Eletään 1700-lukua. Angus ja Christina Hunter matkustavat Uuteen maailmaan ja jättävät rakastetun tyttärensä sukulaisten hoiviin. Agnes on raajarikko eikä kykenisi selviytymään matkasta meren yli. Colin-sedän ja Emily-tädin luona elämä on täysin erilaista kuin kotona. Lily-serkun mielestä rampa sukulainen vie hänen maineensa seurapiireissä. Agnes kohtaa tanssiaisissa ylämaalaispäällikkö Fingal MacTorrianin ja päätyy erinäisten vaiheiden kautta jakobiittikapinallisen vieraaksi tämän kotiseudulle. Klaanin herruudesta käydään valtataistelua, ja Agnes pohtii omaa rooliaan mutkikkaassa kuviossa.
"- Sinä olet herttainen tyttö ja teet hyvää meidän Lilyllemme, setä ilmoitti. - Ehkä hän oppii hieman kiitollisuutta, kun näkee, miten kauheaa sinun elämäsi on." (s.23)
Agnes kuvailee itseään sanoilla rampa ja raajarikko. Hän käyttää keppiä kävelemisen tukena ja apuvälineitä arjen muissa toiminnoissa. Agnesin elämä määrittyy hänen raajarikkoutensa kautta. Häneltä odotetaan alituista hurskautta ja kiitollisuutta. Häntä kuvaillaan urheaksi, vaikka hän vain elää omaa elämäänsä. Ihmisillä saattaa olla sellaisia ajatuksia, että raajarikolla pitäisi olla sen verran ymmärrystä, ettei lähde ihmisten vaivoiksi, tai että hänenlaisten ei tarvitse joka paikkaan päästä. Agnes on tottunut suunnittelemaan kulkureittinsä etukäteen. Maailma on rakennettu terveitä varten. Terveiden ihmisten kannattaisi muistaa, että kenestä tahansa voi tulla rampa millä hetkellä tahansa ja että tilojen saavutettavuus hyödyttää lopulta kaikkia.
"Teidän seurassanne hän uskaltaa olla oma itsensä." (s.117)
Kirja kertoo kielletystä rakkaudesta. Agnes on oppinut, että vain terveet avioituvat, joten hän ei saa tottua miesten huomioon ja elätellä turhia toiveita rakkaudesta. Hänen myötäjäisensä on säästetty tulevaisuuden varalle, jotta hän ei joudu sukulaisten nurkkiin.
"Jos miehen sisar - tai äiti tai muu sopiva naispuolinen läheinen - halusi tavata, mies ei ollut liikkeellä pelkästään kunniallisissa, vaan vakavissa aikeissa." (s.80)
Kirja kertoo nuorista aikuisista, jotka kasvavat, kehittyvät ja etsivät omaa paikkaansa yhteisössä. Agnes on suosikkini kirjan henkilöistä. Pidin paljon myös Ailsa-neidistä, jolla on suuri sydän, ja palvelijatar Milliestä, jonka hyvää tarkoittavia höpinöitä oli hauska kuunnella. Jatkan ehdottomasti kirjasarjan lukemista, sillä haluan tietää, mihin seikkailuihin sankarittaret seuraavaksi päätyvät.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!