Hurskas ja hyveellinen Brabantin kreivitär Genoveva hoitaa sairaita, auttaa köyhiä ja opettaa tytöille taitoja kuten kehruuta. Hänen aviomiehensä uljas ja oikeudenmukainen linnakreivi Siegfried joutuu sotaan ja jättää kaiken taloudenhoitaja Golon vastuulle. Ylimielinen Golo hyödyntää tilaisuutta ja yrittää saada Genovevan vuoteeseensa. Kieltävän vastauksen saatuaan hän kostaa ja syyttää naista aviorikoksesta. Linnakreivi Siegfriedin viha kuohahtaa. Hän tuomitsee vaimonsa kuolemaan. Kaunis, rakastettu ja erinomaisesti kasvatettu Genoveva viruu vankilassa loppuaan odottaen ja synnyttää pojan. Mestaajat karkottavat heidät metsään.
"Ehkäpä rikkaus ja loisto olisivat minut turmelleet, mutta erämaassa löysin Jumalan ja taivaan." (s.99)
Kerrotaan, että Genoveva oli saksalainen kansantarina, jonka katolinen pappi Christoph Von Schmid (1768-1854) sovitti romanttiseksi kertomukseksi, josta tuli myyntimenestys. Von Schmid kirjoitti lasten- ja nuortenkirjoja, lastenlaulujen sanoituksia ja runoja. Laura Honkasalo esittelee esipuheessaan kirjailijan ja teoksen. Kirjan alussa kaikki on hyvin, mutta yllättävä käänne aiheuttaa päähenkilölle kärsimystä. Päähenkilö oppii, että Jumala huolehtii puhdassydämisistä uskovaisista. Kirjan henkilöt pysyvät koko tarinan ajan samanlaisina ja Jumalan määräämässä omassa säädyssään. Heiltä vaaditaan oikeamielisyyttä, rehellisyyttä, lähimmäisenrakkautta, nöyryyttä, anteeksiantoa ja kärsivällisyyttä. Heidän tulee iloita pienistä asioista. Kirjan tarkoituksena on opettaa kristillisiä arvoja.
"Hän tottui niin alituisesti seurustelemaan Jumalan kanssa ja puhumaan Hänelle sydämessään, että häneltä tunnit kuluivat kuin hetkiset näissä tuttavallisissa ystävyydenkeskusteluissa." (s.47)
Karoliina Suoniemi on kirjoittanut kirjan Tehdaskaupungin lapset, jossa kerrotaan, että nuoret pitivät muodikkaista historiallisista kirjoista, kuten opettavaisesta ja surullisesta tarinasta Genoveva. Lainasin tämän innoittamana kirjan kirjastosta. Kyseessä on Kustantamo Helmivyön painos vuodelta 2025. Siinä on käytetty Kustannusosakeyhtiö Kirjan vuoden 1922 käännöstä, jonka tekijä ei ole tiedossa.
Kirjan kuvituksena on käytetty Pentti Viherluodon (1915-2004) eroottisia ja ilmeikkäitä kuvia, jotka ilmestyivät ensi kertaa Suomen Tietokirja kustantamon julkaisemina vuonna 1952. Viherluoto on kuvittanut lukemistolehtiä ja tehnyt sarjakuvia. Kirjan lopussa Juri Nummelin kertoo hänen urastaan yksityiskohtaisesti.
Mielestäni kirja muistuttaa kristinuskolla täytettyä prinsessasatua. Genoveva asuu luonnossa naarashirven hoivaamana. Hän selviytyy uskonsa voimalla. Lopussa hän tulee miehen pelastamaksi. Kirja toimii uhrautuvaisen äitiyden ylistyksenä. Lapsi kuvataan iloa, lohdutusta ja jokapäiväistä hauskaa työskentelyä tuovana. Kirja opettaa, että miehet tekevät päätöksiä ja harjoittavat väkivaltaa ja että naisen tehtävä on ymmärtää, kärsiä, antaa anteeksi, tehdä töitä, kasvattaa lapset ja olla kiitollinen. Nainen saa osoittaa suruaan syömättömyydellä ja saattamalla itsensä heikkoon kuntoon. Kirja on paatoksellinen tarinan muotoon sovitettu oppikirja kristinuskon hyveistä, joista tässä tapauksessa tärkeimmäksi nostetaan naisen aviouskollisuus.
Mielestäni kirjan lukeminen on kiinnostava ja hivenen ahdistavakin kurkistus menneisyyteen. Kirjoja ei 1800-luvun Suomessa ollut saatavilla kovinkaan paljon. Niiden sisältö oli ymmärrykseni mukaan suppea paatoksellisessa kristinuskossaan ja opettavaisuudessaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!