Unelmien aika

Mira elää kahdessa eri ajassa. Hänen ruumiinsa on kiusattuna koulussa, kun taas hänen mielensä on k-popyhtyeen seurassa Aasiassa. Kotona odottaa ylihuolehtiva äiti, mutta netissä rohkaisevat ystävät. Jonnekin välimaastoon ilmestyy ihastus Miko. Mitä tapahtuu, kun kaksi eri aikaa sulautuu yhteen Miran fanittaman k-popyhtyeen saapuessa Suomeen? "Mutta olen jähmettynyttä paperimassaa jotain muuta kuin ihminen" (s.12) En ole vähään aikaan lukenut yhtä onnistunutta kuvausta nuoren ihmisen elämästä ja ajatusmaailmasta. Teksti on mielestäni sujuvaa ja aitoa. Voin ehdottomasti suositella kirjaa kaikille nuorille. Teksti on helppolukuista, sillä kyseessä on säeromaani. Pidän kirjan tavasta kannustaa nuoria olemaan rohkeita ja voittamaan pelkonsa, sillä siten he voivat saavuttaa mitä tahansa. Ihana kirja. "Kyllä kaikki järjestyy!" (s.58)

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus on herättänyt ihmiset huomaamaan uuden aikakauden alkaneen. Maailma näyttäytyy pienenä vankilana, jossa tapahtuu pahuutta ja josta ei pääse pakoon. Elämä on alkanut lopullisesti tuhoutua. "Tsernobyl... Se on kaikkia sotia pahempi. Ihmisellä ei ole pelastusta. Ei maalla, ei vedessä eikä ilmassa." (s.78) Kirjan teksti on dokumentaarista, pohdiskelevaa tarinointia ja ajatusvirtaa. Siinä kuvataan köyhyyttä, irrationaalisuutta, tapahtuneen kieltämistä, epäinhimillisyyttä, säännöistä piittaamattomuutta, epäjärjestelmällisyyttä, sairauksia, ymmärtämättömyyttä, uteliaisuutta, salailua, filosofointia, kollektivismia,  sivistymättömyyttä, uskonnollisuutta, rikollisuutta, sankareita, mitaleita ja kunniakirjoja, itsemurhia, propagandaa, sota-aikojen muistelua, tulevaisuuden pelkoa, maailman romahtamista, sensuuria, piittaamattomuutta, saastumista, myrkyllistä kauneutta, varattomuutta hankkia uudenaikaisia tarvikkeita säteilyä vastaan, unohdettuna elämis...

Johanna Pohjola kirjoittaa matkastaan alkoholistin mieleen ja maailmaan. Hänen edesmennyt isänsä on ollut alkoholisti, mikä on aiheuttanut hänelle trauman. Hänen tapansa käsitellä asiaa on kirjoittaa ja käydä vertaistukiryhmissä. "- minulla ei ollut elämässäni turvallista ja läsnä olevaa isää. Menetin hänet alkoholille, jäin toiseksi." (s. 11) Pohjola kuvailee alkoholistin käytöstapoja kuvaavasti. Alkoholisti kokee olevansa maailman napa, jonka oikkuja muiden on toteltava tai hän raivostuu. Hän uhkailee ja raivoaa, kertoilee tarinoita, käyttäytyy teennäisesti ja vaatii kommentointia ja naurua. Hän on tungetteleva ja itsekäs. Hän manipuloi, keplottelee ja käyttää muita hyväkseen. Hänellä on muistinmenetyksiä ja mielialavaihteluja. Hän on ensihuikkien aikana eniten oma itsensä, mutta kaikkoaa pian, kun juo lisää. Alkoholisti menettää elämänilon. Talo ränsistyy, auto jää korjaamatta ja asiat jäävät hoitamatta. Rahat menevät alkoholiin ja välttämättömyyksiin. Alkoholisti selittää...

Kirjassa matkataan Jenny Nordbergin mukana Afganistaniin. Toimittaja-kirjailijan kertomat tarinat sijoittuvat vuosiin 2009-2014. Lukija pääsee kurkistamaan pojiksi muutettujen tyttöjen maailmaan ja paikallisten ajatuksiin sukupuolesta, tasa-arvosta, lasten oikeuksista ja naisten asemasta. "Pojattomuus on paha puute, herättää sääliä." (s.27) Jenny Nordberg selvittää patriarkaalisissa yhteiskunnissa syntyvää bacha posh ilmiötä. Tytöt saavat pojan oikeudet muuttamalla sosiaalisen sukupuolensa pojaksi. Kirjassa pohditaan laajasti afganistanilaisia sukupuolirooleja ja naisten ja tyttöjen asemaa. Elämän tarkoitus kiteytyy lisääntymiseen. Tyttöjen tehtävänä on mennä naimisiin ja poikien tehtävänä elättää perhe, johon kuuluu korkeintaan neljä vaimoa. Naisten tulee synnyttää poikia, jotta suvun maine ja asema vahvistuvat. Tytöillä ansaitaan rahaa, kun heidät naitetaan lapsina pakkoavioliittoon. Heidän avullaan maksetaan velkoja ja sovitaan riitoja. Tyttöjä ei kouluteta, sillä heidän h...

