Hu Anyan muistelee kirjassaan työuraansa 2000-luvun Kiinassa. Hän on asunut eri kaupungeissa ja työskennellyt 19 eri työpaikassa. Hän on ollut pikalähetti, vartija, myyjä, leipuri ja graafikko. Hän on viettänyt lähes kaiken aikansa töissä ja tullut toimeen pienellä palkalla. "Ihmiset saattoivat hokea, että kaikki työ oli yhtä arvokasta, mutta harva oikeasti uskoi väitteen pitävän paikkansa." (s.200) "- he lisäsivät vähä vähältä taakkaani, kunnes lopulta siitä tuli niin raskas, että minun oli laskettava se maahan ja vaihdettava maisemaa." (s.176) Hu Anyan kertoo työelämään liittyviä totuuksia. Työpaikoilla tilanteet muuttuvat jatkuvasti ja ihmisiä on vaikea tavoittaa. Työvälineet ovat huonokuntoisia ja puutteellisia. Niiden korjaaminen on työntekijöiden vastuulla. Työntekijät joutuvat tekemään asioita, mitkä eivät kuulu heidän toimenkuvaansa. Heidät pakotetaan osallistumaan palkattomiin kokouksiin ja tekemään pitkiä työpäiviä. Heillä saattaa olla vain muutama vapaapä...
Tervetuloa kirjablogiin! Lukukokemuksia, kirjojen herättämiä ajatuksia, lukuhaasteita, kaikkea kirjoihin liittyvää - ripauksella teatteria ja balettia. Unelmien toteuttamista - tässä ja nyt.