sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Jussi Kaakinen: Suomen lasten historia



"Samaan aikaan..."

Kaakinen, Jussi; Kuisma, Juha; Manninen, Kirsti: Suomen lasten historia
Julkaistu: 2005
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava
Sivumäärä: 221


Kirja kertoo suomalaisista lapsista eri aikakausilla. Se koostuu tarinoista, joissa päähenkilöinä ovat aina tyttö, poika ja koira. Kieli on kyseiseen aikaan sopivaa, ja tekstistä käy ilmi ajalle tyypilliset tavat, pukeutuminen, ruokakulttuuri ja lasten asema. Tarinoiden välissä on tietoaukeama, josta käy tarkemmin ilmi muun muassa eri keksinnöt, uskonnot, tavarat, hallitsijat, sodat ja asumukset. Kirjassa on hieno ja aikakautta elävöittävä kuvitus.

"Vaan juuri silloin kuului ulkoa terävä pamaus ihan kuin olisi pyssyllä ammuttu, ja kohta toinen ja kolmas ja vaikka kuinka monta. Samassa liiterin takana maantiellä vilahti jokin valo, niin kuin olisi autolla ajettu oikein lujaa, ja heti perään toinen ja kolmas..." (s.169)

Kirja toimi pikakelauksena ja hyvänä kertauksena Suomen historiaan. Tietoaukeamilta saattoi myös löytää jotain uutta ja jännittävää. En ollut muistanut, että 1870-luvulla Suomen kellot laitettiin samaan aikaan. Ennen sitä joka paikkakunnalla oli ollut oma kellonaika, joka oli katsottu keskipäivän auringon asennosta. Entä sitten 1700-luvun alun sotilaiden lempinimet. Moni suomalainen sukunimi on lähtöisin kyseisestä lempinimestä. Sotilaille piti keksiä nimiä, koska kaikki olivat tyyliin Matti Matinpoikia.

Suosittelen tutustumaan Suomen historiaan varsinkin näin itsenäisyyspäivän alla!


Helmet lukuhaaste 2016: 14. Historiaa käsittelevä tietokirja

6 kommenttia:

  1. Tämä on hieno kirja, yksi lemppareistani! Pidän erityisesti siitä, miten historian faktojen ympärille on luotu fiktiivisiä tarinoita. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että pidät kirjasta :)

      Poista
  2. Tämä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta! :)

    VastaaPoista
  3. Hauska huomata, että muutkin tykkäävät tästä! Ainakin minusta tuntuu, että tämä kirja kestää yllättävän hyvin lukemista; ite olen tarttunut siihen yllättävän usein, kun mikään muu kirja ei ole inspiroinut!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!