Kake, Liisa ja Tapsa matkustavat goottimummonsa kanssa maalle. Mummo on pakannut mukaan satokauden herkkuja. Pahaksi onneksi auto hyytyy matkan varrelle, joten joukon on hajaannuttava etsimään neuvoa.
"Moista juttua kukaan ei uskoisi, ellei itse olisi saanut osallistua yhden kekriyön seikkailuihin." (s.59)
Kekriyönä tapahtuu paljon hauskoja, mutta myös kummallisia asioita. Elävän ja kuolleen maailman välinen raja on häilyvä. Kekripukki vaeltaa nälkäisenä ja päätään etsien. Ihmiset suorittavat rituaaleja siivotakseen vanhan vuoden pölyt nurkista ja toivottaakseen onnea tulevalle vuodelle. He laittavat herkullista ruokaa ja leikkivät leikkejä.
"Ruokapöydässä istuivat Kekripukki, lihava isä ja arka täti mustin, tyhjin silmäaukoin. Tapsa nielaisi. Vieraat haisivat kellarille." (s.35)
Mielestäni on hauskaa lukea tarinaa kekriyöstä, sillä en ole itse sitä koskaan viettänyt. Perinteet ovat toki siirtyneet jollain tavalla jouluun ja uuteen vuoteen. Alkuperäinen joulupukki ei ollut mikään punanuttu.
Vaikuttaapa tosi hauskalta, jo goottimummo rupesi naurattamaan. :D
VastaaPoista