Unelmien aika

Ilomantsilainen Mateli Kuivalatar (1771-1846) eli Magdaleena Ikonen (os. Kuivalainen) on ollut laulaja ja lauluntekijä, jonka tuotantoa Elias Lönnrot on kirjoittanut muistiin kirjojaan varten. Anu Kaipainen on ottanut runsaita kirjallisia vapauksia kertoessaan Matelin elämäntarinan vuonna 2000 julkaistussa kirjassaan. Lopputulos on kaunis, koskettava ja runollinen. "Mateli yritti joskus laskea pilviä, tavoittaa niiden sanomattoman liikkuvuuden ja keveyden kuin hulmuavan hehkun ja himmeyden välin, avaruuden olemattomat seinät." (s.33) Anu Kaipainen on kirjoittanut ihmisen elämänkaaresta, sukupuolirooleista, rakkaudesta, kansanperinteestä ja luterilaisuudesta. Hän on kuvannut työntäyteistä elämää, taiteilijuutta ja noituutta. Sanat, laulut ja loitsut ovat kulkeneet arjessa mukana. Vahvimmin esiin nousevat synnytystarinat. "Ei loitsuja saanut tuolla tavalla väärin käyttää. Kaikki sanat olivat tuiki tarpeellisia omalla paikallaan." (s.144) Toivoisin, että kirjasta tehtä...

Poliitikko ja yrittäjä Jenni Chen-Ye, lapsena nimeltään Pingping, muutti 1990-luvulla perheensä mukana Suomeen. Hän kertoo kirjassa oman kokemuksensa Kiinan yhden lapsen politiikasta, kiellettynä lapsena syntymisestä ja kaltoinkohtelusta sukupuolen vuoksi sekä yhteiskunnan että oman perheen taholta.  Kirjassa verrataan kiinalaista ja suomalaista kulttuuria toisiinsa. Jenni Chen-Ye löytää valitettavia yhtäläisyyksiä. Kiinassa fyysinen koskemattomuus oli vieras käsite, ja Suomessakin ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla vasta vuonna 1984. YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1989, mutta kukaan ei silti tehnyt ilmoitusta lapsityövoiman käytöstä, kun Jenni työskenteli alaikäisenä perheen ravintolassa tai kun hän toimi eri virastoissa suomen kielen tulkkina aikuisille. Kirjassa kritisoidaan patriarkaattia. Jenni Chen-Ye muistaa sanonnan, jonka mukaan tyttölapsen syntymä on naisen vika ja poikalapsen miehen ansiota. Poika oli tärkein, sillä vain poika peri omaisuuden ja ...

Okonkwo elää nigerialaisessa kyläyhteisössä vaimoineen, lapsineen ja orjineen 1800-luvun lopulla. Arki kulkee totuttuun tapaan omine rituaaleineen. Välillä sen rikkoo seremoniat kuten häät, lapsen syntymä tai hautajaiset. Onnettomuuden tai rikoksen sattuessa jaetaan sovittuja rangaistuksia. Kyläyhteisö on patriarkaalinen ja sovinistinen. Naiseus on haukkumasana. Asioiden mennessä huonosti mies menettää miehuutensa ja käyttäytyy yhteisön mielestä huonon eli naisen tavoin. Yhteisössä on tarkat sukupuoliroolit, joissa ei ole yhtään liikkumatilaa. Kristillinen lähetystyö saavuttaa kylän, johon rakennetaan kirkko. Lähetyssaarnaaja kyseenalaistaa totutut tavat ja palvotut jumalat yksi kerrallaan ja käännyttää siten ihmisiä kristinuskoon. Kulttuuri korvautuu uudella. Vanhaan ei ole enää palaamista. Chinua Acheben kirja 'Kaikki hajoaa' on nostettu klassikon asemaan. Se on kirjoitettu kauniisti ja voimakkaasti. Teksti vie täysin omaan maailmaan. Kirjaa lukiessa herää ajatuksia iäksi kad...

