Unelmien aika

Nelikymppinen Assi työskentelee kirjanpitäjänä ja elää lapsivapaata elämää paritalonpuolikkaassa yhdessä avopuolisonsa Olli-Pekan kanssa. Hänen pysähtyneeseen elämäänsä tulee tilaa tarkastella omia haaveita, kun hänet yllättäen lomautetaan. Hän pohtii pitkää parisuhdettaan, tyhjentää perinnöksi saatua taloa ja osallistuu talviretkeilykurssille. Hänen on viimein aika tehdä muutoksia. "Parisuhteen ei pitäisi olla tällaista, Assi ajatteli äkkiä. Ajatus tuntui yhtä kylmältä kuin syyskuinen sää hänen ympärillään." (s.27) Assi ja Olli-Pekka ovat olleet yhdessä kaksikymmentä vuotta. Miehen taipumus huoliajatteluun ja pakko-oireiseen käytökseen kuormittavat Assia, joka kaipaa elämäänsä mukavia asioita. Hän havahtuu ajatukseen, että hänellä ei ole mitään omaa. Hän on hylännyt haaveensa ja asettanut muut ihmiset itsensä edelle. Hän ymmärtää, että hänen on otettava vastuu itsestään ja tehtävä itselleen mielekkäitä asioita, vaikka ei saisi niille muiden ymmärrystä ja hyväksyntää. "-...

Kolmekymppinen Inka Hakaniemi palaa Australiasta Suomeen ja asettuu Saima-tädin kesäasuntoon asumaan. Hän haaveilee paikasta, jossa ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan, ja perustaa retrotyylisen Puistokadun pesulan. Vakiokävijät muodostuvat hiljalleen. Paikalle saapuu palvelutalon asukas Hilma, matkailualan influensseri Eevi ja kirjanpitäjän töitä tekevä Assi kotiäitiyden uuvuttaman siskonsa Annikan kanssa. Inkan on käytävä Australiassa tapahtuneet asiat läpi ennen kuin voi täysin aloittaa uuden elämänvaiheen.  "- tuntui samalla ihanalta, että hänellä oli ympärillään naisia, joita olivat kiinnostuneita hänen kuulumisistaan." (s.221) Inka ilmaisee itseään 50-luvun vaatteilla, joihin hän on turvautunut kouluajoista lähtien. Vaatteet toisaalta korostavat hänen parhaita puoliaan, toisaalta vievät huomion pois hänestä itsestään. Inka keskittyy ihmisissä paljon heidän ulkonäköönsä ja asemaansa. Hän on kateellinen Ella-siskolleen, jolla on mustat hiukset ja hentorakenteinen vartalo...

Muumilaaksossa on juhannusilta. Muumipeikko, Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen keräävät kukkia. He kulkeutuvat puistoon täynnä kieltokylttejä. Hiekkalaatikolla istuu joukko lapsia. Nuuskamuikkunen ei siedä kieltoja ja luonnottomalta näyttävää puistoa. Hän haluaa auttaa lapsia. "Ja minä haluaisin vain kaikkien olevan iloisia. Neulomalla voin tehdä toiset iloisiksi -" Lasten kuvakirjan tarina perustuu Tove Janssonin kirjoihin. Se kertoo auttamisesta, ilosta ja vapaudesta. Kävin talvella Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 'Pako Muumilaaksoon' -näyttelyssä, jossa pohditaan pakolaisuutta ja tilojen avaamista uuteen tarkoitukseen. Kirjan lapset on hylätty. Puistonvartija Hemuli vaatii, että puistossa ei saa tehdä mitään. Hän rakastaa kuria ja järjestystä, mutta hänen pitäisi pohtia, missä tilanteissa kyseisiä ominaisuuksia tarvitaan. Lapset kaipaavat sopivassa suhteessa rajoja ja rakkautta. Heidän tehtävänsä on oppia ja leikkiä. Heillä on oikeus käyttää tiloja ja toimia niissä lap...

