lauantai 24. kesäkuuta 2023

Eero Ojanen; Sirkku Linnea: Suomalaiset taruolennot

Suomalaisissa kansantarinoissa seikkailee olentoja, joilta on pyydetty apua ja joiden avulla on selitetty maailmaa. Tarinat ovat eläneet, muotoutuneet ja muuttuneet ajan saatossa. Osa niistä on oikeastaan jo kadonnut.

"Kuten ihmisten keskuudessakin tapahtuu, niin myös erilaisten taruolentojen ryhmät aikojen kuluessa sulautuivat toisiinsa ja muualta maailmasta tulleet vaikutteet muuttavat niitä paljonkin." (s.35)

Minua kiehtovat kirjassa esitetyistä olennoista eniten jättiläiset, tontut, Kade, Ilmarinen, Ukko, Hippa, Hiisi ja Para. Jättiläiset ovat muovanneet suomalaista maastoa. Heidän käden- ja jalanjälkensä näkyvät muun muassa järvien muodoissa ja suurissa kivenlohkareissa. Kade on ollut asialla, jos jokin tai joku joutuu kateisiin. Se saattaa viedä myös kateuden kohteen. Ilmarinen on ilmojen haltija. Me asumme maa-ilmassa, joten on tärkeää, että sekä maalla että ilmalla on omat haltijansa. Ukko on säiden haltija. Nimestä päätellen etenkin ukkosen. Ylijumalaksi häntä on sanottu siksi, koska hän asuu ylisillä eli taivaassa. Hippa on tyyppi, joka jahtaa metsän eläimiä, jolloin ne juoksevat metsästäjän luokse tai pyydykseen. Lapset leikkivät vieläkin hippaa ja jahtaavat toisiaan. Hiisi on pyhä paikka. Myöhemmin hiisi on muuttunut olennoksi ja kristinuskon kilpailijaksi. Para on ihmisen aikaansaama apulainen, jonka tehtävänä on viedä muilta omaisuutta.

"Entisaikaan luonnossa kaikilla ja kaikella oli oma haltijansa, jumalansa tai muu henkiolentonsa." (s.5)

"- olentoja, jotka ovat nykymaailmasta jo unohtuneet, mutta monet myös elävät yhä kielessämme." (s.5)

Meillä on asunut saunatonttu. Häntä on kunnioitettu. Kaikki pitää ottaa huomioon. Saunassa on tarkoitus hiljentyä, rentoutua ja puhdistautua. Tonttu pitää rauhasta ja siisteydestä. Se huolehtii, että kaikki sujuu hyvin ja että elämä on tasapainossa.

"Se on tonttu, paikan henki tai paikan luonne, josta sitten myöhemmin tuli haltija." (s.22)

Kirja tarjoaa pintaraapaisun suomalaisiin taruolentoihin ja innostaa tutustumaan lisää muinaisiin tarinoihin. Kirjan kansi on erittäin onnistunut. Se on kaunis ja taianomainen. Värit huokuvat vanhaa aikaa ja keskelle sijoitettu menninkäinen ajattomuutta. Sisäsivujen kuvitus ei ole niinkään omaan makuuni. Paitsi Kade, Para ja tonttu. Ne on osuvasti ja veikeästi kuvattu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!