Kristiina 'Krisse' Kivimaa irtisanoutuu toksisesta työpaikastaan, jonka koekeittiössä hän testasi erilaisia reseptejä, ja tallustelee asuntoon, jonka yhdentoista neliön suuruista huonetta hän vuokraa. Ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä. Krisse ottaa kasvin kainaloon ja matkustaa junalla Pyhävirralle mummon luokse. Pullantuoksuinen Helmi Kivimaa ottaa lapsenlapsensa avosylin vastaan. "Parasta oli ollut se, että mummon kanssa jutellessa oli tuntunut, että kaikki aina järjestyisi." (s.24) Krisse tuntee itsensä harmaaksi ja pieneksi. Hän pukeutuu mustiin vaatteisiin kuin olisi hautajaisiin menossa. Hän vertailee itseään muihin ja kokee olevansa huonompi kuin muut. Hän opettelee itsensä ilmaisua, pohtii omia vahvuuksiaan ja etsii omaa ääntään. Krissellä on haastavat välit äitinsä kanssa. Äidillä on vahvoja mielipiteitä siitä, miten hänen tyttärensä kuuluisi elää elämäänsä. Krisse kokee, että hänellä ja hänen äidillään on erilaiset arvot. "Miten minä tänne päädyin...
Tervetuloa kirjablogiin! Lukukokemuksia, kirjojen herättämiä ajatuksia, lukuhaasteita, kaikkea kirjoihin liittyvää - ripauksella teatteria ja balettia. Unelmien toteuttamista - tässä ja nyt.