Melissa 'Melli' Kallialan vanhemmat ovat eronneet. Perheessä on tapana haudata tunteet syvälle sisimpään, mikä muuttuneessa elämäntilanteessa tuntuu Mellistä erityisen vaikealta. Hän tukeutuu nettiystäväänsä Vitaan, johon hän kokee syvää yhteyttä. Melli osallistuu Oikukkaiden romantikkojen lukupiiriin, johon liittyy uusi jäsen Bea, jonka herättämää tunnekimaraa vastaan on satuttavaa rimpuilla. Piilotetut tunteet purkautuvat esiin katastrofaalisin seurauksin. "Mut voiko ihminen oikeesti hallita omaa narratiiviaan? Tai aina kaikki muut muodostaa meistä jonkin käsityksen. Mulla voi olla joku toive siitä, mikä mun tarina on, mutta kaikki muut näkee mut silti jollain tavalla, mitä mä en pysty kontrolloimaan." (s.206) Melli on osa ystäväporukkaa. Emma on lukupiirin perustaja, joka suhtautuu vakavasti kiinnostuksenkohteeseensa ja sietää huonosti siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Hänellä on poikaystävä Eeli. Ulpu rakastaa kaikkea eläimiin liittyvää ja inhoaa opiskeluvihollistaan...

Lapset syövät vadelmia mahansa täyteen. Tessa pelastaa yhdestä marjasta löytyneen madon ennen kuin Lauri ehtii talloa sen päälle. Tessa ja Aina lähtevät metsään poimimaan lisää vadelmia. He löytävät suuren vattumetsän ja saavat marjoja korit ja esiliinat täyteen. Valitettavasti he eksyvät kotimatkalla. "Kunpa saisikin asua yhtä kauniissa paikassa kuin se, raikkaassa tuoksuvassa tummanpunaisessa tuvassa kaukana metsän rauhassa, kukkien ja vihreiden lehtien keskellä!" (s.9) Satu opettaa ahkeruutta. Lapset tekevät oman osansa kodin töistä ja ruokahuollosta. Satu opettaa ennen kaikkea luonnon kunnioitusta ja suojelua. Luonto tarjoaa esteettisiä elämyksiä. Se kannustaa liikkumaan. Se antaa tarvitsijalleen ravintoa. Se osoittaa, kuinka luonnon suojelijat palkitaan. Satu kehottaa myös olemaan varovainen ja ahnehtimatta liikaa. "Joka pensas notkui maata kohti valtavan isojen tummanpunaisten kypsien vattujen painosta: totisesti, sellaista marjamäärää eivät innokkaat poimijatytöt ...

Jaro on valokuvaamista harrastava lukiolainen, joka kertoo avoimesti olevansa aseksuaali. Kyseessä on seksuaalinen suuntautuminen, jossa henkilö kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Jaro ei suuntautumisensa vuoksi ymmärrä, miksi ihmiset haluavat harrastaa seksiä tai miksi ihmisillä on tarve seurustella. "Tuntuu siltä kuin kaapista pitäisi tulla ulos kerta toisensa jälkeen. Että joka kerta, kun avaat ne ovet, ne katsovat sinua eivätkä usko, ettet tosiaan tee siellä mitään." (s.14-15) Jaro matkustaa ystävänsä Venlan innoittamana Helsinkiin tapaamaan muita aseksuaaleja henkilöitä. Hän tutustuu Alinaan, joka on sattumalta muuttamassa samalle paikkakunnalle. Jarosta, Venlasta ja Alinasta muodostuu ystäväporukka. Jaro haluaa halata ja tukea ystäviään. Hän kokee, että ystävyyttä ei pidetä yhtä tärkeänä kuin romanttista suhdetta. Elokuvissa, kirjoissa, musiikissa, mainoksissa ja keskustelunaiheissa (kuten parisuhde ja lapset) kaikki on ...

Hiiru valmistautuu pääsiäiseen. Hän kylvää rairuohon, maalaa munia, avaa oven virpojille, etsii suklaamunia ja syö pääsiäisaterian. Hiiru näkee ympärillään kevään merkkejä: puiden oksissa on hiirenkorvia ja perhoset ja muurahaiset ovat lähteneet liikkeelle. Hän pääsee tervehtimään ukkia sairaalassa ja auttamaan kevätsiivouksessa. "Äiti oli tuonut koivunoksia maljakkoon. Siitä Hiiru tiesi, että pian on pääsiäinen" Lasten kuvakirjassa hiiret on piirretty ilmeikkäiksi. Lapsi tutustuu uusiin asioihin Hiirun avulla ja samaistuu tämän tunnetiloihin. Etenkin retki sairaalaan ukkia katsomaan voi olla jännittävä ja pohdituttava. Hiirun äiti kuvataan turvallisena ja lempeänä aikuisena, joka tykkää noudattaa perinteitä ja ottaa Hiirun mukaan arkiaskareihin. "Illalla ei tullut enää niin nopeasti pimeä. -Onko nyt kevät? Hiiru kysyi. - Kyllä vain, sanoi äiti." Pikku Hiiri kirjasarja on ihana. Kirjat sopivat etenkin 2-3-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa ääneen luettaviks...

