Siirry pääsisältöön

Katy Hays: The Cloisters

Ann Stilwell muuttaa kesäksi New Yorkiin työskennelläkseen goottilaisessa The Cloisters -museossa. Kuraattori Patrick Roland valmistelee tulevaisuuden ennustamiseen liittyvää näyttelyä. Hänen työtoverinsa Rachel Mondray on tutkinut tarotin historiaa. Heidän haaveenaan on löytää kokonainen korttipakka, jota on aikoinaan käytetty ennustamiseen. Ann ei usko mahdollisuuteen ennustaa tulevaisuutta. Hän on kiinnostuneempi katselemaan, kuinka puutarhuri Leo Bitburg huolehtii museon myrkyllisistä kasveista. Ann nauttii museon viileydestä kesähelteiden koetellessa kaupunkia. Valitettavasti työpäivien edetessä ilma käy myös sisällä tukalaksi erinäisten toksisten ihmissuhteiden vuoksi. Varsinkin ruumiin löydyttyä.

"What if our whole life - how we live and die - has already been decided for us? Would you want to know, if a roll of the dice or deal of the cards could tell you the outcome?" (s.2)

Ann työskentelee historian ja esineiden parissa mieluiten yksin. Hän on sitkeä ja pitkäjänteinen. Hän osaa seitsemää eri kieltä, ja viettää paperipinojen ääressä loputtomasti aikaa. Hän on perinyt intohimonsa edesmenneeltä isältään. Ann haaveilee opiskelupaikasta ja arvostuksesta. Hän tuntee olonsa ulkopuoliseksi varsinkin Rachelin seurassa. Rachel on huoliteltu kalliissa asuissaan, kun taas Ann näyttää nuhjuiselta.

"'We long to explain the world around us,' I said. 'To make sense of the unknown." (s.50)

Kirjassa parasta on tunnelma. Goottilainen museo on täynnä keskiaikaisia näyttelyesineitä. Ann työskentelee kirjastohuoneessa, josta on näkymä myrkyllisten kasvien puutarhaan. Hän sormeilee tarotkortteja ja pohtii sulaneen kynttilävahan jättämää jälkeä pöydän kulmalla.

"After all, weren't museums just mausoleums?" (s.165)

Museon työntekijät piilottelevat salaisuuksia. Hitaasti etenevä kerronta paljastaa totuuden vihje kerrallaan. Jokainen väistämättä pohtii, kuka määrittelee kenenkin kohtalon.

"I had never been to Europe, but I imagined it would look something like this: shady and cobbled and Gothic." (s.21)

Kommentit