Sara, Elle, Amir ja Eetu ovat erottamattomat lapsuudenystävät, jotka täyttävät kukin vuorollaan 18 vuotta. He ovat elämänsä käännekohdassa, jossa on tehtävä merkittäviä päätöksiä. Aikuisuuteen astuminen on hyvä hetki käydä läpi lapsuutta ja nuoruutta ja pohtia omaa tulevaisuutta.
"- hänen piti itse keksiä, mistä juuri hän unelmoisi ja mitä hän tahtoisi tehdä -" (s.88)
Ystäväjoukko hakee muotoaan, sillä sen jäsenet ovat muuttuneet ajan myötä. Lapsuudessa määritelty rooli ei enää tunnu omalta, mutta siinä pysyminen tuntuu välttämättömältä, jotta muutos ei vaikuta negatiivisesti ryhmädynamiikkaan. Tutusta ja turvallisesta on kivuliasta luopua.
"Olivatko he juuttuneet rooleihin ja asetelmiin, joista ei enää päässyt irti?" (s.38)
Sara, Elle, Amir ja Eetu pääsevät vuorotellen kertojiksi. Monipuolisen henkilökaartin kautta käsitellään elämän arvoja, jotka linkittyvät persoonallisuuteen, seksuaalisuuteen, uskontoon ja aikuisuuteen. Amirin äidit Xamira ja Silva ovat erityisen mieleenpainuvia lempeydessään ja kannustavuudessaan.
"Jos Sara saisi juuri nyt puhaltaa kynttilät ja toivoa, mitä hän toivoisi?" (s.12)
Elämä on arvaamatonta. Sen kulkua voi suunnitella, mutta se etenee usein omalla painollaan yllätyksiä tarjoten. Koskaan ei voi täysin tietää, mitä elämässä tulee tapahtumaan. Mielestäni kirjan ydintä on yhteyden saaminen muihin ihmisiin. Ihminen saa olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Hän voi puhua avoimesti sekä ilon aiheista että vaikeista asioista. Näin luodaan merkityksellinen elämä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!