Anna Hallava: Operaatio Huulituli

"´Minähän olen kertonut teille miten tuhoisaa Huulitulen käyttö saattaa olla!´ ´Olet kai´, sanoin ääntäni korottaen, sillä kiukkuni kohosi sata lasissa. ´Mutta ei voi olla reilua vaatia minua elämään kuin nunna koko nuoruuttani. Minä en halua sellaista!´

Hallava, Anna: Operaatio Huulituli
Kirjasarja: Osa 2
Muut osat: Osa 1
Julkaistu: 2016
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 302

Teinikeiju Ofelian tarina jatkuu tutulla humoristisella tavalla tytön kokemine oikkuineen ja huvittavine haavekuvineen. Tällä kertaa Ofelia on päättänyt saada keijulahjastaan Rakkauden Tuntemisesta huolimatta itselleen poikaystävän - keinoja kaihtamatta. Hänen eteensä tupsahtaakin poikia poikien perään, joten valinnanvaraa ainakin on. Luokalle tulee uusi oppilas, urheilijapoika Sasu, joka vie heti kaikkien tyttöjen sydämen mennessään. Sasun sijasta Ofelia tuntuu kuitenkin saavan enemmän huomiota luokan nörtiltä Luukakselta, joka ujuttautuu hänen seuraansa milloin mistäkin syystä. Keijuvaltakunnassa lordit oikein jonottavat päästäkseen puheille Valohovin kruununprinsessa Ofelian kanssa. Suklaamussukka lordi Raman ja muodollisen kylmä lordi Jai erottuvat edelleen joukosta. Lisäksi Ofelia saa itselleen komean henkivartijan nimeltään Dima Susikunnar.

Poikaystävähuolien lisäksi Ofelia kohtaa ystävähuolia, sillä Ester läksyttää häntä pinnallisuudesta, jolloin heidän ystävyytensä alkaa rakoilla. Lisäksi Kukka aiheuttaa Ofelialle päänvaivaa tuijottamalla vain omaa napaansa ja olemalla entistä enemmän poikiennielijä. Kotonakaan ei ole helppoa, sillä äidillä ja isällä on Ofelialle maailmaa mullistava uutinen. Ongelmille näyttää ilmestyvän lehti-ilmoituksen kautta täydellinen, mutta laiton ratkaisu: taikaliemi Huulituli, jonka avulla pojat eivät muuttuisi suudelmista sammakoiksi. Ofelia lähtee monien mutkien kautta metsästämään juomaa.

"Tässä oli superduperhyperkatastrofin uhka: saattaisin joutua katselemaan jouluna Kukkaa ja Sasua suloisiin kaulahuiveihin ja muhkeisiin pipoihin kääriytyneenä, nenät lumihiutaleiden peitossa ja huulet toisiinsa yhtyneinä. Projekti Pyydystä Hottis rätisi ja savutti nyt ihan kunnolla. Mitä ihmettä minä oikein tekisin?" (s.53)

Mielestäni parasta oli lukea Ofelian seikkailuista keijuvaltakunnassa, jossa hän joutuu kohtaamaan muodollisen hovielämän, ihailevat kansalaiset, kaikenkirjavat pyrkyrit ja ilkeät juorulehdet. Pidin siitä, kuinka keijut lähettävät viestejä suurten kimalaisten välityksellä. Tykästyin myös Aria kamarineitoon ja hymyilin Susanna seuraneidin tiukkapipoisuudelle. Olin mielissäni, kun tässäkin kirjassa kerrotaan Ofelian maalaissukulaisista. Upeaa oli päästä lukemaan myös siitä, mitä tapahtuu, kun keijuvaltakuntaan oviaukon tekevän vetoketjun avaa väärinpäin! Lisäksi ilahduin, kun huomasin Ofeliassa pieniä aikuistumisen merkkejä kirjan loppua kohden.

"Minä seisoin paikoillani kuin toteemi. Miten tässä näin saattoi käydä? Äiti oli ollut ihan pirteä aamulla. Jos hän kuolisi, en kestäisi. - Miksi minä olin ollut hänelle hankala niin monta kertaa? Kyyneleet alkoivat valua pitkin poskiani." (s.276)

Kirja on hauska, mukaansatempaava ja kieleltään värikäs. Siinä on myös ripaus tummia sävyjä. Voin suositella tätä teinitytöille - sekä muille, jotka haluavat lukea hieman teinihömppää.

Kirja on saatu arvostelukappaleena WSOY:ltä.

Helmet lukuhaaste 2016: 49. Vuonna 2016 julkaistu kirja