Kevät on saapunut. Panu ja Rami leikkivät yhdessä purolla, kunnes on aika mennä kotiin. Rami kirmaa isänsä kanssa vappupallo ostoksille, kun taas Panu saa tyytyä kivien maalaamiseen, sillä vappupallot maksavat liikaa. Panu pitää kivien maalaamisesta, kunnes hänet valtaa ajatus epäreiluudesta. Häntä harmittaa, että hän ei koskaan saa mitään. "'Lasten pitää aina leikkiä reilusti ja jakaa tasan', Panu nyyhkytti. 'Miksi aikuiset ei tee niin?'" Lapsille on tärkeää olla samanlainen kuin muut lapset. He haluavat kuulua joukkoon. He haluavat tehdä samoja asioita ja leikkiä samoilla leluilla. He haluavat jakaa kaiken tasan. Panu keskustelee äitinsä kanssa elämän epäreiluudesta. Hän ei ymmärrä, miksi Ramilla on niin paljon tavaraa ja miksi Rami pääsee sirkukseen ja ulkomaille. Hän ei saa edes yhtä ilmapalloa, vaan joutuu vetämään ainaista kiveä perässään. Äidinkin mielestä tilanne on epäreilu. Hän lohduttautuu ajattelemalla, että he ovat rikkaita näkymättömällä tavalla....

Samira ja Ninni menevät yhdeksännelle luokalle. Samira on aina ollut hyvä koulussa. Hänen vanhempansa haluaisivat, että hän menisi lukioon, mutta hän itse haluaisi ammattikouluun kauneudenhoitoalalle. Ninni kokee koulunkäynnin vaikeaksi. Hänen vanhempansa ovat vasta eronneet. Hän jännittää, pääseekö hän peruskoulun jälkeen hyvään lukioon. Samira ja Ninni tutustuvat ilmaisutaidon kurssilla, jossa tehdään kauhunäytelmä. Samira vastaa maskeerauksesta ja tekee Ninnille hirviön rooliin sopivan meikin. Ystävät perustavat Lumomeikit TikTok-tilin. "Mä halusin tehdä asioita, joista mä pidin." (s.66) Kirja kertoo unelmista. Teatterissa kaikki voivat olla omia itsejään. Sieltä löytyy jokaiselle sopiva rooli. Siellä kannustetaan ja tuetaan. Rakastin kirjassa etenkin tätä osuutta. Pystyin samaistumaan teatterinuoriin oman lapsena aloitetun teatteriharrastukseni kautta. Rakastin ajatusta omien unelmien toteuttamisesta. Mielestäni on tärkeää, että ihmisen elämässä on asioita, joita hän itse...

Muumipeikko kävelee muumitalosta sillan yli Nuuskamuikkusen teltan luokse. Hän odottaa näkevänsä ystävänsä juomassa aamukahvia, mutta leiripaikka onkin tyhjä. Seikkailun sijasta Muumipeikko kohtaa pettymyksen. Hänestä tuntuu siltä, että hän on aina se, joka joutuu odottamaan, kun toisella on muuta tekemistä. "- Nuuskamuikkunen ei halunnut lähteä tänään uimaan. Hänellä oli jotain muuta tekemistä, jotain tärkeämpää -" Muumipeikko haluaisi leikkiä joka päivä Nuuskamuikkusen kanssa. Hän ei keksi yhtä hauskaa tekemistä yksin tai jonkun toisen leikkikaverin kanssa. Hänestä tuntuu siltä, että hän ei ole Nuuskamuikkuselle tärkeä.  "- Sinä olet kuin avomeri, näytät aina mistä tuulee. Toiset taas ovat hyvin yksityisiä, mamma jatkoi. - Vähän niin kuin simpukat. Heiltä ei pidä udella liikaa, tai he napsauttavat kuorensa visusti kiinni." Ystävyys ei katoa mihinkään, vaikka ystävä ei olisikaan aina tavattavissa. Ystävän kanssa kannattaa keskustella omista ajatuksista ja tunteista...

