sunnuntai 21. tammikuuta 2018

J.R.R. Tolkien: Hobitti



"Matka oli kuin tästä huomiseen ja pitempikin."

Tolkien, J.R.R.: Hobitti eli Sinne ja takaisin
Julkaistu: 2017
Alkuperäinen suomenkielinen julkaisu: 1985
Alkuperäinen julkaisu: 1937
Alkuperäinen nimi: The Hobbit
Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Kersti Juva

Runot suomentanut: Panu Pekkanen
Jälkisanat suomentanut: Jaakko Kankaanpää
Kuvittanut: Tove Jansson
Jälkisanat: Brian Sibley
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 340


Hobitti Bilbo pääsee elämänsä seikkailulle, kun velho Gandalf ilmestyy hänen ovensa taakse ja valitsee hänet tärkeään voron tehtävään. Joukko kääpiöitä nimittäin tarvitsee hänen apuaan kostaakseen lohikäärme Smaugille, joka on kauan sitten vallannut heidän kotivuorensa aarteineen. Eeppinen seikkailu on vaaroja täynnä. Bilbo on vähällä joutua peikkojen välipalaksi, kivijättiläisten viskomien kivien murskaamaksi ja hiisien kiduttamaksi. Hiidet vihaavat kaikkia ja kaikkea, joten he keksivät pahaa aiheuttavia laitteita. Sudet auttavat hiisiä ilkeissä teoissa. Pahanteossa ovat myös nälkäiset hämähäkit, epäluuloiset metsähaltiat ja menetettyä omaisuutta havittelevat järveläiset. Matkan aikana Bilbo kohtaa onneksi myös ystävällisiä olentoja kuten nauraen laulavia haltiamieliä, uljaita kotkia ja nahanvaihtaja Beornin. Pitkä vaellus kulkee halki erämaiden, vuorien, metsien ja jokien aina yksinäiselle vuorelle asti, jossa pahamaineinen lohikäärme Smaug odottaa.

"Bilbo tiesi että kaukana kaukana lännessä, missä kaikki oli epäselvää ja sinistä, oli hänen oma maansa, jossa elämä oli mutkatonta ja turvallista, ja jossakin siellä oli hänen pieni hobitinkolonsa. Häntä puistatti." (s.67)

Kaikille kansoille on tärkeää muistaa oma sukulinja. Jokainen peilaa lähes kaiken omiin sukulaisiinsa ja taistelee oman suvun oikeuksien puolesta. Kaikilla on myös omat heikkoutensa. Kääpiöt ovat kullanhimoisia, hiiden yksinkertaisesti pahoja, ihmiset ahneita kaupantekijöitä tulleineen ja metsähaltiat ottavat hyödyn irti tilaisuuden niin salliessa. Hobitit sen sijaan ovat tyytyväisiä arkipäiväisiin asioihin, kuten aamiaiseen aamuauringossa. Heitä ei kiinnosta aarteet tai sodankäynti.

"Jos useampi meistä pitäisi suuremmassa arvossa ruokaa ja huvia ja laulua kuin kulta-aarteita, olisi maailma hauskempi paikka." (s.315)

Kirja oli mielestäni ihana, hauska, jännittävä ja surumielinen. Minusta oli huvittavaa lukea toistuvia ilmauksia Bilbon ja kääpiöiden vaelluksesta, sillä he olivat aina joko ´synkissä mietteissä´ tai ´sekapäisinä´ tekemässä jotain vaarallista. Ihastuin Bilbon hahmoon, joka on perin sympaattinen ja omalaatuisen rohkea. Rakastuin myös kääpiöihin, jotka vaikuttivat huvittavilta ailahtelevine mielialoineen ja erikoisine tapoineen. Haltiat sen sijaan tuntuivat oikuttelevilta ja arvaamattomilta. Pidin myös kohtauksesta, jossa Taru sormusten herrasta -kirjasta tuttu Klonkku tapaa Bilbon ja menettää kallisarvoisen näkymättömäksi tekevän taikasormuksensa. Minusta Hobittia oli miellyttävämpi lukea kuin Taru sormusten herrasta -kirjaa, joka on ollut minulla kesken vuosikausia. Kirjan satukirjamaisuus ja Tove Janssonin taianomainen kuvitus innostivat lukemaan. Huomasin vertaavani kirjaa elokuviin aina, kun luin kohtauksen, joka oli esitetty elokuvassa eri tavalla. Toisaalta se ei haitannut lukuelämystä, vaan toi siihen lisäväriä, kun sain pohtia kirjan ja elokuvan eroja. Hobitti on moniulotteinen, maaginen ja ajatuksia herättävä kirja, jonka varmasti haluaa lukea uudestaan!

