Jaro on valokuvaamista harrastava lukiolainen, joka kertoo avoimesti olevansa aseksuaali. Kyseessä on seksuaalinen suuntautuminen, jossa henkilö kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Jaro ei suuntautumisensa vuoksi ymmärrä, miksi ihmiset haluavat harrastaa seksiä tai miksi ihmisillä on tarve seurustella.
"Tuntuu siltä kuin kaapista pitäisi tulla ulos kerta toisensa jälkeen. Että joka kerta, kun avaat ne ovet, ne katsovat sinua eivätkä usko, ettet tosiaan tee siellä mitään." (s.14-15)
Jaro matkustaa ystävänsä Venlan innoittamana Helsinkiin tapaamaan muita aseksuaaleja henkilöitä. Hän tutustuu Alinaan, joka on sattumalta muuttamassa samalle paikkakunnalle. Jarosta, Venlasta ja Alinasta muodostuu ystäväporukka. Jaro haluaa halata ja tukea ystäviään. Hän kokee, että ystävyyttä ei pidetä yhtä tärkeänä kuin romanttista suhdetta. Elokuvissa, kirjoissa, musiikissa, mainoksissa ja keskustelunaiheissa (kuten parisuhde ja lapset) kaikki on pääasiassa seksuaalista. Aseksuaali henkilö joutuu jatkuvasti osallistumaan heteronormatiivisiin keskusteluihin.
"- seksinormatiivinen kulttuuri jättää nimenomaan acet ulkopuolelle." (s.193)
Lukiolaisten elämä koostuu haasteista ihmissuhteissa. He harjoittelevat kommunikointia ystävien, ikätovereiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. He etsivät omaa seksuaalista identiteettiään ja tapaansa ilmentää sitä. Toiset keskittyvät elämään omaa elämäänsä, kun taas toiset haluavat olla aktivisteja ja kuuluttaa asioitaan koko maailmalle.
"Miksi kaikkien siis pitää käyttäytyä kuin elämästäni puuttuisi jotain?" (s.60)
Ennakkoluulot saavat kirjassa yllättävän paljon tilaa. Jaro kokee kiusaamista ja syrjivää puhetta. Hänet valtaa ulkopuolisuuden, toiseuden ja yksinäisyyden tunteet. Hän kaipaa hyväksyntää. Ihmiset toimivat omien arvojensa ja yhteiskunnan normien mukaisesti, mihin esimerkiksi liittyy suvunjatkaminen. He haluavat jokaisen toimivan yhteisen normiston mukaisesti ja turvautuvat ääritilanteissa jopa väkivaltaan pitääkseen yksilön ruodussa. Toisaalta henkilö voidaan myös eristää yhteisön ulkopuolelle.
"Ymmärrät varmasti, miten paljon toisia voi loukata, kun heistä tuntuu, että pilkkaat asiaa, joka on täysin normaali ja luonnollinen osa heitä ja myös sinua." (s.74)
Kansainvälistä aseksuaalisuuden päivää vietetään 6. huhtikuuta. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta aseksuaalisuudesta. Eve Lumerton kirja on tärkeä keskustelun avaus. Toivoisin, että aiheesta kirjoitettaisiin paljon enemmän ja myös sekä posiitiivisesta että aikuisten näkökulmasta. Tällä hetkellä aiheesta ei oikeastaan ole yhtään kirjallisuutta. Kansainvälistä aseksuaalisuuden päivää voi viettää syömällä palan kakkua ajatuksella "I'd rather have cake". Samalla voi lukea turvallisen tilan periaatteista ja Seta ry:n sivuilta aseksuaalisuudesta ja pohtia oman elämän ihmissuhteita työpaikalta harrastuksiin ja sukulaisista tuttaviin ja pohtia kriittisellä katseella itse aloittamiaan tyypillisiä keskustelunaiheita.
"Toivon, että kaikki elävät samassa maailmassa, johon mahtuu niin paljon erilaisuutta ja samanlaisuutta kuin on ihmisiäkin." (s.179)
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!