sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Kiera Cass: Eliitti



"Millaista on olla rakastunut?"

Cass, Kiera: Eliitti
Kirjasarja: Valinta / The Selection, osa 2
Muut osat: Osa 1 ja osa 3
Julkaistu: 2016
Alkuperäinen julkaisu: 2013
Alkuperäinen nimi: The Elite
Mistä maasta: Yhdysvallat
Suomentanut: Laura Haavisto
Kustantaja: Pen & Paper
Sivumäärä: 317

Valinnassa on enää kuusi nuorta naista jäljellä. Prinssi Maxon viettää jokaisen neitokaisen kanssa aikaa ja valmistautuu samalla tulevaisuuteensa kuninkaana. America saa huomata kilpailun kovetessa, että hänen asemansa ei olekaan niin luja kuin hän on kuvitellut. Hänen päänsä alkaa olla aika pyörällä, kun hän ei enää osaa erottaa totuutta teeskentelystä. Lisäksi kapinallisten hyökkäykset, perheen tapaaminen pitkästä aikaa ja neidoille osoitetut vaikeat poliittiset tehtävät saavat stressitason kohoamaan äärimmilleen. Eikä sekään auta asiaan, että entinen poikaystävä, nykyinen kaartinupseeri Aspen, vartioi oven takana hänen untaan. America ei osaa sanoa, ketä hän rakastaa ja kuka välittää hänestä aidosti. Hän kaipaisi lisää aikaa selvittää tunteensa sekä totuttautua ajatukseen prinsessana elämisestä ja siihen kuuluvista velvollisuuksista.

"Puutarhasta oli eittämättä tullut meidän paikkamme. Melkein aina kun saimme olla kahden, menimme sinne. Se oli räikeä vastakohta sille, miten olin viettänyt aikani Aspenin kanssa: ahtautuneena pieneen, takapihallamme sijainneeseen puumajaan - ainoaan paikkaan, jossa olimme voineet olla turvallisesti kahdestaan. Yhtäkkiä mietin, oliko Aspen jossain täällä, huomaamattomana lukuisten vartijoiden joukossa, katselemassa miten Maxon piti minua kädestä." (s.23)

Tarina on edelleen epäuskottava ja hivenen lapsellinenkin, mutta silti niin koukuttava. Etenkin tästä kirjasta tulee mieleen Unelmien poikamies -tv-ohjelma, sillä nuoret naiset saavat todeta tunteilla pelaamisen olevan raakaa peliä, joka jättää jälkeensä särkyneitä sydämiä. Kaikki ei olekaan sitä, miltä näyttää, ja mihinkään ei voi luottaa. Pidin siitä, kuinka American ja Maxonin hahmot saivat lisää lihaa luiden ympärille. Luin mielenkiinnolla etenkin paljastuksia Maxonin suhteesta vanhempiinsa sekä ajattelutavoista koskien politiikkaa ja valintaa. Entä sitten kirjan miljöö! Upea palatsi, ihanat iltapuvut, synkät salakäytävät, salaperäiset huoneet ja valloittava puutarha!

Toivoin ensimmäisen kirjan luettuani, ettei tämä kirja olisi pelkkää kolmiodraamaa. Sitä se pääasiassa olikin, mutta onneksi sain vastauksia muutamiin kysymyksiini siitä, mitä kapinalliset haluavat ja mitä maan historiassa oikeasti on tapahtunut.

1 kommentti:

Kiitos kommentista!