torstai 28. tammikuuta 2016

Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua



"´Hei, mikset tee minulle listaa kaikesta mitä minun pitää muistaa ja liitä sitä testamenttiisi, jos ei minusta kerran ole mihinkään ilman sinua?´"

Ahern, Cecelia: P.S. Rakastan sinua (2011)
Yhdeksäs painos
Alkuperäinen nimi: P.S. I love you (2004)
Mistä maasta: Irlanti
Suomentanut: Pirjo Lintuniemi
Kustantaja: Gummerus Kustannus Oy
Sivumäärä: 511


Kolmekymppinen Holly on menettänyt aviomiehensä ja sielunkumppaninsa Gerryn vakavalle sairaudelle. Hän ei surun murtamana tiedä, mitä tehdä, kunnes hän vastaanottaa Gerryn lähettämän paksun kirjekuoren. Sieltä löytyy pienempiä kirjekuoria, jotka on tarkoitus avata kerran kuukaudessa yksi kerrallaan. Jokaisessa kirjekuoressa on pieni neuvo, joka auttaa Hollya eteenpäin elämässä.

Kirja pohjimmiltaan kertoo Hollyn käymästä surutyöstä. Hän kehittyy ihmisenä ja kokoaa elämäänsä pala palalta uusiksi. Holly oppii paljon sekä itsestään että muista ihmisistä. Hän saa myös huomata, ketkä ovat hänen todellisia ystäviään. Mielenkiintoista on myös huomata, kuinka perheenjäsenet suhtautuvat tilanteeseen ja mitä uusia puolia heistä ilmenee. Diskodiivaksikin kutsutun Hollyn elämä koostuu masennuskausien lisäksi enimmäkseen ihmissuhdedraamasta sekä ystäviensä Sharonin ja Denisen kanssa baareissa istumisesta. Eräänkin kerran hän yrittää päästä baariin sisälle tekeytymällä Suomen prinsessaksi! Holly joutuu kuitenkin tottumaan ajatukseen, että hänen täytyy etsiä itselleen töitä ja että hänen on huolehdittava kaikesta itse - etenkin sitten, kun kirjeet ja kuolleen aviomiehen jälkeen jättämät neuvot loppuvat.

"Kun Gerry oli ollut elossa, aviomies oli ollut hänen elämänsä kiinnekohta, ja nyt kun Gerry oli poissa, Gerryn viestit ohjasivat hänen elämäänsä. Kaikki pyöri Gerryn ympärillä. Hän oli tosiaan luullut, että hänen oli ollut määrä tavata Gerry ja nauttia yhteisistä päivistä elämänsä loppuun asti. Mikä hänen elämänsä tarkoitus nyt oli? Varmasti hänellä oli sellainen, vai oliko yläkerrassa sattunut virhe?" (s.276)

Pidin kirjasta paljon, sillä se oli uskottava ja helposti luettava sekä sopivan koskettava. Mielestäni kirjan hahmot olivat mielenkiintoisia persoonia, etenkin Hollyn sisarukset, jotka erosivat toisistaan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Olin tyytyväinen kirjan loppuratkaisuun. Ehdin jo viimeisten sivujen lähestyessä pelästyä, tuleeko kirjassa olemaan liian ennalta arvattava ja mielestäni tarinaan sopimatonkin loppu, mutta onneksi en joutunut pettymään.


Helmet lukuhaaste 2016: 41. Kirjassa lähetetään kirjeitä


4 kommenttia:

  1. Oih, tämän kirjan lukeminen on ollut jo kauan mielessä! Olen nähnyt tästä tehdyn elokuvan ja sekin oli niin koskettava, että kirja varmasti herättää vielä monta kertaa enemmän myötätuntoa ja ajatuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla :) Voin suositella kirjaa! Se on koskettava, mutta myös viihdyttävä.

      Poista
  2. Tämä on ihana! Luin kirjan joskus muutama vuosi sitten ja viime aikoina on tehnyt mieli lukea uudestaan. Pitääkin tarttua tähän ja Ahernin muihin teoksiin tänä vuonna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, kun pidit :) Tämä kirja kestää kyllä uudelleen luvun! Ahernin kirjat ovat hyviä.

      Poista

Kiitos kommentista!