Johanna saa jo hääpäivänään kuulla, että on mennyt naimisiin huonon miehen kanssa. Hänellä ei ole paluuta entiseen, sillä hän on papin edessä vannonut pysyvänsä puolisonsa rinnalla ja tottelevansa häntä. Nainen on miehelle annettu. Nainen on miestä varten. Vaikka hän olisi alkoholisti, vieraissa käyvä ja roisto, joka vie vaimonsa kovalla työllä ansaitseman viimeisenkin kolikon ja ajaa lapsensa nälkäkuoleman partaalle. Miehet eivät lapsia hoida. Miehet eivät välitä kenestäkään. Lapset joutaa vaikka kerjuulle. Naiset saavat kärsiä, kun miehet ilakoivat huolettomina. Vailla vastuuta.
Kuuntelin koko näytelmän yhdellä kertaa. Se oli erittäin raskasta kuunneltavaa. Näytelmän mieskuva oli ahdistava ja vihaa nostattava. Naiset taas olivat alistuneita ja selkärangattomia, kun eivät muuta voineet, sillä uskonnolliset käsitykset ja laki olivat heitä vastaan. Ihmisten elämä pyöri pelkästään köyhyyden ja viinan ympärillä. Kukaan ei välittänyt lähimmäisestään. Kaiken kaikkiaan ankea ja radikaali kuvaus suomalaisen köyhälistön elämästä. Erittäin vahva kannanotto tasa-arvon puolesta.
Näytelmä on vuodelta 1885. Laki miehen omistusoikeudesta vaimon omaisuuteen kumottiin vuonna 1889. Äänioikeuden naiset saivat vuonna 1906. Naimisissa olevilla naisilla oli oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta vuonna 1919. Aviovaimo sai oikeuden omaisuuteen ja vapautui miehensä holhouksesta vuonna 1929. Samapalkkaisuussopimus sovittiin vuonna 1962. Aviovaimo sai säilyttää sukunimensä vuonna 1985. Sukupuolten tasa-arvoa koskeva tasa-arvolaki tuli voimaan vuonna 1987. Yksityiselämässä tapahtuva pahoinpitely määrättiin rangaistavaksi vuonna 1995.
Helmet lukuhaaste 2019: 3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue
Luin tämän aikoinaan lukiossa, ja koin Työmiehen vaimon ahdistavaksi. Ei saanut minua innostumaan Minna Canthista
VastaaPoistaKirjassa on kyllä aika ahdistava tunnelma. Se nostatti pintaan inhon tunteita.
Poista