Paula Hawkins: Nainen junassa

"Olin niin mielissäni siitä, että elämälläni oli tarkoitus, että todellisuus pääsi unohtumaan."

Hawkins, Paula: Nainen junassa
Toinen painos
Julkaistu: 2015 
Alkuperäinen julkaisu: 2015 
Alkuperäinen nimi: The Girl On The Train
Mistä maasta: Iso-Britannia 
Suomentanut: Oona Timonen
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava
Sivumäärä: 381

Rachel Watson matkustaa joka arkipäivä junalla Ashburysta Lontooseen ja takaisin. Juna pysähtyy hetkeksi opastimen kohdalle, josta on näkymä talolle, jonka asukkaiden elämää Rachel alkaa seurata. Hän keksii heille nimet Jess ja Jason sekä onnellisen elämäntarinan. Rachelin oma elämä on mennyt huonommin kuin hänen mielikuvituspariskunnallaan, sillä hän on joutunut kokemaan rankan avioeron. Hänen entinen aviomiehensä nimittäin petti häntä toisen naisen kanssa. Alkoholin suurkulutus ja sitä seuraavat muistiongelmat aiheuttavat Rachelille myös ongelmia, sillä ne vaikuttavat hänen töihinsä, taloudelliseen tilanteeseensa ja ihmisten suhtautumiseen. Rachelin tutut rutiinit katkeavat, kun hän saa junan ikkunasta todistaa oudon näkymän Jessin ja Jasonin takapihalla. Järkytystä lisää Jessin eli oikealta nimeltään Megan Hipwellin yllättävä katoamisilmoitus. Pariskunnan elämään sekaantumisesta tulee Rachelille pakkomielle.

Tämä psykologinen trilleri on kirjoitettu päiväkirjamaisesti. Mielenkiintoiset tapahtumat ja henkilöiden ajatukset paljastavat pikku hiljaa ja pala palalta, mitä Meganin katoamispäivänä todellisuudessa tapahtui. Mielestäni kaikki kirjan henkilöt ovat jollain tavalla kieroutuneita ja epätasapainoisia. Heidän oudoille ajatuksilleen ja asenteilleen sekä parisuhdeongelmilleen ei voi kuin kihistä samalla, kun janoaa tietää lisää. Kirjan tapahtumien kuvaus on todentuntuista ja koskettavaa. Huomasin lukiessani seilaavani ärtymyksen, surun ja myötätunnon välimaastoissa.


"´Kuule, tiedän, ettei sinulla ole helppoa´, hän sanoo, aivan kuin hänellä ei olisi mitään tekemistä minun kärsimykseni kanssa, ´mutta et voi soitella meille öisin. - Sekin on tarpeeksi ikävää, että herätät meidät soitoillasi, mutta herätät myös Evien, ja se ei kerta kaikkiaan käy. Yritämme parhaillaan saada häntä nukkumaan kokonaisia öitä.´ Yritämme saada häntä nukkumaan kokonaisia öitä. Me. Meidät. Meidän pikku perheemme. Meidän pikku ongelmamme ja rutiinimme. Vitun ämmä. Mokoma käki, joka muni munansa minun pesääni. Hän on vienyt minulta kaiken. Hän on vienyt minulta kaiken, ja nyt hän soittaa minulle kertoakseen, että minun ahdinkoni häiritsee hänen elämäänsä?" (s.49-50)

Nainen junassa oli ehdottomasti yksi upeimmista lukukokemuksistani tänä vuonna! 


Helmet lukuhaaste 2016: 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Seuraatko tarkasti junan ikkunasta näkyviä maisemia vai uppoudutko mieluummin kirjaan? Muita kommentteja?