Maailma vihaa Raisa Omaheimon mukaan läskejä. Laihdutuskulttuuri on voimissaan, työpaikat aukeavat vain keskipainoisille, vaatevalikoima löytyy kauppojen sijasta netistä, lääkärien hoito-ohje on vaivaan kuin vaivaan laihduttaminen, populaarikulttuuri pilkkaa aktiivisesti ja tuntemattomat ihmiset harjoittavat vihapuhetta.
"Kun katson kuvia nuoresta itsestäni tulen surulliseksi. En ollut lihava tyttö. Olin ihan tavallinen 80-lukulainen lappuhaalarilapsi." (s.11)
Raisa Omaheimo esittää, että laihdutuskuurit ovat tehottomia ja vaaraksi sekä mielelle että keholle, esimerkiksi aineenvaihdunta häiriintyy ja syömishäiriö voi puhjeta. Painoindeksi on humpuukia. Se ei kerro, onko ihminen laiha vai lihava. Se kertoo vain sen, mikä pituuden suhde on painoon. Painoindeksi ei tunnista lihasten, luiden, sisäelimien ja rasvan painoja. Mielikuva painoindeksin antamasta tiedosta on virheellistä ja vääristynyttä. Raisa Omaheimo yhdistää laihdutuskulttuuriin naisten kontrolloinnin. Naiset eivät saa viedä yhteiskunnassa tilaa henkisesti tai fyysisesti. He ovat oppineet vääristyneen ruoka- ja kehopuheen. Raisa Omaheimo kertoo, että aiheeseen liittyy myös luokkasyrjintä. Köyhien ihmisten on vaikeampi syödä niin sanottua terveellistä ruokaa, jos se hinnoitellaan kalliimmaksi kuin epäterveellinen ruoka. Lihavuus yhdistetään näin köyhyyteen. Raisa Omaheimo ottaa aiheeseen mukaan myös rotusyrjinnän. Hän esittää, että läskiviha liittyy siihen, että valkoiset ihmiset ovat halunneet erottautua mustista "laihalla, terveellä ja pidättyväisellä kehollaan". Maailma on rakennettu valkoisen ja laihan ihmisen mittojen mukaiseksi. Nykyisen harhaluulon mukaan vain laiha keho (eli valkoinen) on terve keho ja vain laihaa kehoa saa esitellä maailmalle. Vain laihalla (eli valkoisella) keholla on ihmisarvo.
"Elämme maailmassa jossa on ihan normaalia vihata omaa kehoaan -" (s.12)
Aktivistit pyrkivät levittämään tietoa, antamaan vertaistukea ja luomaan muutosta. Kaikilla on nimittäin oikeus olla ja elää. Yhteiskunnan palvelut kuten terveydenhuolto kuuluu kaikille. Jokaisella on kehorauha ja ruokarauha.
"Voisiko olla niin että minä en olekaan vääränlainen. Mitä jos maailma on?" (s.41)
Raisa Omaheimo esittää asiansa provosoivasti. Koen, että hänen ydinajatuksensa on selkeä: Läskillä ihmisellä on tänään ja tässä hetkessä ihmisarvo aivan kuten muillakin ihmisillä ja riippumatta painonkehityksen suunnasta. Keho ei muutu laihaksi yhdessä yössä. Mahdollinen painon pudotus tapahtuu laihduttamisen sijasta pikku hiljaa elämäntapamuutoksella, jos keho siihen fyysisesti kykenee ja jos elinympäristö on otollinen. Ihmisellä on oikeus nauttia elämästään myös muutosaikana. Hän elää elämäänsä tänään, ei sitten kun on laihempi. Hänellä on oikeus saada palveluja, ja hänen on voitava elää arkeaan normaalisti. Läski ihminen on olemassa tässä ja nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!