34-vuotias Shibata työskentelee miesvaltaisella alalla Japanissa. Hän on ainoa, joka joutuu työn ohella järjestelemään paikkoja, tarjoilemaan kahvia ja juoksemaan asioilla. Shibata tokaisee olevansa raskaana, jolloin hän saa erityiskohtelua ja etuja, joiden olemassaolosta hän ei ole tiennyt. "- elämästä tulisi rankkaa, jos kiinnitti liikaa huomiota toisten reaktioihin." (s.81) Kirja käsittelee sukupuolten välistä eriarvoisuutta, työelämän epätasa-arvoa ja yksin elämiseen liittyviä haasteita. Shibata kohtaa naissukupuoleensa liitettyjä odotuksia. Hän elää normin ulkopuolella parisuhteettomana ja lapsettomana. Äitien maailma tuntuu vieraalta maalta, jonka kieltä hän ei osaa. "Samassa muistin, etten ollut puhunut tänä viikonloppuna sanaakaan kenellekään." (s.56) Shibatan uskonnollinen pohdinta oli mielestäni kiehtovaa. Maailman kuuluisin raskaana oleva nainen, Maria, nähdään pelkkänä äitinä. Shibata pohtii, mitä muita puolia ja kiinnostuksen kohteita Marialla oli. ...

Eletään 2000-luvun alkua Kuopiossa. Irakista Suomeen muuttanut suuri perhe, johon Sara kuuluu, asuu pienessä asunnossa, jossa ei omaa tilaa ole saatavilla. Sara elää elämänvaihetta, jolloin hän kyseenalaistaa islamin uskontona. Hän salaa omat tunteensa ja haaveilee huivittomuudesta. Hän haluaisi olla hyvä muslimi, mutta uskonnon kyseenalaistamattomuus ja miesten ja naisten välinen eriarvoisuus eivät tunnu omalta. Isosiskojen vahtivien silmäparien alla on painostavaa elää. Uskonto muuttuu hataraksi. "Halusin olla hyvä tyttö ja hyvä muslimi, mutta miten voisin esittää loppuelämäni uskovani sellaiseen, missä omat arvoni tulivat jatkuvasti torjutuiksi?" (s.73) Eletään 2010-lukua Irakissa. Sara elää pakkoavioliitossa, jossa ei tunneta suostumuksen käsitettä seksuaalisessa kanssakäymisessä. Hän kokee olevansa rikoksen uhri. Pakkoavioliitossa nainen on pelkkä esine ja nautinnon lähde. Tässä tapauksessa myös väline Suomeen pääsyyn. Sara kokee elävänsä vankilassa. Hänet on tukahdutett...

Sopraano Helena Juntunen on lukenut itse oman elämäntarinansa äänikirjaksi. Hän tulkitsee tekstiä ja laulaa sopivissa kohdissa. Äänikirjan kuuntelu on elämys. Helena Juntunen tulee lähelle. Vähän liiankin lähelle. Kyynel kihoaa silmään. Täytyy pitää tauko kuuntelusta. Kirjan lopussa mieli janoaa lisää. Aivan liian vähän sivuja. Aivan liian vähän tarinoita. Haluan kuulla enemmän. "Liikaa, liian vähän. Siinä välissäkin olisi varmasti elämää, mutta minua siellä ei ole." (s.90) Helena Juntunen on diiva. Hän on tehnyt ahkerasti töitä, kiertänyt maailmaa, juonut liikaa, luonut ihmissuhteita, saanut lapsen, menettänyt mahdollisuuksia, kaivannut isää, kokenut työn fyysisyyden ja kasvanut ammattilaisena. Helena Juntunen kertoo elämästään suoraan, peittelemättä ja humoristisesti. Hän kritisoi, kuvailee ja eläytyy. Hän riisuu glamourin ja pukeutuu maagisuuteen. Hän on taiteilija. "olen yksi meistä, ja minulle puhutaan niin kuin me teatterilaiset puhumme, ihan eri kielellä kuin koto...

