Eleanor 'Elly' Maud elää lapsuutensa 1970-luvun Englannissa. Hän asuu yhdessä vanhempiensa ja veljensä kanssa. Hän tutustuu tyttöön nimeltään Jenny Penny. Hän hoitaa kania, jonka nimeksi hän antaa jumala. Hän kasvaa ja kehittyy lämminhenkisessä, mutta traagisessa ympäristössä, jossa vastoinkäymisistä selviydytään yhdessä.
Kirjassa on pohdintaa uskonnoista, kulttuureista, politiikasta, väkivallasta, mielenterveydestä, seksuaalisuudesta ja kuolevaisuudesta. Tarina on tragikoominen. Asioita kuvataan inhorealistisesti. Tekstissä vilisee eritteitä ja ruumiintoimintoja. Maailma on likainen, eltaantunut ja ruma. Kirjassa on ripaus maagista realismia. Ellyn elämä kietoutuu historiallisiin tapahtumiin.
"- näytti nololta ja pyyhki suutaan, suttaantunutta huulipunaa, pellen suuta. Surullisen pellen, ei hauskan." (s.90)
Elly pohtii, saako uskonnosta, väkivallasta ja kuolemasta pilailla. Hän oppii, mistä on soveliasta puhua. Hän ymmärtää, että jokaisella on oma salainen maailmansa. Ellyn elämä on ulkopuolisuuden sumentama. Hän kohtaa ihmisiä, jotka tulevat hänen elämäänsä, viipyvät siellä jonkin aikaa ja lähtevät kulkemaan omia polkujaan. Niihin lukeutuvat perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät, tuttavat, ihastukset ja naapurit. Elly näkee, kuinka ihmiset muuttuvat. Heitä ei saa vangita menneisyyteen.
"Tunsin taivaan tyhjyyden sisimmässäni. Se oli osa minua, niin kuin pisama tai mustelma. Niin kuin keskimmäinen nimi, jota kukaan ei huomioi." (s.72)
Kirja pohtii, miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita. Maailma on täynnä onnettomuuksia, sairauksia ja väkivaltaa. Edes pienet lapset eivät ole turvassa. En yleensä liikutu lukiessani, mutta eräät hautajaiset saivat silmäni kostumaan.
"Maailma ei muuttuisi miksikään, paitsi ehkä vähän huonommaksi." (s.227)
Kirjan lukeminen on paikallaan, jos haluaa tarkastella maailman rumuutta. Ihminen syntyy, kärsii ja kuolee. Kodit tuoksahtavat homeelle, omenat mätänevät puihin ja kaasupilvet leijailevat koulutiellä. Vastaantulevan vanhuksen pää hilseilee, äidin sukkahousuissa on silmäpako ja veljen kädessä on lehti, jossa on kuvia ihmisistä oudoissa asennoissa. Ellyn katse hakeutuu räkään lapsen nenässä ja papanoihin kanin häkissä.
"- jos tämä Jumala ei rakastanut minua, minun piti löytää joku toinen joka rakastaisi." (s.16)
Luin kirjan itselleni asettamaan 'luen lempikirjojanne' lukuhaasteeseen. Kirja on kirjojakukkakedolla-instagramtilin ylläpitäjän Kukan lempikirja.
Olen aiemmin lukenut:
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!