Opettajana työskentelevä Laura päättää parisuhteensa Henrin kanssa, sillä mies ei halua omaa lasta. Lauran maailmankuva kokee suuren muutoksen. Hänelle lisääntyminen on perustavanlaatuinen tarve. Hän kokee elämän tarkoituksen olevan lisääntyminen. Nyt elämä ei olekaan muuttumatonta sukupolvien ketjua tutuissa perinnemaisemissa. Kaivosyhtiö valtaa rakkaan mökkimaiseman, ja Lauran elämä suistuu konkreettisesti ja kuvainnollisesti raiteiltaan. Vain puutarhan hoito tuo lohtua.
"- maa huokuu elämääkuolemaaelämää." (s.5)
1930-luvulla apteekissa työskentelevä Saima on ihastunut lääkäri Fransiin, joka on isänmaallinen ja puhdasta rotuoppia kannattava mies. Hän kokee rakkauden myötä muuttuneensa tytöstä naiseksi. Lauran ja Saiman tarinoiden teemat kietoutuvat kirjan edetessä yhteen. Naiseuden määritelmä, elämän tarkoitus ja rotuoppi joutuvat tarkastelun alle. Ennen kaikkea kirja kertoo elämän kiertokulusta ja tahattomasta lapsettomuudesta. Kirjassa on myös ripaus mystiikkaa.
"- vuodenkierto on kaikessa arkisuudessaan käsittämätön ja maaginen." (s.5)
Kirjan tapahtumiin on helppo tempautua mukaan. Lauran ja Saiman elämäntragediat koskettavat. Olisin silti toivonut kirjan sisältöön selkeämpää rajausta. Nyt käsiteltävät teemat ovat liian hajallaan. Olisin kaivannut Lauran ja Saiman tarinoille vieläkin selkeämpää kytköstä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!