"´Näenkö unta?´ - ´Vai ovatko itse paholaiset liittoutuneet minua vastaan?´"
Walpole, Horace: Otranton linna
Julkaistu: 2014
Alkuperäinen julkaisu: 1764
Alkuperäinen nimi: The Castle of Otranto, A Gothic Story
Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Päivi Mehtonen, Jyrki Siukonen
Kustantaja: Faros-kustannus Oy
Sivumäärä: 184
Ruhtinas Manfred hallitsee Otranton ruhtinaskuntaa keskiajan Italiassa. Hän on kiivas, kunnianhimoinen ja äkkipikainen vallankäyttäjä, jonka teoista saa kärsiä etenkin ruhtinatar Hippolita sekä perijät Konrad ja Matilda - puhumattakaan miniäehdokas Isabellasta. Mikään ei ole Manfredille tärkeämpää kuin suvun jatkuvuuden takaaminen. Kohtalo on hänen kanssaan eri mieltä, sillä linnan väkeä alkavat vaivata näyt aaveista ja jättiläisistä. Manfred uskoo pian ennusmerkkeihin ja kadotuksen henkiin. Kammottavien kokemusten keskellä ihmiset käyttäytyvät kuuliaisina ja hyveellisinä kristittyinä, jotka pitävät Pyhää Nikolausta suojelijanaan. Heidän maailmansa on yhtä aikaa täynnä julmuutta ja yleviä ajatuksia.
Otranton linnassa koetaan suuria tunteita, todistetaan järjettömiä ihmiskohtaloita, pelataan sukujen valtapeliä ja yritetään taistella julmia perintösääntöjä vastaan. Siellä nähdään unia, kuljetaan pimeissä holvikäytävissä ja tavataan urhoollisia ritareita. Naiset ovat pelokkaita, pyörtyileviä, viattomia, kärsivällisiä ja kuuliaisia. Miehistä löytyy kahdenlaista tyyppiä julmista ja säälimättömistä jalomielisiin ja neitojen puolesta kaikkensa tekeviin. Naisten toimet leimataan usein naiselliseksi hätäilyksi. Miesten tehtyä pahoja tekoja sanotaan, että nainen varmaan vain käsitti väärin. Naisen rooli vaimona ja äitinä on olla uhrautuva, tyyni ja hyveellinen. Naisilla on muutenkin vain kaksi vaihtoehtoa: he joko menevät naimisiin tai linnoittautuvat luostariin. Palvelijat ovat puolestaan ajatuksiltaan yksinkertaisia. He aiheuttavat puheillaan koomisia tilanteita, joille ei voi olla nauramatta.
Luin kirjan ainoastaan helmet lukuhaasteen vuoksi. Etsin käsiini listan 1700-luvulla kirjoitetuista kirjoista ja silmäilin, mikä kirjoista kuulostaisi mielenkiintoisimmalta. Seuraavaksi tutkin, onko kirja saatavilla kirjastosta. Hyvällä onnella sain tämän aarteen käsiini ja luetuksi. Aluksi kirjan tyyliin oli haastavaa uppoutua, mutta pian huomasin pitäväni kirjasta tavattoman paljon. Voin suositella tätä goottilaiseksi romaaniksi ja modernin kauhukirjallisuuden esi-isäksi luonnehdittua kirjaa kaikille!
