Lapset syövät vadelmia mahansa täyteen. Tessa pelastaa yhdestä marjasta löytyneen madon ennen kuin Lauri ehtii talloa sen päälle. Tessa ja Aina lähtevät metsään poimimaan lisää vadelmia. He löytävät suuren vattumetsän ja saavat marjoja korit ja esiliinat täyteen. Valitettavasti he eksyvät kotimatkalla.
"Kunpa saisikin asua yhtä kauniissa paikassa kuin se, raikkaassa tuoksuvassa tummanpunaisessa tuvassa kaukana metsän rauhassa, kukkien ja vihreiden lehtien keskellä!" (s.9)
Satu opettaa ahkeruutta. Lapset tekevät oman osansa kodin töistä ja ruokahuollosta. Satu opettaa ennen kaikkea luonnon kunnioitusta ja suojelua. Luonto tarjoaa esteettisiä elämyksiä. Se kannustaa liikkumaan. Se antaa tarvitsijalleen ravintoa. Se osoittaa, kuinka luonnon suojelijat palkitaan. Satu kehottaa myös olemaan varovainen ja ahnehtimatta liikaa.
"Joka pensas notkui maata kohti valtavan isojen tummanpunaisten kypsien vattujen painosta: totisesti, sellaista marjamäärää eivät innokkaat poimijatytöt eläessään olleet nähneet!" (s.13)
Karoliina Suoniemi on kirjoittanut kirjan Tehdaskaupungin lapset, jossa kerrotaan, että satukirjoja oli vain rikkaimmissa perheissä. Opettaja saattoi koulussa lukea kirjoja, kuten Zacharias Topeliuksen (1818-1898) Satuja, josta Vattumato löytyy. Sadut opettivat ystävällisyyttä, kiltteyttä, isänmaanrakkautta ja uskontoa. Lainasin Maija Karman kuvittaman version Karoliina Suoniemen kirjan innoittamana. Kuvitus on sadunomaista, ilmeikästä ja tunnelmallista. Ihaninta ovat eläimet ja tontut, jotka katselevat lasten puuhia. Harmillisesti osa kuvista on jätetty lyijykynäpiirroksiksi. Värit tuovat eloa tarinaan. Romantisoitu lapsuuden kuvaus luo aikuislukijassa kaipuun kuvitteelliseen huolettomaan lapsuuteen, jossa vallitsee ikuinen kesä ja loputtomasti vadelmia.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!