Nikolas on köyhä poika, jolla on leluinaan vain kelkka ja nauriista tehty nukke. Hänen kirvesmiehenä elantonsa ansaitseva isänsä haaveilee rikastumisesta ja muiden ihailun kohteeksi pääsemisestä. Eräänä päivänä hänelle tarjoutuu tilaisuus tienata huomattava summa rahaa liittymällä tonttuvaaraa etsivään retkikuntaan. Nikolas jää kotiin tyrannimaisen Charlotta-tädin hoiviin, mutta päättää karata isänsä perään.
"Joulussa oli aina taikaa. Ja haluaisin mieluummin lelun, joka on tehty rakkaudella, kuin lelun, joka on hirveän kallis." (s.51)
Poika nimeltä Joulu muistuttaa Marko Leinon Joulutarinaa, sillä tässäkin kirjassa kerrotaan joulupukin syntytarina. Kirja kertoo uskosta ihmeisiin ja oman paikan löytämisestä maailmassa. Sen yleinen tunnelma on melankolinen, mutta sitä lukiessa saa myös nauraa ääneen. Tonttujen lisäksi on hauska tutustua myös peikkoihin ja keijuihin sekä yhteen juustosta haaveilevaan hiireen.
"- Miika oli metsähiiri, ja koska metsässä ei ollut lehmiä tai vuohia, se ei ollut koskaan edes nähnyt tai haistanut juustoa, saati sitten maistanut sitä. Kaikkien hiirien tavoin Miika kuitenkin uskoi juuston olemassaoloon ja tiesi, että se maistuisi äärettömän herkulliselta, jos sitä vain joskus pääsisi maistamaan." (s.21)
Kirja sopii sekä lapsille että aikuisille ja etenkin yhdessä perheen kanssa luettavaksi. Sen tapahtumat herättävät varmasti kysymyksiä ja ihmetystä. Tarina kannustaa ahneuden ja itsekkyyden sijasta hyvyyteen ja yhteistyöhön. Annan ainoan miinuksen siitä, että vaikka tarina sijoittuu Suomeen niin siinä on silti ulkomaalaisen joulupukin elementtejä kuten lentäviä poroja, mitkä eivät ainakaan omasta mielestäni kuulu suomalaisen joulupukin repertuaariin.
"'Älä tee liikaa töitä, isä', Nikolas sanoi. 'Sinunkin pitää joskus leikkiä.'" (s.12)
Tämä kirja pitää laittaa lukulistalle. Yritän aina joulun alla lukea jouluun liittyviä kirjoja.
VastaaPoistaVoin suositella! Sopivassa suhteessa huumoria ja melankolisuutta.
PoistaLuin Marko Leinon Joulutarinan noin vuosi sitten, ikään kuin "joulukalenterilukemisena" joulukuussa. Pidin kirjasta varsin paljon ja saipa se jopa kyyneleet silmiini, mikä on minulla lukiessa harvinaista. Tämä Matt Haigin teos löytyy myös kirjastopinostani ja tarkoitus olisi se myös nyt joulukuun aikana saada luettua. Minullahan on pienimuotoinen joulukuun tbr-pino olemassa, siinä on jouluisia kirjoja, jotka ehkä nostattaisivat joulumieltäni, joka tuntuu laskevan vuosi vuodelta... :D
VastaaPoistaSiinä kohtaa kannattaa pohtia, mitä joulu itselle tarkoittaa. Mistä omanlainen joulumieli saattaisi koostua. Ehkä idea löytyy sieltä kirjojen sivuilta :)
Poista