perjantai 20. lokakuuta 2017

Lenita Airisto: Elämäni ja isänmaani



"Älä lannistu muitten mielipiteistä"

Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani
Julkaistu: 2017 
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: Bazar Kustannus Oy

Sivumäärä: 416

Runsaasti kuvia sisältävä kirja kertoo Lenitan sekä hänen sukulaistensa ja ystäviensä elämää historiallisiin ja poliittisiin tapahtumiin peilaten. Välillä kerronnassa on aikaloikkia. Kirjassa korostetaan, kuinka arvokasta työtä Lenita on tehnyt Suomen kehittämiseksi ja suomalaisen työn näkyvyyden edistämiseksi sekä yritystoimintansa että hyväntekeväisyystyönsä kautta. Hän on levittänyt maailmalle tietoutta Suomesta länsimaisena ja uudenaikaisena valtiona, mikä on edesauttanut kauppakumppanuuksien löytymistä. Lenita on ymmärtänyt tietotaidon omaksumisen, komean ulkonäön ja suhteiden luomisen tärkeyden menestymisen kannalta.

"Yhteistyö Donnerin kanssa sujui erinomaisesti, sillä hän on älyllisesti inspiroiva työtoveri. Donnerilla oli laajat tiedot, eikä hän komeana miehenä pelännyt jäävänsä ruudussa varjoon, päinvastoin." (s.163)

Kirjasta saa mielikuvan, että Lenita on moniulotteinen persoona. Hän elää vapaata ja itsenäistä elämää, johon kuuluvat menneisyys sotainvalideille hyväntekeväisyyttä tekevänä Suomen neitona ja ajankohtaisohjelmien tv-juontajana, bisneksen teko, railakas sinkkuelämä ja omien arvojen puolesta puhuminen. Lenita ihannoi Suomea ja suomalaisuutta sekä ajassa elävää yrittäjyyttä. Hän kannattaa naisten tekemän työn arvostuksen nousua ja toivoisi naisia halveksivien sovinistien olevan katoava luonnonvara. Tekstistä huokuu tavaton ylpeys omista saavutuksista. Lenita pitää suuressa arvossa ihmisiä, jotka ovat jollain tavalla koskettaneet hänen elämäänsä. Lenitan persoonaa ja esiintymistyyliä on vuosien varrella arvosteltu suuntaan jos toiseenkin. Hän ei ole pidättyväinen nainen, vaan ronskin itsevarma. Lenita on selvästi tarkoituksella omaksunut provosoivan tyylin ilmaista omia mielipiteitään, jotta saisi ne paremmin esille etenkin mediassa. Hän käyttää myös taidokkaasti hyödykseen miesten ja naisten ulkoisia ominaisuuksia. Lenitaa on arvosteltu myös porvarillisista mielipiteistä.

"Oma panokseni herätti keskustelua varsinkin sen vuoksi, että 1980-luvun Suomessa ei naisia päästetty vetämään keskustelua ja väittelemään näin korkean profiilin ajankohtaisohjelmiin." (s.257)

Kirjasta huokuu arvomaailma, jossa kilpailuhenkistä menestystä pidetään itseisarvona ja miljonääriyttä jokaisen järkevän ihmisen päämääränä. Elämää katsotaan vain bisneslasien läpi, ja kannatetaan kulutushysteriaa ja muotin mukaista kauniiksi laittautumista. Ihmisen henkinen hyvinvointi kasvaa materian kautta. Lenitan elämä kuulostaa yhtä aikaa sekä vaivattomalta ja yltäkylläiseltä että rankalta raadannalta ja sisulla eteenpäin menolta. Olisin kaivannut kirjaan lisää konkretiaa ja aitoutta, sillä kokemukset tulevat liian yleismaallisesti esille. Kaikki on pelkkää kiiltävää pintaa, jota kirjan aikakauslehtimäinen ulkoasu kuvaa täydellisesti.

"Ja tässä oma julistukseni: Kaikki maailman vitaalit seniorit ja työtä pelkäämättömät muutosagentit, liittykää yhteen ja taistelkaa ikärasismia ja vähättelyä vastaan! Seniori ilmentää kokemusta, ei vanhuutta." (s. 397)

Historiaan liittyvistä kuvauksista minulle jäi mieleen, että kaikki yli 15-vuotiaat olivat sodan jälkeen työvelvollisia. Hämmentävää oli lukea taustoista, jotka vaikuttivat Lotta Svärd -järjestön lakkauttamiseen ja halventamiseen sekä sotaveteraanien paheksumiseen ja muutenkin suomalaisten syyttämiseen sotaan lähdöstä. Kirjassa väitetään, että koulussa opetettiin vääristeltyä historiaa sekä muunneltua totuutta, mikä oli propagandaa vasemmiston taholta. Mieleenpainuva asia oli myös tv-työ. Suomessa oli alun perin vain 20 television omistajaa, joille soitettiin aina, kun televisiosta tuli ohjelmaa. 70-luvun tv-ohjelmat kärsivät sensuroinnista ja olivat sisällöltään poliittisesti korrekteja.

