvaavat runot antoivat suomalaisille moraalisen identiteetin. Runoteoksesta löytyy muun muassa kansallislaulu ja porilaisten marssi. Sven Dufvan tarina on suosikkini. Mies, jonka päätä ei järki pakota, mutta jonka rohkea sydän on juuri oikealla paikalla. Kirjoituskielenä on käytetty ruotsia, sillä se on ollut sivistyneistön kieli, sillä onhan alue ollut pitkään osa Ruotsia. Runoteos on välttänyt sensuurin ja saanut suosiota. Johan Ludvig...

Anu Lahtinen: Ebba, kuningattaren sisar

Ebba Stenbock eli 1500-luvun lopulla. Hän oli korkea-arvoisen suvun tytär, kuningatar Katariinan sisar, valtakunnanamiraali Klaus Flemingin (1535-1597) puoliso ja kuuden lapsen äiti. Hän eli aikana, jolloin Suomen kirjakieli syntyi, Helsinki perustettiin ja kuningas Kustaa Vaasa (vallassa 1523-1560) toteutti uskonpuhdistuksen. Hän todisti neljän eri kuninkaan loiston päiviä ja epäonnistumisten alhoja. Kilpailu kruunusta oli murhanhimoista. Muutenkin aikakautena sodittiin paljon. Ebba kuului Katariina-sisaren vaikutuspiiriin. Sisar oli ainakin järjestämässä hänen häitään ja piti muutenkin huolta naisista koostuvasta seurueestaan lapsettomana leskikuningattarena. Ebba oli harvoja, jotka osasivat kirjoittaa. Hänen tehtävänään oli hoitaa taloutta, kun hänen aviomiehensä toimi yliamiraalina ja Suomen käskynhaltijana. Klaus Fleming johti sotajoukkoja ja kukisti nuijasodan (Kaarle herttuan, myöhemmin kuningas, yllyttämä talonpoikaiskapina 1596-1597), minkä jälkeen hän menehtyi sairauteen. Hän...

Kaisa Häkkinen; Tanja Vaittinen: Agricolan aika

Mikael Agricola (1500-luku) oli Suomen kirjakielen isä ja uskonpuhdistaja. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1531. Hän opiskeli pyhien kirjojen kääntämistä Wittenbergin yliopistossa vuosina 1536-1539 ja aloitti julkaisutoiminnan suomeksi, muun muassa rukouskirja ja Uusi testamentti. Näin syntyi suomen yleiskirjakieli ja suomalaisen kirjallisuuden perusta. Teksti oli käännöskieltä, joka noudatti vieraan kielen rakenteita ja joka oli käännetty sanasta sanaan. Se sisälsi lainasanoja, jos vastaavaa sanaa ei ollut ennestään suomen kielessä, kuten evankeliumi, kanttori ja testamentti. Mikael Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi (eli piispaksi) vuonna 1554. Hän kuoli paluumatkalla Moskovasta, missä hän toimi rauhanvaltuuskunnassa talvella 1556-1557. Hautapaikka ei ole tiedossa. "Agricola nähdään nykypäivänä kansallisena merkkimiehenä Elias Lönnrotin, Johan Ludvig Runebergin ja Johan Vilhelm Snellmanin rinnalla pitkälti siitä syystä, että 1800-luku ja kansallinen herääminen tarvitsivat...

Risto Piekka: Elias Lönnrot Suurmies

Elias Lönnrot (1802-1884) on kansallisen heräämisen keulakuva, sillä hän on tehnyt Suomen puolesta arvokasta työtä ja kohottanut suomen kielen sivistyskieleksi. Risto Piekka kertoo kirjassaan kattavasti Elias Lönnrotin ansiot. "Elias oli kirjoituksillaan rakentamassa sitä maailmankuvaa, josta myöhemmin tulee suomalaisuuden ja kansallishengen sekä kansallisen itsetunnon perusta." (s.127) Kirjassa esitellään 1800-luvun Suomea. Noin 1-2 miljoonan asukkaan alue siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen vuonna 1809. Kuudesta Ruotsin läänistä tuli autonominen suuriruhtinaskunta, jolla on valtiopäivät (säännöllisesti vuodesta 1863 alkaen), hallitus (myöhemmin senaatti), oma oikeuslaitos, omat virkamiehet, oma veronkanto-oikeus, ruotsalaiset perustuslait, muuttumaton omistusoikeus, säätyjen erivapaudet, oma luterilainen uskonto ja ruotsi virallisena kielenä. Ainoastaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluivat Venäjälle. Lisäksi Suomen ja Venäjän välillä oli tulli- ja passiraja. Kenraalikuv...