"Hän ajatteli jälleen mukavaa tuoliaan takan edessä kotikolon mieluisimmassa oleskeluhuoneessa ja sitä miten vesipannu lauloi kiehuessaan. Eikä ajatellut viimeistä kertaa!" (s.57)

"Merkillistä mutta totta on, että äkkiä on kerrottu tarinat hyvistä asioista ja hauskoista päivistä eikä niissä ole paljon kuuntelemista, kun taas kaikesta siitä mikä on hankalaa, pelottavaa ja suorastaan surullista tulee hyvä tarina, tai jos ei muuta niin ainakin pitkä." (s.63)


Helmet lukuhaaste 2018: 29. Kirjassa on lohikäärme

torstai 4. tammikuuta 2018

Uuden vuoden kirjat tag



Löysin kirja tagin Cleopatra Loves Books -blogista.

1. Kuinka monta kirjaa aiot lukea vuonna 2018?

Aion lukea vähintään 50 kirjaa, sillä haluan suorittaa Helmet lukuhaasteen. Luen joka kohtaan perinteisesti yhden kirjan.

2. Nimeä viisi kirjaa, joita et ehtinyt lukea viime vuonna, mutta jotka aiot lukea tänä vuonna.

J.R.R. Tolkien: Hobitti ja Sarah J. Maas: Lasipalatsi nimiset kirjat ovat minulla edelleen kesken. Minusta olisi hauskaa jatkaa Darren Shanin tarinoita eteenpäin - luultavasti taas syksyllä. En ole vielä ehtinyt lukea yhtään kirjaa 1918 -haasteeseen, joten siihen haluaisin lukea edes yhden kirjan. Suunnitelmissa on myös jatkaa Aino Räsäsen Helena -kirjasarjaa sekä Victoria Aveyardin Punainen kuningatar -kirjasarjaa eteenpäin.

3. Minkä genren kirjoja haluaisit lukea enemmän?

Historiallisia romaaneja tai tietokirjoja.

4. Mitkä ovat kirjoihin liittymättömät tavoitteesi?

Haluaisin mennä katsomaan enemmän teatteri ja muita esityksiä. Aloitin tavoitteeseen pyrkimisen jo syksyllä, jolloin kävin katsomassa baletin, oopperan ja kaksi komedianäytelmää.

5. Mikä kirja, joka on ollut sinulla ikuisuuden, sinun pitäisi lukea?

J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta.

6. Yksi sana, joka toivottavasti kuvaa vuotta 2018?

Terveellinen.

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Lukuisaa uutta vuotta 2018!



Haluaisin kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta 2017!

Tämä vuosi on ollut erilaisten lukuhaasteiden aikaa. Osallistuin Helmet lukuhaasteeseen ja 100 suomalaista kirjaa -haasteeseen sekä Viini lasissa kuin veistos -runohaasteeseen. Luin kirjoja myös Ajattomia satuja ja tarinoita sekä Halloween -lukuhaasteisiin. Ensi vuoden puolelle jatkan 1918 -lukuhaastetta. Tammikuussa osallistun ensimmäistä kertaa kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen. Tartun myös innolla uuteen Helmet lukuhaasteeseen!