Kaikilla on ihmiskeho ja tunteet. Me näytämme erilaisilta ja tykkäämme eri asioista. Me asumme monenlaisissa perheissä. Meillä on eri uskontoja tai ei uskontoa lainkaan. Meillä on monenlaisia eri ammatteja. "Ole ylpeä siitä, mikä tekee sinusta erilaisen. Se auttaa muita kertomaan erilaisuudestaan ja myös olemaan ylpeitä erilaisuudestaan." Tietokirjassa kerrotaan rodusta, antirasismista ja itsetunnosta lapsille sopivassa muodossa. Rasismi eli ihonväriin perustuva syrjintä on alkanut halusta alistaa ihmisiä. Ulkonäkö ei liity millään tavalla ihmisen paremmuuteen. Tietokirja on värikäs ja helposti lähestyttävä. Sen avulla on helppo keskustella lasten kanssa rasismista. "Kulttuurimme syntyy siitä, miten me toimimme yhdessä. Kulttuuri on eri asia kuin ihonvärimme." Kävin tänä syksynä Helsingin kaupungin järjestämällä antirasismi kurssilla. Siinä kerrottiin, kuinka nationalismi on luonut ajatuksen suomalaisista. Suomi on aina ollut monikulttuurinen. Täällä ovat asuneet es...

Sari on asunnoton 50-vuotias nainen, joka on asustellut Helsingin päärautatieasemalla yli kymmenen vuotta. Kirjailija Heini Kilpamäki kuvaa kirjassaan suomalaista asunnottomuutta sekä yksilön kokemuksen että yhteiskunnallisen tason kautta. Hän etsii Sarin asunnottomuuden syitä ja selityksiä muun muassa lapsuuden tapahtumista, kapinallisesta punkkulttuurista, sairaushistoriasta, taloudellisesta tilanteesta ja lähisuhdeväkivallan kokemisesta. Hän on tutkinut aihetta haastattelujen, havainnoinnin ja kirjallisten dokumenttien kautta. Sari on sairastanut psykoosin. Hänen todellisuudentajunsa on häiriintynyt. Hän on ollut pakkohoidossa ja saanut lääkitystä vastoin omaa tahtoa. Hän on kärsinyt paranoidista suhtautumisesta muihin ihmisiin. Hän on ajatellut muiden olevan pahantahtoisia häntä kohtaan. Hän on ollut sairaudentunnoton ja hoitokielteinen. Hän on ajatellut, että hänet on haluttu määritellä sairaaksi. Hän ei ole luottanut terveydenalan työntekijöihin eikä viranomaisiin. Kirjassa pohdi...

Kirjailija kertoo sarjakuvan muodossa kokemuksistaan ahdistuksen ja masennuksen sairastamisesta. Hän kuvailee, miltä olotila tuntuu ja miten elämä sairauden kanssa sujuu. Kirjailija toivoo, että samanlaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset olisivat itselleen ystävällisiä. Sarjakuva on toiveikas sairastavan tulevaisuuden suhteen. "Be your own friend." (s.79) Sarjakuvassa on lukuisia puhuttelevia hetkiä, kuten tilanne, jossa ahdistusta ja masennusta sairastava ihminen kokee, että ajatukset valtaavat hänet mustana pyörteenä. Hän kokee olevansa täysin yksin. Hän näkee itsessään pelkkiä vikoja. Hän pyrkii täydellisyyteen hallitakseen siten elämäänsä. Hän sulautuu muiden sanoihin eikä osaa vetää rajoja itsensä ja muiden välille. Hänestä tuntuu siltä kuin hän katsoisi elämää samean lasin läpi. "Allow yourself to enter a space that feels safe." (s.143) Sarjakuvassa rohkaistaan menemään lääkäriin ja terapiaan. Paraneminen on kovaa työtä, josta on itse otettava vastuu. On o...