"Naiskauneus ja iloinen musiikki yhdisti kaikki miehet yli puoluerajojen." (s.128)

Piti Lenitan persoonasta ja mielipiteistä tai ei niin yksi asia on ainakin varmaa: Lenita Airisto on toteuttanut oman unelmansa.


Helmet lukuhaaste 2017: 39. Ikääntymisestä kertova kirja

100 suomalaista kirjaa: 33/100

8 kommenttia:

  1. Enpä ole huomannutkaan tuon kirjan ilmestymistä. Kyllä Lenita on ollut merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kiva kun tällaiset henkilöt kirjoittavat muistelmiaan. Kävin viime vuonna kirjamessuilla kuuntelemassa Aira Samulinia ja todella värikäs persoona hänkin.

    VastaaPoista
  2. Lenita on tehnyt valtavasti Suomen viennin hyväksi. Kun ärsyttää, mediahuomio on taattu. Hieno ja värikäs kirja.

    VastaaPoista
  3. Kirjastotuttuni eivät pidä tämän kirjan aika kekseliäästä ulkoasusta, koska se ei oikein mahdu hyllyyn... Lenitalle jotenkin tyypillistä! Esittelysi perusteella kirjassa on aika vähän uutta, sillä olen kymmenisen vuotta sitten lukenut jonkin muun Lenitan omaelämäkerran tms., ja samat asiat tietysti siinäkin ovat mukana. Kuvia lienee tässä enemmän.

    VastaaPoista
  4. Kekseliäs kansi ja rakenne tässä kirjassa. Luin tästä taannoin jostain toisesta blogista ja silloin kiinnostukseni hieman heräsi. Airiston räväkkyys ja "voimakkuus" on samaan aikaan sekä kiehtovaa että tietyllä tavalla "vaikeaa". Arvostan ihmisiä, jotka saavat suunsa auki ja tekevät asioita eivätkä vain kolise tyhjänä tynnyrinä. Toisaalta oma arvomaailmani taitaa olla melko kaukana Airiston arvomaailmasta, mikä sinänsä ei ole huono tai hyvä asia: olemmehan me ihmiset erilaisia. Minulla oli muutama Airiston kirja, joita en koskaan kokonaan lukenut.

    VastaaPoista
  5. Äskeinen viestini karkasi ja /tai katosi kesken kirjoittamisen...
    Eilen messuilla ihmettelin kenen ääni kuuluu kaiken messuhälinän yläpuolella vähän ärsyttävänäkin. Ääni kuului jo hallin puoliväliin asti. Lenitahan se siellä. Hän näkyy ja kuuluu ja sekös monia myös ärsyttää. Tämän kirjan voisi kyllä lukea jo ihan periaatteesta. Yhtä pitkään merkittävässä asemassa vaikuttaneita naisia ei Suomessa kuitenkaan ole ihan hirveästi ja vielä vähemmän heistä kirjoitetaan elämäkertoja.

    VastaaPoista
  6. Lenita on hahmo, jonka tunnistan julkisuudesta varmaan lapsuudesta saakka. Aina on ollut äänessä ja vähän piikikäs. Usein asiasta, välillä vähän asian vierestäkin.

    VastaaPoista
  7. Olin Lenitan elämäkerran julkkareissa ja kyllä oli vakuuttavaa. Hän ei ole ruikuttaja, mutta ei mielestäni niin kovien arvojen edustajakaan kuin jutustasi saa kuvan. Hän arvostaa työtä ja tekemistä, ja on tehnyt paljon töitä esimerkiksi että sai opiskelurahat kokoon.
    Julkkareissa minua lämmitti, kuinka välittömästi ja kunnioittavasti hän kohtasi paikalle kutsutut sotaveteraanit, itseään noin 10 vuotta vanhemmat miehet ja naiset.
    Lisää voi lukea minun blogijutustani.

    VastaaPoista
  8. Tykästyin tuohon Vogue-tyyliseen kanteen kun tämä julkaistiin. Olen kirjaston vippihyllyssä tätä vähän selannutkin, mutta mielenkiinto ei riitä mulla tämän lukemiseen, eli kuulun niihin joita Lenita ärsyttää aivan täpöllä 😀 Ja sekin vielä kun meidän arvomaailmat on niin kovin kaukana toisistaan.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!