Luin vuoden aikana 73 kirjaa, mikä on melkein yhtä paljon kuin viime vuonna, jolloin luin 76 kirjaa. Paras lukemani kirja oli Emmi Itärannan Teemestarin kirja. Koin sen kauniin tunnelmalliseksi, ajatuksia herättäväksi ja haikeaksi. Kirja kosketti ja jäi pitkäksi aikaa mieleen. Yksi parhaimmista kokemuksista oli päästä kirjabloggaajan asemassa Helsingin kirjamessuille. Toinen mieleenpainuva kokemus oli olla mukana Kirjablogit ja 101 kirjaa -projektissa, johon luin Aino Räsäsen kirjan Näkemiin, Helena.

Ennustin viime vuonna tähän aikaan, että saattaisin tarttua aivan uusiin lukuhaasteisiin, joten se ainakin piti paikkansa. Luin kirjoja monipuolisesti sekä paljon kotimaista kirjallisuutta. Tulevana vuonna toivoisin lukevani enemmän historiasta kertovia kirjoja. Haluaisin myös edelleen pitää lukemiseni monipuolisena, missä Helmet lukuhaaste on ainakin suurena apuna.

Onnellista ja lukuisaa vuotta 2018!

torstai 28. joulukuuta 2017

100 suomalaista kirjaa -haasteen koonti



Osallistuin Kirjat kertovat -blogin 100 suomalaista kirjaa -haasteeseen. Tarkoituksena oli lukea ja blogata sata suomalaisen kirjailijan kirjoittamaa kirjaa. Tavoitteenani oli lukea edes puolet, sillä se olisi minulle erittäin kova tulos, koska en yleensä lue kovin paljon kotimaisia kirjoja. Sain vuoden aikana luettua yhteensä 42 kirjaa, mikä on melkein sen verran kuin olin toivonut. Olen erittäin tyytyväinen tulokseen. Minusta tuntuu oudolta, että haaste on nyt päättynyt, sillä se on kulkenut mukanani niin kauan. Aion kuitenkin jatkaa kotimaisten kirjojen lukemista.

Haasteeseen lukemani kirjat:

1. Anna-Leena Härkönen: Terveisiä pallomerestä
2. Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase
3. Salla Simukka: Jäljellä
4. Salla Simukka: Toisaalla
5. Niina-Matilda Juhola: Niina-Matilda näkijä
6. Tove Jansson: Taikatalvi
7. Tove Jansson: Taikurin hattu
8. Tove Jansson: Muumipapan urotyöt
9. Paperi T: Post-alfa
10. Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä

11. Elena Mady: Vaihdokas
12. Sari Luhtanen; Mikko Oikkonen: Nymfit
13. Timo Parvela: Ella ja kaverit luokkaretkellä
14. Elena Mady: Varjo
15. Aino Räsänen: Soita minulle, Helena
16. Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki
17. Laura Honkasalo: Pöytä yhdelle
18. Petri Tamminen: Suomen historia
19. Minna Rytisalo: Lempi
20. Aino Räsänen:...ja Helena soittaa

21. Anne Leinonen: Kirjanoita
22. Tove Jansson: Näkymätön lapsi
23. Mila Teräs: Noitapeili
24. Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti
25. Timo Parvela: Kepler 62: Kirja yksi: Kutsu
26. Aino Kallas: Sudenmorsian
27. Timo Parvela: Kepler62: Kirja kaksi: Lähtölaskenta
28. Aino Räsänen: Näkemiin, Helena
29. Maija Haavisto: Adeno
30. Timo Parvela: Kepler62: Kirja kolme: Matka

31. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
32. Kirsi Kunnas: Kaunis hallayö
33. Lenita Airisto: Elämäni ja isänmaani
34. Marjo Pajunen: Todellista matematiikkaa
35. Mauri Kunnas: Koiramäen talossa
36. Terhi Kuusisto: Hiekkamandala
37. Tuija Takala: Kierrän vuoden
38. Jan Salminen: Äidinmaa
39. Timo Parvela: Kepler62: Kirja neljä: Pioneerit
40. Timo Parvela: Kepler62: Kirja viisi: Virus

41. Timo Parvela: Kepler62: Kirja kuusi: Salaisuus
42. Karolina Kouvola: Soturit