Haymitch Abernathylla on syntymäpäivä. Hänen juhlamieltään varjostaa elonkorjuu, josta lähetetään tänä vuonna toisen neljännesjuhlan vuoksi tuplamäärä lapsia Nälkäpeliin. Haymitch viettää onnellisen hetken tyttöystävänsä Lenore Doven seurassa ennen seremonian alkamista. Nälkäpeli on tosi-tv-ohjelma, jossa Panemin vyöhykkeiden lapset lähetetään taistelemaan toisiaan vastaan sisällissodan muistoa kunnioittaen. Hengissä selviytynyt julistetaan voittajaksi, joka kiertää viihdyttämässä Capitolin väkeä ja joka toimii seuraavien vuosien tribuuttien ohjaajana. Tv-ohjelmassa totuudella ei ole väliä. Se on ennen kaikkea väline, jolla ihmisiä hallitaan. "On näet niin, että minut on tehty hiljaiseksi alistujaksi päästä varpaisiin, läpikotaisin, sisäisesti ja ulkoisesti." (s.307) Nälkäpeli kirjasarjan lukijoille Haymitchin myöhemmät vaiheet ovat jo tuttuja. Kirja antaa kauan kaivatut vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin, kuten mitä kyseisessä Nälkäpelissä tapahtui ja miten Haymitc...

Köyhän ja monilapsisen perheen tyttö viedään kasvattiperheen hoiviin määrittelemättömän pitkäksi aikaa. Tytön sydämellisesti vastaanottava nainen pesee, vaatettaa ja ruokkii hänet. Huolenpito ja rakkauden kohteena oleminen tuntuvat hänestä vierailta. "'Tässä talossa ei ole salaisuuksia, kuuletko?'" (s.22) Tyttö oppii kasvattikodissa asuessaan, kuinka erilaisia ihmisiä maailmassa onkaan. Hän kohtaa kylässä kulkiessaan kateutta, katkeruutta ja pahansuopuutta, mutta myös ystävällisyyttä ja rakkautta. "Me kävelemme pitkään puhumatta, niin kuin ihmiset tekevät joskus kun ovat onnellisia. Ja heti kun olen ajatellut niin, tajuan että päinvastainenkin on totta." (s.23) Kirjan tarina on herkkä ja kaunis. Pieni juonipaljastus. Olisin halunnut jäädä tarinaan vielä hetkeksi varmistuakseni, että tyttö saa elää elämänsä onnellisena loppuun asti. Avoin loppu hämmentää, ahdistaa ja suututtaa. 

Guylain lukee ääneen paperiliuskoja joka arkiaamu matkustaessaan junassa. Kanssamatkustajat kuuntelevat ja jopa odottavat luentaa. Guylain turruttaa itsensä töissä kirjojen kierrätyslaitoksessa, jossa makulointikone repii kaiken, mitä hampaisiinsa saa. Kunnes eräänä päivänä junan penkin välistä tipahtaa muistitikku. Kuka on nainen, joka on tallentanut siihen tekstejään? "Miten hän osaisi selittää ihmisille, ettei lukenut heidän vuokseen? Hän astui vastahakoisesti ulos junan lämmöstä ja jätti taakseen päivän sivut." (s.15) Kirja kertoo elämän mielekkyydestä ja mielettömyydestä. Ihmisellä on hyvä olla jokin oma projekti, johon paneutua. Ystävälliset ihmiset saavat tuntemaan, että on elossa.  "Viikonloppu saapui, se oli kuin turvaisa satama, jonne voi vihdoin laskea viikon aikana kasautuneen väsymyksen." (s.80)

34-vuotias Shibata työskentelee miesvaltaisella alalla Japanissa. Hän on ainoa, joka joutuu työn ohella järjestelemään paikkoja, tarjoilemaan kahvia ja juoksemaan asioilla. Shibata tokaisee olevansa raskaana, jolloin hän saa erityiskohtelua ja etuja, joiden olemassaolosta hän ei ole tiennyt. "- elämästä tulisi rankkaa, jos kiinnitti liikaa huomiota toisten reaktioihin." (s.81) Kirja käsittelee sukupuolten välistä eriarvoisuutta, työelämän epätasa-arvoa ja yksin elämiseen liittyviä haasteita. Shibata kohtaa naissukupuoleensa liitettyjä odotuksia. Hän elää normin ulkopuolella parisuhteettomana ja lapsettomana. Äitien maailma tuntuu vieraalta maalta, jonka kieltä hän ei osaa. "Samassa muistin, etten ollut puhunut tänä viikonloppuna sanaakaan kenellekään." (s.56) Shibatan uskonnollinen pohdinta oli mielestäni kiehtovaa. Maailman kuuluisin raskaana oleva nainen, Maria, nähdään pelkkänä äitinä. Shibata pohtii, mitä muita puolia ja kiinnostuksen kohteita Marialla oli. ...