Kantaesityksensä keskiviikkona 23.3.2022 Kansallisteatterin Omapohjassa saanut 'Ikuinen paluu' kertoo keski-ikäisestä kotiinsa jääneestä miehestä (Petri Manninen). Rutinoituneena ihmisenä mies toistaa samaa päivää yhä uudestaan ja uudestaan. Elämä tuntuu turvalliselta oman asunnon seinien sisäpuolella, kun sitten ei enää tunnukaan. Pää ei kestä yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Mieli särkyy. Ihminen tarvitsee yhteyttä toiseen ihmiseen. Katse seuraa miehen luontevia ja realistisia toimia. Katsojaa on ohjeistettu kumartumaan puolelta toiselle, sillä katsomoa ja miestä erottaa kolme suurta ikkunaa, joissa on paksut puitteet. Ylhäällä on kaksi tv-ruutua, joista voi nähdä sen, mitä kylpyhuoneen peili näkisi. Katsoja on kuin tirkistelijä, joka kurkkii toisen ihmisen elämään. Välillä osat vaihtuvat, kun mies katsoo näennäisesti kohti. Nousee halu ottaa kontaktia. Kyllä se siitä. Sitten. Herää tarve piiloutua. Liian intensiivistä. Väkivaltaista. Karua. Asunto on täyttynyt muis...

Avaruusseikkailulle lähetettyjen lasten tarina on tullut päätökseen. Maapalloa hallitseva tekoäly Scorpion on voitettava, jotta kasvit voivat taas kasvaa, hyönteiset pörrätä ja ihmiset iloita. Marie vaeltaa yksin omissa ajatuksissaan. Hän on maapalloa hirmuhallinneen miehen tytär, jolla on tärkeä tehtävä edessään. Hänet on koulutettu ampumaan aseilla silmiään räpäyttämättä, mutta tällä kertaa hänen tärkein aseensa on äidiltä perinnöksi jäänyt sydänriipus. "Pistooli tekee oloni turvalliseksi ja rauhalliseksi. Se ei ole hyvä juttu, kenenkään ei pitäisi luottaa ihmiseen, joka tuntee olonsa turvalliseksi ja rauhalliseksi ase kädessään." (s.31) Tarinasta välittyy toive, että seuraava sukupolvi tekisi parempia päätöksiä maapallon suhteen kuin edeltävät. Ihmisten pitäisi pitää yhtä ja taistella hyvän puolesta. Heidän tärkein tehtävänsä tulisi olla elämän vaaliminen tuhoamisen ja oman edun tavoittelun sijasta. "Melkein kukaan ei luota enää kehenkään. Kukaan ei halunnut tarttua o...

Alice opiskelee St. Agnesin oppilaitoksessa. Rehtori Grafton on toista mieltä. Hän kokee, että Alice ei suoriudu opiskeluistaan niin kuin pitäisi. Alicea ei kiinnosta. Hänen ajatuksensa täyttyvät yhteiskunnallisista kysymyksistä - ja Bunnysta. Tyttö on kadonnut ja jättänyt jälkeensä vain yhden vihjeen: herttakuningatar pelikortin, jossa lukee tussilla 'Ihmemaa'. "Arvosanat, kokeet, koulu. Niiden avulla meidät pidetään ruodussa kuin häkkikanat. Ja liittyy siihen yhteiskunnallinen asemakin. Jos on kontakteja, ei tarvitse hyviä arvosanoja. Koulumenestys on vain työväenluokan nenän edessä roikotettava porkkana, joka estää heitä nousemasta kapinaan." (s.19) Alice kärsii mielenterveysongelmista, käy terapiassa ja syö lääkkeitä. Hän on epävarma itsestään. Oma minuus tuntuu karkaavan käsistä tai hyökkäävän kimppuun. Hän ei pääse itsensä kanssa tasapainoon. Alice piiloutuu sinisten hiusten ja epäsovinnaisen pukeutumisen taakse. Hän esiintyy torjuvana, vaikka kaipaisi hyväksynt...