tiistai 19. kesäkuuta 2018

Mustaa huumoria ja vakavia ilmeitä Korjaamon dekkarilauantaissa



Kävin lauantaina 16.6.2018 Korjaamon dekkarilauantaissa! Päivä oli aurinkoisen lämmin, joten mikä sen mukavampaa kuin linnoittautua sisätiloihin synkistelemään rikoskirjallisuuden parissa. Vakavasti ottaen päivä oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Mustaa huumoria ja vakaviakin ilmeitä sisältäneet keskustelut avasivat minulle tuntemattomien dekkarien maailmaa. Olen tutustunut rikoskirjallisuuteen oikeastaan vain Neiti Etsivien ja Agatha Christien kirjojen muodossa.



Janne Mäkelä ja Emelie Schepp aloittivat päivän keskustelemalla dekkarien viehätyksestä. Kovin moni nimittäin pitää niiden lukemisesta. Lopputulemana todettiin, että dekkarit ovat suosittuja, sillä ne sisältävät hieman kaikkea jännityksestä romantiikkaan. Lukijat luultavasti pitävät rikosten ratkomisesta ja kirjojen juonivetoisuudesta. Uusissa dekkareissa on lisäksi genrerajoja rikkovia teoksia. Poliisivetoisten dekkarien oheen on tullut myös naispääosia. Emelie Schepp totesi myöhemmässä haastattelussa, että Neiti Etsivä -kirjat inspiroivat häntä kirjoittamaan rikoskirjallisuutta.



Eva Frantz, Virpi Hämeen-Anttila ja Anniina Tarasova keskustelivat cozy crime aiheesta. Termi on haasteellinen ja hieman harhaanjohtavakin, sillä oikeastaan mitään pehmeitä dekkareita ei ole olemassa. Niiden piirteitä ovat luultavasti nautinnollinen teksti, joka keskittyy enemmän ympäristön, hyvän ruoan ja vaatetuksen kuvailuun kuin itse rikoksen ratkomiseen. Dekkareissa palataan oikeastaan vanhan Agatha Christie tyyppisen kirjallisuuden aikaan. Niissä juodaan myös paljon alkoholia, mistä Hämeen-Anttila heitti ilmaan kysymyksen "Pitääkö kirjojen olla valistavia?".



Arto Halonen, Matti Laine, Taavi Soininvaara ja Marko Kilpi keskustelivat rikoksista kirjoissa, elokuvissa ja tv-sarjoissa Heikki Valkaman johtaessa keskustelua. Elokuvakäsikirjoitukseen joutuu valitsemaan kirjasta tietyn näkökulman, jolloin paljon materiaalia karsiutuu pois. Lopputulos on oma itsenäinen teoksensa, jossa näkyy ohjaajan, puvustajan ja muiden työntekijöiden oma näkökulma. Kirjojen hyvä puoli on se, että niissä ei ole budjettirajoitusta. Niihin voi kirjoittaa ihan mitä tahansa. Niissä pystyy myös paremmin pureutumaan päähenkilön päänsisäisiin ajatuksiin. Marko Kilpi yllätti keskustelun päätteeksi toteamalla tarjoavansa kaikille vodkaryypyn.



Anniina Tarasova ja Jarmo Jonkka keskustelivat genrerajojen rikkomisesta ja tyylilajien ennakkoluulottomasta yhdistelystä. He pohtivat, että tarinoilla voi joko parantaa maailmaa tai sitten niitä voi käyttää ihmismassojen mielipiteiden muokkaamiseen pahassa tarkoituksessa. Jonkka totesi, että hän toivoisi erilaista palautetta kirjastaan. Hän antoi myös luvan, että kirjasta "saa ei tykätä". Hän kertoi, että kirjoittaminen tulee häneltä suoraan sydämestä - "rakastan tätä maailmaa ja ihmisiä".



Mikko Ylikangas ja Jarkko Sipilä keskustelivat tosielämän rikoksista. Sipilä on lanseerannut rikoskävelyt Helsingin keskustaan. Kävelyn aikana tutustutaan erilaisiin rikoksiin. Ylikangas on puolestaan tutkinut rikosmuseon antia. Menneiden rikosten tarkastelu auttaa näkemään tulevaisuuteen. Keskustelussa todettiin, että tositarinat ovat hyviä ja mielenkiintoisia. Ne ovat oikeaa elettyä maailmaa. Niissä käsitellään inhimillisesti rikoksen maailmaa, sillä myös rikollinen on ihminen. Tositarinoissa päästään rikollisen pään sisälle ja kuullaan hänen näkemyksensä - toki joku voi yrittää osoittaa kirjan kautta syyttömyytensä. Lukija pääsee tutustumaan, millaisia ihmiset ovat rikosten takana, miksi he ovat joutuneet rikoksen polulle ja olisiko heillä ollut muita valinnanmahdollisuuksia. Ylikankaan mukaan lukija voi pohtia, olisiko hänelle voinut käydä kyseisellä tavalla ja olisiko hän voinut tehdä samankaltaisia valintoja - "emme me ole kaiken yläpuolella".

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Kesäkuun lukumaraton



Osallistuin kesälukumaratoniin lauantaista 16.6.2018 kello 19.00 sunnuntaihin 17.6.2018 klo 19.00. Tavoitteenani oli saada Helmet lukuhaastetta eteenpäin. Olin kerännyt lukupinooni neljä kirjaa, mutta luin niistä loppujen lopuksi vain yhtä: "Tuula Karjalainen: Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta".

