Helsingin kirjamessuilla 29.10.

Kävin bloggaajapassilla Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina 29.10.2017.

Tavoitteenani tällekin päivälle oli pääasiassa kierrellä ympäri messuhallia, tavata muita kirjabloggaajia ja kuunnella vastaantulevia haastatteluja. Bongasin Eino Grönin kirjoittamassa omistuskirjoituksia ennen kuin menin kuuntelemaan keskustelua siitä, kuinka voi tulla elokuvakäsikirjoittajaksi. Elokuvatuottajat Markus Selin, Jarkko Hentula ja Elli Toivoniemi kertoivat, millainen on hyvä elokuvakäsikirjoitus ennen kuin ennakkoon ilmoittautuneet henkilöt saivat esitellä heille omat kirjoitusideansa. Tuottajat painottivat hyvää synopsista ja omaperäistä ideaa. Toivoniemi oli sitä mieltä, että idean tarjoajan pitäisi mielellään olla joko valmis elokuvakäsikirjoittaja tai vähintään sellaiseksi opiskeleva.





Huomasin Jutta Gustafsbergin puhumassa kirjasta nimeltään Hidasta elämää - Tsemppikirja. Mieleeni nousi aikoinaan televisiosta tullut tosi-tv-ohjelma Suuri seikkailu, jossa Gustafsberg esiintyi. Hänen puhetyylinsä oli selkeästi muuttunut niiltä ajoilta henkevämpään suuntaan. Hän kertoi uskovansa, että mieli jää elämään, kun ruumis kuolee, jolloin omasta mielestä on tärkeää pitää huolta. Kävelin Enni Mustosen ohitse ja kuuntelin hetken aikaa, kuinka Scott Turow puhui Yhdysvaltojen harjoittamasta politiikasta. Huomasin, kuinka Aku Ankka piirtäjä Kari Korhonen piirsi lukuisia piirroksia lukuisiin kirjoihin. Korhonen on selvästi taitava piirtäjä.





Kuuntelin hetken aikaa, kuinka Mikko Peltola kertoi kalastuksesta ja retkistä Lappiin. Hän totesi tavanneensa matkoillaan monia ystävällisiä ihmisiä, joiden luona hän vieraili ja jotka toivottivat hänet tervetulleeksi uudestaankin. Peltola varoitti heitä, että hänelle kutsu tarkoittaa täyttä totta, jolloin hän todella tulee vierailemaan heidän luonaan uudestaan. Kävelin messuhallissa, kun yhtäkkiä kuulin kovaäänistä ja kimeää puhetta. Lähdin tietenkin selvittämään, mistä on kysymys. Perillä minua odotti voimakkaasti ja provosoivasti yleisölle puhuva Lenita Airisto. Hän totesi parhaillaan, kuinka työttömille pitäisi antaa potku persuksille. Airisto kertoi pitävänsä Linnan juhlien katsomisesta etenkin glamourin vuoksi. Hän sanoi nauttivansa kauniiden asujen katselemisesta. Seuraavana päivänä voi sitten taas tuijotella ihmisten rikkinäisiä farkkuja. Airisto kertoi olevansa tyytyväinen presidentti Sauli Niinistön tapaan järjestää Linnan juhlia, jolloin tilaisuuteen kutsutaan heidät, jotka ovat tehneet merkittävää työtä. Hän sanoi, että kaikki turhat on jätetty juhlista pois. Luin vastikään Airiston kirjan Elämäni ja isänmaani, joten hänen näkemisensä ja kuulemisensa oli hieno elämys. Yritin kirjoituksessani ilmentää, kuinka en saanut otetta hänen näkemyksistään, jotka vaikuttivat liian monitahoisilta. Haastattelun kuuleminen auttoi hieman syventämään lukukokemusta ja ymmärtämään, kuinka Airisto todella pitää ahkeraa työntekoa arvossa ja kuinka hän pyrkii tuomaan mielipidettään provosoivasti esille. Puhetyyli ja aihealue vaikuttivat uppoavan kuulijakuntaan, joka antoi Airistolle raikuvia väliaplodeja, joihin hän vastasi iloisella ja nauravaisella hymyllä.





Seuraavaksi eteeni tupsahtivat Suvi Teräsniska, Tommi Kovanen, Paleface, Sofi Oksanen, Samuel Bjork sekä Mörkö. Näin myös, kuinka Mauri Kunnas kirjoitti omistuskirjoituksia lukuisiin kirjoihinsa. Otavan toimitusjohtajan Pasi Vainion mukaan Kunnaksen Koiramäen Suomen historia on eniten myydyin kirja Helsingin kirjamessujen historiassa. Näpsäisin kuvan Suomen huutokauppakeisari -ohjelmasta tutusta pariskunnasta Aki ja Heli Palsanmäestä.





Maija Vilkkumaa ja Olavi Uusivirta kokeilivat instagramin livetoimintoa, kun kävelin heidän ohitseen. Suvi Teräsniska jäi vielä keskustelemaan kirjallisuudesta, kun päätin päättää messuviikonloppuni ja kulkea tihkuisessa lokakuun säässä kotia kohti.



Lue myös, mitä kaikkea näin kirjamessuilla lauantaina 28.10!