lauantai 15. syyskuuta 2018

Veera Salmi: Puluboin ja ponin pöpelikkökirja



"Minulla alkoi alamäki. Se oli jylkkä pyllymäki."

Salmi, Veera: Puluboin ja ponin pöpelikkökirja
Julkaistu: 2014
Mistä maasta: Suomi

Kuvittanut: Emmi Jormalainen
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava
Sivumäärä: 189


Puluboi on aivan tavallinen toripulu, joka haikailee pullan perään. Ajatuksissa vilahtelee myös vaimo ja lapset, jotka ovat lähteneet Ruotsiin. Ystäväkään ei ole auttamassa hädässä, sillä Poni viettää aikaansa Miisun kanssa. Puluboita kalvaa yksinäisyys, mikä purkautuu palavana haluna lähteä keskuspuistoon puunhakkuuseen. Poni ja Miisu miettivät omalla tahollaan elokuvan tekemistä. Miisu joutuu kesken kaiken onnettomuuteen ja hänet kiidätetään sairaalaan. Tytön veljelle Miskalle se on kova paikka, mutta hän päättää esittää kovanaamaa. Kaverukset kokevat elokuvamaisia seikkailuja toisensa jälkeen. Paraneeko Miisu vai joutuuko hän ikuisiksi ajoiksi hymyilevien sairaanhoitajien ja kolkkojen käytävien vangiksi? Jääkö Puluboi metsärosvoksi vai löytääkö hän itsestään entisen pullaa ja perhettään rakastavan mainosmiehen? Tuleeko Ponista ja Miskasta pari vai oliko kaikki kidnappauksen luomaa väärinkäsitystä? Ja tärkein kysymys: Voiko kirjaan painaa elokuvan?

"Miksi pitää lisääntyä ja isääntyä? Miksi juuli, kun minä ja vaimoliini olimme hilveän lakastuneita, niin sitten tulivat ne munat?" (s.134)

Kirja on kirjoitettu hauskasti. Siinä on oivallisia sanaleikkejä ja hassutuksia. Aiheena on pohtia, mitä pelottavan jännittävää aikuisten maailmassa on. Lapsia mietityttää rakastuminen, naimisiinmeno ja lasten saaminen. He pohtivat asioita sairastumisesta luonnonsuojeluun ja rosvoista turhanpäiväisten kaavakkeiden täyttämiseen. Lapset miettivät etenkin, kuinka tunteita tulisi näyttää ja miten ne voisi purkaa. He huomaavat, että välillä täytyy päätyä pöpelikköön, jotta ymmärtää tärkeistä asioista vähän enemmän. Kaiken keskellä puhutaan rankkaa työtä vaativasta elokuvan tekemisestä, mikä muistuttaa aika tavalla oikeaa elämistä. Elokuviin liittyvät näytteleminen, vuoropuhelu, juoni, tunnelman luominen musiikin avulla, eri kuvakulmat sekä eri elokuvalajit länkkäreistä rikoselokuviin. Millaisen kuvan lapset saavat maailmasta? Päättyykö kaikki onnelliseen loppuun?

"Voi minua palkaa. Voi minua siipilikkoa. Synkkä synkkä metsä. Sinne minä joudun nyt ihan yksin. Kälppä syö minut. Näätä nuuskii minua. Voi pelskutti, pian minä valmaan tanssin susien kanssa." (s.31)


Helmet lukuhaaste 2018: 18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä

2 kommenttia:

  1. Olen Puluboi-fani ja tietysti blogistani löytyy kaikki Puluboi-kirjat, piakkoin myös uusin <3

    VastaaPoista
  2. Jee, Buluboit on aivan mahtavia!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!