Helmet lukuhaaste 2016: 21. 1700-luvulla kirjoitettu kirja
Walpole, Horace: Otranton linna
Julkaistu: 2014
Alkuperäinen julkaisu: 1764
Alkuperäinen nimi: The Castle of Otranto, A Gothic Story
Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Päivi Mehtonen, Jyrki Siukonen
Kustantaja: Faros-kustannus Oy
Sivumäärä: 184
Ruhtinas Manfred hallitsee Otranton ruhtinaskuntaa keskiajan Italiassa. Hän on kiivas, kunnianhimoinen ja äkkipikainen vallankäyttäjä, jonka teoista saa kärsiä etenkin ruhtinatar Hippolita sekä perijät Konrad ja Matilda - puhumattakaan miniäehdokas Isabellasta. Mikään ei ole Manfredille tärkeämpää kuin suvun jatkuvuuden takaaminen. Kohtalo on hänen kanssaan eri mieltä, sillä linnan väkeä alkavat vaivata näyt aaveista ja jättiläisistä. Manfred uskoo pian ennusmerkkeihin ja kadotuksen henkiin. Kammottavien kokemusten keskellä ihmiset käyttäytyvät kuuliaisina ja hyveellisinä kristittyinä, jotka pitävät Pyhää Nikolausta suojelijanaan. Heidän maailmansa on yhtä aikaa täynnä julmuutta ja yleviä ajatuksia.
"Kaikki nämä ajatukset pakahduttivat hänen levotonta mieltään ja hän
oli luhistumaisillaan epäilystensä alle. Hän vetosi ´jokikiseen taivaan
pyhimykseen ja pyysi mielessään näiltä apua." (s.32)
Otranton linnassa koetaan suuria tunteita, todistetaan järjettömiä ihmiskohtaloita, pelataan sukujen valtapeliä ja yritetään taistella julmia perintösääntöjä vastaan. Siellä nähdään unia, kuljetaan pimeissä holvikäytävissä ja tavataan urhoollisia ritareita. Naiset ovat pelokkaita, pyörtyileviä, viattomia, kärsivällisiä ja kuuliaisia. Miehistä löytyy kahdenlaista tyyppiä julmista ja säälimättömistä jalomielisiin ja neitojen puolesta kaikkensa tekeviin. Naisten toimet leimataan usein naiselliseksi hätäilyksi. Miesten tehtyä pahoja tekoja sanotaan, että nainen varmaan vain käsitti väärin. Naisen rooli vaimona ja äitinä on olla uhrautuva, tyyni ja hyveellinen. Naisilla on muutenkin vain kaksi vaihtoehtoa: he joko menevät naimisiin tai linnoittautuvat luostariin. Palvelijat ovat puolestaan ajatuksiltaan yksinkertaisia. He aiheuttavat puheillaan koomisia tilanteita, joille ei voi olla nauramatta.
"Jos teillä on jotakin sanottavaa, käykää huoneeseeni - ei ole tapanani paljastaa vaimolle hallintopiirini salaisia asioita, ne eivät kuulu naiselle." (s.60-61)
"Ei ole meidän asiamme valita osaamme; taivas, isämme ja aviomiehemme päättävät puolestamme. Olkaa kärsivällisiä -." (s.122)
Helmet lukuhaaste 2016: 21. 1700-luvulla kirjoitettu kirja
Hieno metsäinen kuva kirjasta! Oli pakko pysähtyä katsomaan, sattuiko kuvaan neliapilaa. Eipä vain sattunut.
VastaaPoistaAika hyvän 1700-luvun kirjan onnistuit valitsemaan luettavaksesi. Otranton linnan tyyli on tosiaan hieman erilainen ja voi olla vaikeahkoa päästä siihen sisään.
Luitko koskaan lisää gotiikkaa? :)
Toki! Ann Radcliffen tunnetuin teos Udolpho löytyy ainakin jopa suomennettuna. On tosin aikaimoinen tiiliskivi kyseessä. Matthew Gregory Lewsin The Monk on ehdoton klassikko sekin, mutta myös todella pitkä. Jos lyhyempää haluaa, niin Radcliffen A Sicilian Romance on varsin viehättävä. Jane Austenin Northanger Abbey liikkuu puolestaan siinä goottilaisen romaanin ja goottilaisen romaanin parodian välimaastossa :)
VastaaPoistaVampyyreista jos puolestaan haluat lukea, suosittelisin John Polidorin Vampyyria, joka on myös suomennettu. Siinäkin on runsaasti goottilaisia elementtejä mukana.