Mikael Agricola (1500-luku) oli Suomen kirjakielen isä ja uskonpuhdistaja. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1531. Hän opiskeli pyhien kirjojen kääntämistä Wittenbergin yliopistossa vuosina 1536-1539 ja aloitti julkaisutoiminnan suomeksi, muun muassa rukouskirja ja Uusi testamentti. Näin syntyi suomen yleiskirjakieli ja suomalaisen kirjallisuuden perusta. Teksti oli käännöskieltä, joka noudatti vieraan kielen rakenteita ja joka oli käännetty sanasta sanaan. Se sisälsi lainasanoja, jos vastaavaa sanaa ei ollut ennestään suomen kielessä, kuten evankeliumi, kanttori ja testamentti. Mikael Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi (eli piispaksi) vuonna 1554. Hän kuoli paluumatkalla Moskovasta, missä hän toimi rauhanvaltuuskunnassa talvella 1556-1557. Hautapaikka ei ole tiedossa. "Agricola nähdään nykypäivänä kansallisena merkkimiehenä Elias Lönnrotin, Johan Ludvig Runebergin ja Johan Vilhelm Snellmanin rinnalla pitkälti siitä syystä, että 1800-luku ja kansallinen herääminen tarvitsivat...

Maahanmuuttajana oleminen on alituista tasapainoilua kahden kulttuurin välissä. Kirjan tarinat kertovat ihmisistä, jotka yrittävät sopeutua parhaaksi katsomallaan tavalla vallitsevaan tilanteeseensa. Muualta tulleena joutuu olemaan alituisen tarkkailun kohteena. Koskaan ei saa vain olla. Tanssiva perhonen kertoo tytöstä, joka osallistuu tanssiaisiin, mikä on kotona opitun vastaista. Hän kokee tekevänsä syntiä pukeutuessaan mekkoon ilman huivia, laittaessaan huulikiiltoa ja tanssiessaan miehen kanssa. Tyttö on jakautunut kahteen eri persoonaan. Toinen myötäilee perhettä ja toinen kapinoi. Vanhempien kotimaa Somalia esiintyy puheissa sekä haaveilun kohteena että pelotteena. Miltä tuntuisi muuttaa yksin asumaan ja hypätä mukaan lumimaan elämään? Niin ne vuodet vierivät ohi on tarina tytöstä, joka on koko elämänsä joutunut pettymään miehiin. Nyt hän on jo liian vanha löytääkseen ketään. Näkymätön vieraassa maassa kertoo miehestä, jonka pakomatka päättyi Italian kaduille. Teikäläiset ke...

Elias Lönnrot (1802-1884) on kansallisen heräämisen keulakuva, sillä hän on tehnyt Suomen puolesta arvokasta työtä ja kohottanut suomen kielen sivistyskieleksi. Risto Piekka kertoo kirjassaan kattavasti Elias Lönnrotin ansiot. "Elias oli kirjoituksillaan rakentamassa sitä maailmankuvaa, josta myöhemmin tulee suomalaisuuden ja kansallishengen sekä kansallisen itsetunnon perusta." (s.127) Kirjassa esitellään 1800-luvun Suomea. Noin 1-2 miljoonan asukkaan alue siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen vuonna 1809. Kuudesta Ruotsin läänistä tuli autonominen suuriruhtinaskunta, jolla on valtiopäivät (säännöllisesti vuodesta 1863 alkaen), hallitus (myöhemmin senaatti), oma oikeuslaitos, omat virkamiehet, oma veronkanto-oikeus, ruotsalaiset perustuslait, muuttumaton omistusoikeus, säätyjen erivapaudet, oma luterilainen uskonto ja ruotsi virallisena kielenä. Ainoastaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluivat Venäjälle. Lisäksi Suomen ja Venäjän välillä oli tulli- ja passiraja. Kenraalikuv...