Siirry pääsisältöön

Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia

"Tämähän on aivan luonnollinen juttu."

Kivirähk, Andrus: Koiranne alkaa kohta kukkia
Julkaistu: 2016
Alkuperäinen julkaisu: 2009
Alkuperäinen nimi: Kaka ja kevad
Mistä maasta: Viro
Suomentanut: Heli Laaksonen

Kuvittanut: Joel Melasniemi
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava
Sivumäärä: 79


Kirjassa on 21 humoristista kertomusta, jotka on suunnattu lukemaan opetteleville lapsille. Heti alkuun tutustutaan koirankakkaan, joka rakastuu voikukkaan. Koirateema jatkuu, kun koira valmistaa itse itselleen pihvin ja kun toinen koira vaihtaa turkkia vuodenaikojen mukaan. Vaatteetkin heräävät eloon, kun sukat hautovat munaa, talvitakki ei suostu mennä kaappiin kesän ajaksi ja järveen pudonnut kinnas julistetaan kalojen presidentiksi. Syöminen muuttuu hauskemmaksi, kun lusikka leikkii keitossa merirosvoa. Suloisin kertomus sisältää marsun luona vierailevan tontun.

"´Tuletteko huomenna uudestaan?´ kysyi marsu.
´Tulenpa hyvinkin´, vastasi tonttu. ´Joka yö lahjasukkaan täytyy piilottaa jotakin, aina jouluun asti.´" (s.67)

Kirjan kertomukset olivat hauskaa luettavaa myös aikuiselle. Parhaimman vastaanoton ne varmasti saavat ekaluokkalaisen käsissä. Voin kuvitella, kuinka ne saattavat hauskuuttaa juuri lukemaan oppinutta. Kertomukset toimivat varmasti hyvin myös ääneen luettuina.

"Peruna kumarsi, kröhäisi kurkkunsa selväksi ja lauloi taas." (s.59)


Helmet lukuhaaste 2018: 8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja

Kommentit

  1. Kerrassaan hervottoman hauska teos "ihan luonnollisesta jutusta", joka sai tälläisen neljä maastonakkia omistaneen ja nykyisin Kuopuksen jahtimäykyn lomavisiiteistä nauttivan sydämen sykkyrälle ja nauruhermot hyräjämään:)

    Iltalukemiseksi Murmeleille en tätä yhtä vähän kuin aikanaan Tri Proktorin pierupulveriakaan kylläkään lähtisi edes yrittämään, yleiseksi kikatukseksi menisi, mutta tämä on oiva osoitus siitä, ettei oppimisen aina tarvitse olla ryppyotsaista, se voi olla myös hauskaa!!

    VastaaPoista
  2. Minulla on tämä edelleen lukupinossa ja lainasin Kivirähkiltä toisenkin suomennetun teoksen, Kun Musti muni mummon. Tuo Koiranne alkaa kohta kukkia -kansikuva tuo aina mieleen Lily ja mustekala -teoksen (jälleen yksi, mitä en ole vielä lukenut).

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana, ja herättää kiinnostusta virolaiseen lastenkulttuuriin laajemminkin. Muistutat myös oivallisesti, että Helmet-haasteen kohdan voi kuitata muullakin kuin aikuisten romaanilla.

    VastaaPoista
  4. Tämä tuli kyllä täsmävinkkinä, kiitos tästä! Jos meinaan kiriä Helmet-haasteen kanssa, tällaiset lyhyet kirjat ovat enemmän kuin tarpeen. Lisäksi minulla on lukemista rakastava ekaluokkalainen, eli voidaan hihitellä näille yhdessä.

    VastaaPoista
  5. Kuulostaapa riemastuttavalta lastenkirjalta! En itse tule juuri lastenkirjallisuutta lukeneeksi, kun minulla ei ole nuorempia sisaruksia tai lapsia joille lukisin, eikä itselleenkään tule lastenkirjoja luettua. Mutta kiva kun nostat virolaista kirjallisuutta esiin!

    VastaaPoista
  6. Ihana kansi! Ja vaikuttaa melkoiselta mielikuvituksen ilottelulta, niin alkoi minuakin kiinnostaa. Harvoin innostun lastenkirjoista (olen jämähtänyt niihin oman aikani satuihin, kun ei lapsiakaan ole), mutta nyt kävi niin <3

    VastaaPoista
  7. Ihana kirjan nimi ja kuulostaa muutenkin sellaiselta, että kelpaisi meidän ekaluokkalaiselle. Pitääpä laittaa listalle kirjamessuja ajatellen.

    VastaaPoista
  8. Luin Kun Musti muni mummoni ja pidin tarinoista. Annoin kirjan sitten eteenpäin pienelle miehelle, joka saanee kirjasta minuakin enemmän irti. Tarinat olivat hyvin kirjoitettuja, eivät mitään pissakakka-huumoria, vaikka kakka näköjään mainittu.
    Andrus Kivirähkiä olin kuuntelemassa eräässä tilaisuudessa ja hänellä oli kiehtova, kuivakka huumori myös puheessaan. Aion lukea hänen aikuiskirjojaan, jotka ovat Virossa supersuosittuja.

    VastaaPoista
  9. Kiitos erinomaisesta vinkistä! Vaikuttaa ihan täsmäkirjalta meidän lukemaan opettelevalle ekaluokkalaiselle!

    VastaaPoista
  10. Kivan oloinen kirja, ja kirjan nimi on kyllä ehdottomasti yksi parhaita, joihin olen viime aikoina törmännyt. :D

    VastaaPoista
  11. Hauska kirjalöytö! Voisinkin lukea tämän myös ja vinkata sopiville "uhreille". Virolaisia kirjoja ei totisesti tule kovin usein luettua, ja se kyllä harmittaa, sillä etelänaapurin kulttuuri on kiehtova ja kirjallisuus aina hyvä tapa sukeltaa johonkin uuteen.

    VastaaPoista
  12. Haha! Pitäisikö lukea tämä 11 koissun emäntänä ja kasvattajana vaikkei meillä maastonakkeja olekaan :-D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!