Vuonna 2004 tuntematon nainen kirjoittaa sähköposteja, joissa hän ruotii neljän varakkaan ystävättären suhdekiemuroita. Saudiarabialaiset Gamra, Michelle, Sadim ja Lamis elävät näennäisen hohdokasta ja vapaata elämää, mutta heidät on köytetty suvun mielipiteisiin, islamin tiukkaan tulkintaan ja miesten mielivaltaiseen toimintaan. Kyyneleitä vuodatetaan sekä onnesta että raivosta, sekä surusta että epätoivosta.
"Kaikki ovat tuominneet rohkean kirjoitustyylini ja moittineet minua siitä, että sorkin tabuaiheita, joista meillä ei ole totuttu käymään näin vapaamielistä keskustelua eikä ainakaan nuoren naisen johdolla. Mutta jostainhan kaiken pitää alkaa." (s.92)
Kirjan rakenne on mielenkiintoinen, mutta haastava. Se sisältää niin sanottuja sähköpostiviestejä, jotka alkavat sitaateilla, runoilla tai alkusanoilla ja jatkuvat tarinalla ystävättäristä. Koin kertomukset viihdyttävinä. Minusta oli hauska arvailla, mitä miesseikkailuja naiset seuraavaksi kohtaavat. Heidän ajatuksensa pyörivät kaiken aikaa naimisiinmenon ympärillä. Toki myös suhdepelin epätasapainossa, sillä epäonnistuneesta suhteesta kärsii vain nainen. Parisuhteet näyttäytyvät ennen kaikkea haastavina. Ne vaativat kovaa työtä ja pelisilmää. Pienikin virhe voi kaataa monen vuoden pohjatyön. Tai vastapuolen suvun vastustus avioliittoa kohtaan. Koko kaupunki, koko valtio, vahtii naisiaan. Ulkomailla voi vähän hengähtää, vaihtaa abayan ja hijabin toisiin vaatteisiin ja käydä kahvilassa miesseurassa, mutta edelleen pitää varoa, ettei oman maan kansalainen satu näkemään ja levittämään tiedon kotimaahan.
"Täällä nimittäin tytön elämää varjostaa aina joku äijä tai muuri. Tai äijä joka vaikenee kuin muuri." (s.10)
Naiset elävät jatkuvasti varpaillaan. He joutuvat koko ajan miettimään, mitä ihmiset ajattelevat ja puhuvat heistä. Asetelma on jokseenkin ahdistava. Naiset liitelevät hääjuhlista toiseen. Naimattomat naiset laitetaan istumaan korokkeelle, jotta sukujen äidit voisivat tarkastella heistä sopivimman morsiamen omalle pojalleen. Voivatko ystävättäret edes haaveilla aidosta rakkaudesta järjestettyjen avioliittojen maassa? Kumpi tulee ensin: rakkaus vai avioliitto? Kumpi olisi parempi: mennä naimisiin miehen kanssa, jota rakastaa, vai miehen kanssa, joka rakastaa?
"Minulle veisataan aina samaa vanhaa virttä: 'Et sinä pysty pelastamaan maailmaa etkä muuttamaan ihmisten käytöstä.' Ihan totta, mutta ainakaan minä en anna periksi niin kuin kaikki muut." (s.55-56)
Minulla on tavoitteena lukea yksi kirja jokaisesta maailman maasta. Tämä kirja on ensimmäinen viihdekirja, johon olen törmännyt. Se on mukavaa vaihtelua. Toivoisin löytäväni lisää vähän kevyempiä kirjoja, vaikka toki tämäkin kirja käsittelee, millaista on elää kahdenlaisten näkemysten ristipaineessa. Toiset ihmiset noudattavat tiukasti perinteitä, kun taas toiset haluavat kehittää tapoja vapaamielisempään suuntaan. Voisin kuvitella, että kirja toimisi hyvin tv-sarjana. Sitä onkin verrattu Sinkkuelämää-sarjaan.
"On aivan hyväksyttävää ryhtyä toimeen, vaikka muut vähättelisivät. Oikeana pitämäsi ratkaisu ei välttämättä tunnu muista oikealta." (s.119)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!