Esiopetus- ja alakouluikäisille lapsille suunnattu kirja opettaa turvataitoja. Lapsen on tärkeä oppia tunnistamaan, mikä on oikein ja mikä väärin ja miten suojata itseä ja miten kertoa huolistaan. Lapsi oppii, että kaikesta saa puhua, vaikka omat vanhemmat olisivat kieltäneet puhumasta. Erilaisten tilanteiden läpikäyminen toivottavasti lisää myös empaattista suhtautumista muihin lapsiin.
"- lapset tarvitsevat turvataitoja, joiden avulla omaan turvallisuuteen voi vaikuttaa - vaikka turvallisuuden ei pitäisi heidän vastuullaan ollakaan." (s.5)
Kirjassa kerrotaan Ullasta ja Domista. Ulla kohtaa kotonaan lähisuhdeväkivaltaa. Hänen kauttaan opitaan, mikä on turvakoti ja tapaamispaikka (eli turvallinen paikka kohdata oma vanhempi). Vanhempien käytös ei ole lapsen syytä. Aikuiset vastaavat itse omista teoistaan. Kiellettyjä tunteita ei ole olemassa. Tunteiden tuntemista voi harjoitella. Domi kohtaa kiusaamista, tuntemattomia vaarallisia aikuisia, tulipalon ja heikot jäät. Hänen kauttaan opitaan sanomaan ei ja hakemaan apua.
"- ettei väkivalta ole koskaan heidän vastuullaan tai heidän syytään." (s.6)
Kirjassa käsitellään netin vaaroja. Ihmiset voivat valehdella. Kenellekään ei saa kertoa osoitetta tai lähettää kuvaa. Ketään ei saa tavata ainakaan missään syrjässä. Kirjassa kerrotaan, ketkä aikuiset saavat koskea lasta ja millä tavalla.
"Ikäviä asioita ei tarvitse tehdä kenenkään mieliksi. Aina kannattaa kertoa aikuiselle." (s.24)
Kirjassa kerrotaan, mistä tulee hyvä mieli. Sellaisia asioita ovat muun muassa ruoka, uni, leikkiminen ja kaverit.
"He tekevät väärin ja sinun on oikeus kokea olosi turvalliseksi." (s.42)
Kirja soveltuu mielestäni luettavaksi muun muassa esikoulussa, koulussa, iltapäivätoiminnassa, kerhossa tai kotona. Se toimii hyvänä keskustelunavauksena turvattomien tilanteiden kohtaamiseen. Kirjaa kannattaa mielestäni lukea osissa, jotta neuvot jäävät paremmin mieleen, ja aiemmin opittua kannattaa kerrata ennen uuden asian lukemista.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!