"On yleisesti tunnettu tosiseikka, että kolmekymmentäyhdeksänvuotias naimaton, hyvähipiäinen nainen haluaa ehdottomasti aviomiehen. Ja lapsen. Siis kaikki muut paitsi minä."
Izzo, Kim: Avioliitto Jane Austenin tapaan
Julkaistu: 2014
Alkuperäinen julkaisu: 2012
Alkuperäinen nimi: The Jane Austen Marriage Manual
Mistä maasta: Kanada
Suomentanut: Sari Luhtanen
Kustantaja: Schildts & Söderströms
Sivumäärä: 326
Katherine Shaw työskentelee muotilehden toimittajana ja rakastaa Jane Austenin romaaneja. Hän elää hohdokasta elämää ja omaa laajan ystäväpiirin. Sitten Katen elämän suunta muuttuu. Hän menettää työpaikkansa, hän joutuu myymään kotinsa ja hänen isoäitinsä sairastuu. Ystävät yrittävät piristää häntä antamalla hänelle syntymäpäivälahjaksi aatelisarvon. Kate keksii hyödyntää puoliksi pilaillen keksittyä asiaa uudessa freelancetoimittajan työssään. Hän nimittäin kirjoittaa artikkelia siitä, kannattaako nykynaisen käyttää hyödyksi Austenin ideaa ja naida varakas mies.
Mielestäni kirjan alku oli stressaavaa luettavaa, sillä Katen elämä meni kaikilta osa-alueilta huonosti. Hän oli oikeastaan läpi kirjan hermostunut, kylmä ja pakkomielteinen. Kate ei edes yrittänyt ajatella järkevästi. Hauskinta oli lukea, kun Lady Kate ujutti itsensä koomisten tilanteiden saattelemana seurapiireihin, asui upeissa hotelleissa, joi alituiseen vaaleanpunaista shampanjaa, sovitteli muotiluomuksia ja tapasi eriskummallisia, rikkaita aatelisia. Pidin etenkin Fawnista, josta tuli Katen mentori rikkaan miehen etsimisessä.
Minua häiritsi läpi kirjan Katen vääränlainen tulkinta Jane Austenin kirjoista. Minusta oli outoa, että hänen mielestään Ylpeys ja ennakkoluulo -kirjan pääajatuksena oli naida rikas mies. Mielestäni hänen olisi pitänyt olla sitä mieltä, että naisen tulee mennä naimisiin rakkaudesta. Alkuasetelma oli oikeastaan tekemällä tehty, jotta tietynlaiset juonikuviot saatiin aikaan. Kirjan loppuratkaisu oli erittäin läpinäkyvä ja ennalta-arvattava. Odotin vain, millä tavalla se kirjoitetaan kirjaan. Ennalta-arvattavuus ei toisaalta haitannut, sillä loppua kohden kirjassa riitti paljon toimintaa.
Helmet lukuhaaste 2016: 3. Kirjassa rakastutaan
Izzo, Kim: Avioliitto Jane Austenin tapaan
Julkaistu: 2014
Alkuperäinen julkaisu: 2012
Alkuperäinen nimi: The Jane Austen Marriage Manual
Mistä maasta: Kanada
Suomentanut: Sari Luhtanen
Kustantaja: Schildts & Söderströms
Sivumäärä: 326
Katherine Shaw työskentelee muotilehden toimittajana ja rakastaa Jane Austenin romaaneja. Hän elää hohdokasta elämää ja omaa laajan ystäväpiirin. Sitten Katen elämän suunta muuttuu. Hän menettää työpaikkansa, hän joutuu myymään kotinsa ja hänen isoäitinsä sairastuu. Ystävät yrittävät piristää häntä antamalla hänelle syntymäpäivälahjaksi aatelisarvon. Kate keksii hyödyntää puoliksi pilaillen keksittyä asiaa uudessa freelancetoimittajan työssään. Hän nimittäin kirjoittaa artikkelia siitä, kannattaako nykynaisen käyttää hyödyksi Austenin ideaa ja naida varakas mies.
"Ratsastaja nosti kypärän pois päästään, ja minä tunsin hymyn leviävän kasvoilleni. Mies todella muistutti Pierce Brosnania. Mahdollisuuteni rakastua rikkaaseen olivat juuri parantuneet merkittävästi." (s.96)
Mielestäni kirjan alku oli stressaavaa luettavaa, sillä Katen elämä meni kaikilta osa-alueilta huonosti. Hän oli oikeastaan läpi kirjan hermostunut, kylmä ja pakkomielteinen. Kate ei edes yrittänyt ajatella järkevästi. Hauskinta oli lukea, kun Lady Kate ujutti itsensä koomisten tilanteiden saattelemana seurapiireihin, asui upeissa hotelleissa, joi alituiseen vaaleanpunaista shampanjaa, sovitteli muotiluomuksia ja tapasi eriskummallisia, rikkaita aatelisia. Pidin etenkin Fawnista, josta tuli Katen mentori rikkaan miehen etsimisessä.
Minua häiritsi läpi kirjan Katen vääränlainen tulkinta Jane Austenin kirjoista. Minusta oli outoa, että hänen mielestään Ylpeys ja ennakkoluulo -kirjan pääajatuksena oli naida rikas mies. Mielestäni hänen olisi pitänyt olla sitä mieltä, että naisen tulee mennä naimisiin rakkaudesta. Alkuasetelma oli oikeastaan tekemällä tehty, jotta tietynlaiset juonikuviot saatiin aikaan. Kirjan loppuratkaisu oli erittäin läpinäkyvä ja ennalta-arvattava. Odotin vain, millä tavalla se kirjoitetaan kirjaan. Ennalta-arvattavuus ei toisaalta haitannut, sillä loppua kohden kirjassa riitti paljon toimintaa.
Helmet lukuhaaste 2016: 3. Kirjassa rakastutaan
Olenkin miettinut, mikä tuo kirja oikein on. Ei oikein innostanut. Eikä tuo rikkaus rakkauden ohi.
VastaaPoista