Harriet Westaway tulkitsee tarot-kortteja työkseen, ostaa kalaa ja perunoita vähillä rahoillaan ruoakseen ja kömpii kylmään asuntoonsa levätäkseen. Työpäivän aikana posti on tuonut laskupinon. Tällä kertaa joukossa on kirje, joka ilmoittaa perinnöstä. Tieto ei voi pitää paikkaansa, mutta Harriet päättää huijata perinnön itselleen. Hän osallistuu hautajaisiin ja yöpyy sukukartanossa. Hänet majoitetaan pieneen ullakkohuoneeseen, jossa on kalterit ikkunassa ja salvat oven ulkopuolella. Enää ei voi perääntyä, kun kortit on jaettu. Ne täytyy kääntää kuvapuoli ylöspäin ja tulkita oikein, vaikka henki menisi.
"Yksi lintu surun tuo. Toinen johtaa onnen luo." (s.398)
Tarina on jännittävä. Varsinkin, jos lukee sitä ulkona ja harakka ilmestyy näköpiiriin pomppimaan. Harriet nimittäin majoittuu harakoiden valtaamalla alueella sijaitsevaan kartanoon pahaenteisen harakkalorun saattelemana. Tarinaa lukiessa olo on klaustrofobinen. Harrietin asemassa olisin jo ajat sitten ottanut jalat alleni enkä katsonut taakseni. Mieleeni ei tulisi tutkia hämähäkinseittien valtaamia huoneita, sokkeloisia puutarhoja tai hylättyjä lampia. Varsinkin, jos käytävän varjoissa ääneti seisoisi karmiva taloudenhoitaja.
"Keskity vain selviämään tästä päivästä. Yksi askel kerrallaan." (s.146)
Harriet on elämän runtelema nuori nainen, joka on epätoivoinen jouduttuaan selkä seinää vasten velkojat kintereillään. Hän on heikosti ravittu, huonosti nukkunut ja äärimmilleen stressaantunut. Hän tekee alkeellisia virheitä ja kohtaa alituiseen vastoinkäymisiä. Harriet on henkilö, joka aiheuttaa lukijassa hampaiden kiristystä ja epäuskosta huokailua.
"Hän kuljeskeli ruohikolla vailla määränpäätä kunnes huomasi päätyneensä taas sen metsikön luo, jonka oli nähnyt ensimmäisenä päivänä." (s.215)
Jännärien lukeminen on ajoittain hauskaa. Ruth Waren kirjat ovat sopivan jännittäviä ja hieman epäuskottavia, jolloin ne eivät niinkään pelota herkkää lukijaa. Jännäri pitää otteessaan, kun nousee halu tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja kuinka Harrietin lopulta käy.
"Sinä todellakaan et voi lähteä kotiin huomenna, Harriet, ja siitä ei keskustella." (s 137)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!