Unelmien aika

19-vuotias Sara on aloittanut parisuhteen Iinan kanssa. Iina seurustelee yhteisestä sopimuksesta samaan aikaan myös Tuukan kanssa. Saran vanhemmat eivät tiedä tyttärensä seksuaalisesta suuntautumisesta. He ovat vanhoillisen uskonnollisia, joille ei ole helppo puhua asiasta. "Usein tuntuu, että tämä on ei-kertomisen kulttuuri. Kätkemisen, peittelyn ja vaikenemisen kulttuuri." (s.170) Sara elää muutosten aikaa. Hän pyrkii itsenäistymään, vaikka vanhempien vaikutuspiiri on edelleen vahva. Saraa vaivaavat perheen menneisyyteen liittyvät vaietut asiat. Hän yrittää olla itsestään avoin yksi askel kerrallaan. "Valokuva on todiste siitä, että jokin oli siinä hetkessä siinä paikassa olemassa." (s.29) Khimaira on tarina itsensä hyväksymisestä. Se kertoo rakkaudesta ja kasvukivuista. Tarina on vimmainen ja raastava. Räntää sataa ja lasinsirut poksahtelevat. Multa tahrii ja salamat lyövät. Yön pimeys on nielaista ennen kuin tähdet ehtivät syttyä. "Olen koettanut niin pitkä...

Iina huolehtii opiskelusta, sillä hän haluaisi päästä yliopistoon. Hän huolehtii masennuksesta kärsivästä poikaystävästään Tuukasta. Hän huolehtii maapallosta olemalla vegaani. Hän huolehtii sukupuuttoon kuolleesta Dodosta. Äiti sen sijaan ei jaksa huolehtia Iinasta, jonka koulusta ilmoitetaan liiallisista poissaoloista. Hän sysää tytön isänsä huolehdittavaksi. Isä on huolehtinut vain viinan saannista eikä ole nähnyt tytärtään vuosiin. Pitäisikö olla huolissaan? "että ihminen on kalju ja suojaton eläin, kummallisella tavalla sopimaton ympäristöönsä. Sen on ollut pakko muokata siitä itselleen sopiva, ja samalla siitä on tullut muille sopimaton." (s.106) Kirja on säeromaani ja spekulatiivista fiktiota. Tarina tuntuu todelliselta pienten lisämausteiden kera. Kirjasta huokuvat nuoruuden tunnelataukset, maailmoja syleilevät ajatukset ja pelonsekaisen yletön itsevarmuus. Nuoret ovat yhtä aikaa sekä viattoman tietämättömiä että opitun tiedostavia. J.S. Meresmaa on osannut vangita ki...