Tutustumalla vuosien 1872-1894 Suomalaisen teatterin toimintaan saa käsityksen aikakauden naiseudesta. Näyttelijättäret loivat, toistivat ja uudistivat naiskuvaa suomalaisuusliikkeen hengessä.  "Näyttelijätär on monina aikakausina ollut käytöksestään tai elämäntavoistaan riippumatta automaattisesti kunniaton nainen, koska hän on 'valehdellut ammatikseen' ja 'näytellyt itseään rahasta'." (s.8) Kirjassa käydään kattavasti läpi Suomalaisen teatterin kuuluisimmat näyttelijättäret, naisille tarjolla olleet roolit, ajatukset näytelmien takana, yhteiskuntaluokan ja siviilisäädyn vaikutus roolitukseen ja yleisön ajatteluun roolista, siviili- ja työelämän yhdistäminen, markkinoinnin alkuaskeleet roolikuvineen ja ihailun ja arvostelun kohteena oleminen. "Teatterin tehtävä on vahvistaa tai purkaa yleisön näkemyksiä itsestään ja maailmasta." (s.25) Suomalaisen teatterin näytelmissä näkyi naisen rakkaus ja uskollisuus Suomen kansaa kohtaan. Sankaritar oli nöyrä j...

K-popin eli Etelä-Koreassa (väkiluku 51,7 miljoonaa) tehdyn pop-musiikin tarina alkoi poikabändistä Seo Taiji vuonna 1992. Etelä-Korean demokratisoituminen salli musiikillisia uusia aatteita, ja nuoret lähtivät kokeilemaan kykyjään. "Näköalattomuuden sijaan K-pop antaa nuorille toivoa siitä, että heillä on mahdollisuus saavuttaa unelmansa." (s.111) K-pop on esiintymistä, musiikkivideoita, mainoskuvauksia, oheistuotteita, televisiovierailuja, elokuvarooleja, palkintogaaloja ja viikottaisia nettiin levitettäviä musiikkikilpailuissa esiintymisiä. Se on ihanteellisen korealaisten arvojen mukaisen maailman esittämistä. Kansainvälisiä markkinoita ajatellen sanoituksissa käytetään sekä englannin että korean kieltä ja yhtyeiden nimet sisältävät lyhenteitä, numeroita ja englannin kieltä. Musiikki on sekoitus eri tyylilajeja ja voimakkaita mielihyvää tuottavia rytminmuutoksia. Kappaleet liittyvät rakkauteen, vaikka oikeassa elämässä seurustelu on tabu. K-pop idolit ovat konservatiivisi...

Britney Spears on vapautunut kolmentoista vuoden holhouksesta ja kirjoittanut kirjan omasta elämästään omilla ehdoillaan. Hän kertoo lapsitähteydestä, ihmissuhteista, äitiydestä ja vapauden tavoittelusta. Britney Spears kuvailee, mitä naiseus, taiteilijuus ja hengellisyys hänelle merkitsevät. "Olin alkanut unelmoida todellisen rakkauden löytämisestä ja aloilleni asettumisesta. Minusta tuntui, että olin jäänyt paitsi elämästä." (s.109) Britney Spears on kokenut esineellistämistä, seksuaalisuuden kontrollointia ja henkistä väkivaltaa. Häntä on arvosteltu huonoksi esikuvaksi. Britney Spears kirjoittaa kehollisuudesta ja itsensä etsimisestä. Hän kertoo, kuinka hänet on leimattu hulluksi ja huonoksi äidiksi, kun hän on ottanut oman kehonsa haltuunsa. Britney Spears kuvailee kirjassaan hänelle määrättyä pakkolääkitystä. Kirja kuvaa yhden ihmisen kokemuksen amerikkalaisesta mielenterveysongelmien diagnosoinnista ja lääkityksestä. Britney Spears leimaa lapsuudenperheensä rahanahneeks...