Enheduanna: Suurisydäminen valtiatar

Pyhä Inanna syöksee tulta Enheduannan (n. 2285-2250 eaa.) runoissa. Ensimmäiseltä nimeltä tunnetulta kirjailijalta on säilynyt jälkipolville kolme pitkää runoa, jotka ylistävät rakkauden, hedelmällisyyden ja sodan jumalatarta, jonka ylipapittareksi kirjailija esittäytyy. "Oi Valtiattateni Kuningattareni paljastan mahtiasi kaikissa maissa kuulutan kunniaasi" (s.70) Runot ovat mahtipontisia, voimallisia, sotaisia, koskettavia, ylistäviä, raakoja ja kaikkivoipaisia. Ne kertovat jumalista ja kirjoittajan suhteesta heihin. 4000 vuotta sitten Mesopotamiassa (nykyinen Irakin alue) kirjoitetuissa runoissa on kuvattu myös omakohtaista kokemusmaailmaa elämän vastoinkäymisistä. "minulla ei ole enää pääsyä huoneisiini synkkyys peittää päivän valo muuttuu lyijyiseksi varjot lähenevät peljättävä etelämyrsky verhoaa auringon" (s.80) Suomentaja Minna Ronkainen esittäytyy kirjailijaksi ja ortodoksisen teologian opiskelijaksi. Hän on kääntänyt tekstin yhdysvaltalaisen yliopisto-opett...

Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska

Kaarle XI:n itsevaltiuden aikaisessa Ruotsin valtakunnassa menehtyi vuosien 1695 ja 1696 aikana nälkään 25-30 prosenttia suomalaisista. Tutkimuksen mukaan hätätilanteeseen jouduttiin monien eri syiden vuoksi. Ensinnäkin sää oli kylmimmillään 1600-luvulla, mikä esti maanviljelyn, jonka kehittämiseen ei osoitettu ollenkaan resursseja. Hätäviljan tuonti oli mahdotonta pimeyden, myrskysäiden, teiden puuttumisen ja meren jäätymisen vuoksi. Riskejä otettiin, mikä johti haaksirikkoihin, viljan menetykseen ja märän viljan syömisestä aiheutuneisiin sairauksiin. Hätäviljaa ei oikeastaan edes ollut, sillä Baltia ja Viro kärsivät myös nälänhädästä. Ihmisten ruokavalio perustui leipään eikä mahdollisesti myynnissä ollutta viljaa ollut kaikilla varaa ostaa. Säätyläiset eivät saaneet ostaa talonpojille suunnattua kruunun viljaa, vaan heidän piti hankkia viljaa kauppasuhteiden avulla. Ihmiset söivät hätäruokaa kuten pettua, suovehkaa, sammalta, akanoita ja olkia. Ilmaston muuttuessa Portugalista ja Ra...

Nellie Bly: Kymmenen päivää mielisairaalassa

1800-luvun New Yorkissa Nellie Bly valmistautuu näyttelemään 'hullua'. Hän haluaa soluttautua 'mielisairaalaan' harjoittaakseen tutkivaa journalismia, mikä on ainoa keino selvittää, kuinka mielenterveyttä hoidetaan lukittujen ovien takana. "'Mikä tämä paikka on?' kysyin mieheltä, jonka sormet olivat uppoutuneet käsivarteni lihaan. 'Blackwell Island, mielisairaiden paikka, josta et tule koskaan pääsemään pois.'" (s.62) Kirja on oivallinen kurkistus 1800-luvun amerikkalaiseen maailmaan ja journalismiin. Köyhyys, huumeet, prostituutio, rikollisuus ja psyykkiset sairaudet on niputettu yhteen. Ajalle tyypilliseen tapaan sairaita ihmisiä on hoidettu saarilla, kaukana muista ihmisistä. Niinpä 'mielisairaalat' ovat herättäneet eloon kauhutarinoita. "Kuinka paljon helpompaa olisi kävellä hirsipuuhun kuin tähän kauhujen hautaan!" (s.64) Ihmiset eivät vielä tänäkään päivänä tiedä paljoakaan aivoista. Psyykkiset sairaudet ovat sekä kiehto...

Vanessa Kairulahti; Karolina Kouvola: Helsingin henget

Helsingin historiaan voi tutustua kummitustarinoiden kautta. Olen aikoinaan käynyt Helsingin kaupunginmuseon kummituskävelyllä. Reitti alkoi Ruiskumestarin talolta ja päättyi kaupunginmuseon ullakolle, jossa kuului yllättäin outoja ääniä, niin että opaskin lakkasi puhumasta. Ilmeisesti ilmavirta tarttui rakenteisiin, mutta oli se silti jännittävää. Voin suositella kummituskävelyä, jos niitä jossain enää järjestetään. Sen aikana tulee tutustuttua rakennuksiin ja saa samalla hieman jännitystä tarinoiden muodossa. Kirjan avulla voi kävellä myös omatoimisesti. "Ne kertovat paikan menneisyydestä, ovat todisteita siitä, mitä paikalla on joskus aiemmin tapahtunut ja millaisia tunteita henkilöt ovat siellä kokeneet." (s.37) Suomalaiseen kansanperinteeseen on kuulunut edesmenneiden kanssa kommunikointi muun muassa uhrilahjoin. Kalmanväkeä, jota on saanut esimerkiksi hautausmaan mullasta, käytettiin taikoihin. Kristillinen kirkko on tuonut omat tapansa ja rituaalinsa muun muassa liitty...