Vietin melkein koko lauantain Korjaamon dekkarilauantaissa, joten olin hivenen väsynyt lukeakseni kovin myöhään. Lauantai-illan sivumääräksi tuli siten 46 sivua. Sunnuntaina luin oikeastaan vain aamulla ja pari tuntia ennen maratonin päättymishetkeä. Luin lukumaratonin aikana yhteensä 76 sivua. Olen oikeastaan tyytyväinen tulokseen, sillä sain siitä puhtia jatkaa kirjan lukemista loppuun. Jatkoin lukemista vielä aikarajan päätyttyä ja luin melkein yhtä paljon sivuja lisää kuin lukumaratonin aikana.

Toivottavasti kaikilla oli leppoisa lukumaraton! Minulla ne näyttävät perinteisesti olevan kaikkea muuta toimintaa täynnä kuin lukemista, mutta ei se oikeastaan haittaa. On silti hauskaa olla mukana!



Lue lisää kesälukumaratonista Sivujen välissä -blogista. Seuraava lukumaraton on lauantaina 7.7.2018! Tule silloin mukaan! Aloituspostaus ilmestyy heinäkuussa tässä blogissa!

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Valmistautumista kesälukumaratoniin



Osallistun kesälukumaratoniin! Aion aloittaa lukemisen lauantaina 16.6.2018 kello 19.00 ja lopettaa sunnuntaina 17.6.2018 klo 19.00. Olen koonnut lukupinoon kirjoja, jotka ovat minulla kesken. Tarkoituksena on myös saada Helmet lukuhaastetta eteenpäin.

Lue lisää kesälukumaratonista Sivujen välissä -blogista.



Mukavaa lukumaratonia siihen osallistuville tai sitä seuraaville!

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Marie Lu: Batman Nightwalker



"I want to help - You need my help."

Lu, Marie: Batman Nightwalker
Julkaistu: 2018
Mistä maasta: Yhdysvallat
Kustantaja: Penguin Books
Sivumäärä: 252


Bruce Wayne täyttää 18 vuotta ja saa haltuunsa vanhempiensa rahastot. Hän juhlii virstanpylvästä järjestämällä hyväntekeväisyystilaisuuden, kuten hänen äidillään aina oli tapana. Paikalla ovat hänen parhaat ystävänsä Dianne Garcia ja Harvey Dent. Valitettavasti joukkoon on eksynyt myös Richard Price, joka haluaisi vain hyötyä Brucen ystävyydestä. Bruce pahoittaa tilanteesta mielensä ja poistuu juhlista uudella autollaan kaahaten. Seuraa seikkaperäisten tapahtumien ketju, minkä vuoksi Bruce löytää itsensä suorittamasta yhdyskuntapalvelua pahamaineisessa Arkham Asylum vankimielisairaalassa. Siellä hän tapaa mystisen rikollisen, Madeleinen, joka johdattaa Brucen yhä syvemmälle Gotham Cityn kieroutuneeseen maailmaan.

"Let´s work on getting you out of this place, not more entangled on its web." (s.62)

Kirja kertoo siitä, millainen ihminen Bruce oli nuorena. Kirja on vanginnut täydellisesti Bruce Waynen persoonan. Hän on miljonääri, joka ei ole tehnyt päivääkään fyysistä työtä, sillä hänen henkilökuntansa tekee kaiken hänen puolestaan. Bruce rakastaa koneita ja nopeita autoja. Hänellä on paha tapa saattaa itsensä jatkuvasti pulaan sekä tuntea vetoa naisiin, joita on hankala ymmärtää. Bruce on harmissaan köyhyydestä ja rikollisuudesta, jota hän yrittää kitkeä Wayne Tech yrityksensä teknologian avulla. Hän yrittää ymmärtää rikollisia ja oikeuden toteutumista. Kirjassa voi aistia, kuinka Bruce on kulkemassa kohti kohtaloaan Batmanina. Ensinnäkin hän muistelee, kuinka hänellä oli tapana katsella lepakoita isänsä kanssa. Toisekseen hän kokee, että poliisi ei ole riittävän tehokas saadakseen rikolliset kiinni. Hän ei malttaisi seurata sivusta, vaan haluaisi toimia - etsiä oikeutta omalla tavallaan. Hän harrastaa kuntosalia ja taisteluharjoituksia sekä poliisilähetysten kuuntelua. Bruce on liiankin kiinnostunut siitä, kuinka rikollinen mieli toimii - varsinkin nuorten naisten. Kaiken lisäksi Bruce kokee olonsa turvalliseksi pimeässä, sillä sinne on helppo piiloutua.

"These were the streets that his parents had fought all their lives to improve, and they were the streets where their blood had been shed." (s.21)

Batman on mielestäni paras niin sanotuista supersankareista. Se johtuu luultavasti siitä, että hän oli ensimmäinen sankari, josta aikoinaan näin elokuvan. Pidän etenkin tarinoiden tapahtumapaikasta, Gotham Citysta, sillä sen synkille kaduille voi kuvitella mitä tahansa teatraalista ja yliampuvaa. Mielestäni Bruce Waynen hovimestari Alfred on myös moniulotteinen ja mielenkiintoinen hahmo, josta ei voi olla pitämättä. Gotham Cityn rikolliset ovat eeppisiä. Heitä on hankala lukea, sillä he ovat taitavia manipuloijia. He ovat kieroutuneella tavalla älykkäitä ja miltei voittamattomia. Heissä on jotain vetovoimaista.

"You´re going to have to wear a mask or something to avoid this circus around you." (s.238)

Bruce on persoona, joka hakeutuu ongelmiin. Hän jollain tasolla nauttii vaarallisista tilanteista sekä etenkin valkeana ritarina toimimisesta - vaikkakin huomaa, että auttaakseen hänen on pakko toimia lainvastaisesti ja varjoista käsin - mustana ritarina.

"You have heavy heart, for someone with everything." (s.90)


Helmet lukuhaaste 2018: 7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan

YA-lukuhaaste: Englanninkielinen kirja