Ruta Sepetys: Harmaata valoa

15-vuotias Lina haetaan kotoaan äitinsä ja veljensä kanssa. Heidät sullotaan junan karjavaunuihin ja karkotetaan pakkotyöleirille. Ihmiset kärsivät kylmästä, nälästä, sairauksista ja peseytymättömyydestä epäinhimillisissä olosuhteissa. He pyrkivät kauheuksien keskellä säilyttämään inhimillisyytensä, lähimmäisenrakkautensa ja kulttuurinsa, vaikka on toki heitäkin, jotka katkeroituvat ja pitävät vain itsensä puolia. Eletään vuotta 1941, jolloin Neuvostoliitto hallitsee Liettuaa ja määrittelee mielivaltaisesti kansalaistensa kohtalon. "- pahuus on vallalla niin kauan, kunnes hyvät miehet ja naiset tarttuvat toimeen." (s.346) Lina on lupaava taiteilijan alku. Hän haaveilee taidekouluun pääsystä, mutta joutuukin piirtämään salaa tuhkalla ja varastetulla kynänpätkällä. Hän unelmoi vapaudesta ja elämästä. Piirtäminen on Linan keino selvitä hengissä. Sen kautta hän ilmaisee itseään, käsittelee tapahtunutta ja jakaa tietoa eteenpäin. Hän toivoo voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun. ...

Sarah Penner: Myrkynkeittäjä

Nella keittelee myrkyllisiä keitoksiaan salaisessa apteekissaan 1790-luvun Lontoossa. Henkiin uskova Eliza tyttönen saapuu ostamaan kananmuniin piilotettua myrkkyä emäntänsä puolesta isäntää varten. Nellalla on sääntönä, että myrkkyä ei saa käyttää toisen naisen vahigoittamiseen ja että murhaajan ja uhrin nimet kirjoitetaan kirjaan. Nykyhetkessä Caroline matkailee yksin Lontoossa sen jälkeen kun hänen aviomiehensä on paljastunut aviorikkojaksi. Hän löytää joen rannasta ikivanhan lääkepullon ja alkaa tutkia sen alkuperää. Nellan, Elizan ja Carolinen elämät kietoutuvat ajassa yhteen. He kurkottavat tulevaisuuteen kohti vielä syntymättömiä naissukupolvia. "Ainoastaan he tiesivät, että minä odotin hiljaa seinän takana sormet tahriintuneina myrkkyjen jäännöksistä." (s.28) Kirja kertoo naiseudesta. Naisten on pidettävä toistensa puolia. Miesten murhaaminen on siitä näkökulmasta katsoen tavallaan enemmänkin symbolista kuin konkreettista. Apteekkari haluaa pitää naiset elossa. Hän ha...

Nellie Bly: Maailman ympäri 72 päivässä

Elizabeth Jane Cochran (1864-1922), joka käytti kirjoittajanimeä Nellie Bly, matkusti maailman ympäri 72 päivässä. Hän oli tunnettu toimittaja, sotakirjeenvaihtaja, teollisuusjohtaja, keksijä ja yhteiskunnan epäkohtiin puuttuja. Hän oli toimissaan ja puheissaan naisten aseman parantamisen asialla. Hän harjoitti tutkivaa journalismia ja keräsi aineistoa soluttautumalla käsiteltyyn kohteeseen. Muut naistoimittajat kulkivat Nellien jalanjälkiä. "'Olisinpa toisella puolella maapalloa!' 'Miksipä ei?' mielessäni välähti. 'Tarvitsen lomaa. Entä jos lähtisin matkalle maailman ympäri?'" (s.17) Nellie Bly ehdotti, että 'New York World' -lehti julkaisee hänen matkajuttunsa, kun hän matkustaa maapallon ympäri nopeammin kuin Jules Vernen fiktiivinen henkilö kirjassa 'Maailman ympäri 80 päivässä'. Matkatarina julkaistiin myös kirjana, josta tuli menestys. Nellie Blyn aikana lähinnä miehet matkustivat toimiessaan tutkimusmatkailijoina, lähetyssaarnaaj...